18.05.2004 S140 etenee rauhallista vauhtia kohti Saloa, yrittäen pitää itsensä ehjänä ja toimintakuntoisena :) Tehtävä: Laske kuvassa näkyvien tolppien lukumäärä!
18.05.2004 17:18 | Jpl: | 30 tolppaa sain laskettua :) | |
18.05.2004 18:29 | Kutter9: | Ja tässä meillö on hyvä esimerkki siitä miten tolpat pilaa maiseman. Kolmas raide olisi paljon kätevämpi systeemi mutta se käräyttää kaikki elukat jotka siitä yli yrittää. | |
18.05.2004 20:31 | Jpl: | Ja kuvaajan kannalta huonompi juttu! Ellei sitten kumipuvussa hypitä.. | |
18.05.2004 21:29 | IH: | Uudelta Salo - Paimio moottoritieltä huomasin paikasta missä moottoritie ylittää radan, sillasta Turkuunpäin on S-mutka. Pitkällä putkella voisi saada kahteen suuntaan kallistuvan Pendon ? |
|
18.05.2004 21:48 | Jpl: | Sanotaan, että rantarata on yhtä S..:n mutkaa. | |
19.05.2004 00:34 | KooPee: | Muttei mitään verrattuna vanhaan Rantarataan! | |
19.05.2004 11:07 | Mikko Itälahti: | Ne tolpat mitään maisemaa pilaa! Sähköveto on oiva keksintö. Tuottaisivat vain sen sähkön jollain muulla kuin fossiilisilla, niin aina vaan paranee. | |
19.05.2004 12:43 | AnttiL: | Olen Mikon kanssa samaa mieltä. Enemmän ydinvoimaa!! | |
19.05.2004 12:57 | 6nen: | Tuo on muuten jännä nousu tuolla tunnelissa ja sen jälkeen: Junasta ilmestyy ensin näkyviin vain ylävalonheittimet ja sen jälkeen näyttää hetken siltä, kuin juna nousisi 45 asteen kulmassa, kunnes taipuu kuvan suoralle.. Ja tunnelin toisessa päässä näyttää tältä: http://vaunut.org/kuvasivu.php/6261.html | |
20.05.2004 17:17 | Jonne Reitti: | Paljonko kuvanotto paikasta on etäisyyttä tunnelin suuaukkoon? | |
20.05.2004 17:42 | okeskira: | Tolppien määrän perusteella matkaa tunnelin suuaukolle on 900-1200 metriä. | |
20.05.2004 20:43 | 6nen: | Piti oikein etsimällä etsiä viivotinta, mutta löytyihän se lopulta, ja antoi lopputulokseksi kartalta mitattuna 1700 metriä! | |
20.05.2004 23:36 | Mikko Itälahti: | Eiiii! AnttiL, ydinvoima on fossiilista, ja muutenkin vastuutonta. | |
21.05.2004 10:49 | Ville: | No kerrohan parempia ideoita. Jokien kosket on jo aika pitkälti valjastettu, ja tuuli- ja aurinkovoimaratkaisut on nappikauppaa kokonaistarpeeseen verrattuna. Öljy ja hiili loppuu väistämättä jonain päivänä, mutta uraania löytyy hieman pidemmäksikin aikaa, joten nimenomaan ydinvoima on tulevaisuuden energiamuoto, varsinkin sitten kun jonain päivänä fuusiovoimaa opitaan käyttämään hallitusti. Jos me emme rakentaisi lisää ydinvoimaa, joutuisimme ostamaan entistä enemmän sähköä Venäjältä, ja arvatkaas miten se on siellä tuotettu??? Ei tarvitse mennä hyvin pitkää matkaa rajan taakse löytääkseen ydinvoimaloita, joiden turvallisuus ei ole ihan samaa tasoa kuin Suomessa. | |
21.05.2004 11:31 | Pasi: | Mikko on hyvä ja perustelee miten hemmetissä ydinvoima on fossiilista? Ydinvoima on tämänhetken puhtaimpia energiantuotantotapoja jos jätteitä ei lasketa. Eikä niissäkään mitään oikeaa ongelmaa ole. Tuulivoima ja vesivoima ovat mainioita säätövoimaan mutta eivät perusvoimantuottoon. | |
21.05.2004 13:01 | Mikko Itälahti: | Sori lipsahdus! Ydinvoima ei toki ole fossiilista, mutta uusiutumaton energianlähde kyllä. Se ei kasvata C02-päästöjä, mutta on vastuutonta tyydyttää tämän hetken energiantarve riskialttiilla tavalla, jonka vaikutukset (jäte!) ulottuvat tuhansien vuosien päähän. Lisäksi uraanin louhinnalla on mielettömät paikalliset ympäristövaikutukset. Ydinvoiman taloudellisesta kannattavuudestakin ollaan myös kovasti erimielisiä, Suomeenkin tuleva uusi reaktori on koekappale, jollaista ei ole koskaan ennen rakennettu minnekään, ja sen suunnitteluvaiheessakin on jo paljastunut monia ongelmia. Paremmat ideat ovat hyötysuhteen parantaminen, biomassa (puu, öljykasvit, ruokohelpi, hamppu) (esim. Tukholman energialaitos käyttää suomesta tuotuja pellettejä, koska sikäläinen verotusmalli suosii uusiutuvia), tuuli, aurinko, maalämpö... Nämä olisivat täysin mahdollisia ja näiden kehittäminen kansantaloudellisesti järkevää. Nyt tosin kyllä jouduttiin sivuraiteelle... |
|
21.05.2004 13:05 | MikkoI: | Niin ja sen fuusionkin voisi keksiä. | |
21.05.2004 14:04 | Samuli Rinne: | Uusiutuvissa energianlähteissä on se idea, että (kliseisesti) pienistä puroista kasvaa suuri virta. Mikään yksittäinen uusiutuva en.lähde ei ole kovin merkittävä yksinään, mutta yhdessä kyllä. Mitä tulee kustannuksiin, niin kaikki energiamuodot ovat olleet alussa kalliita, mutta kehityksen myötä halventuneet. Energiataloudellisen toimintatavan (esim. juna, polkupyörä, matalenergiatalo) valinta olisi monesti fiksuinta energiaa. Valitettavan usein homma jää kaikista ylevistä ajatuksista huolimatta juhlapuheiden tasolle. Syynä voivat olla moninaiset "kulttuurierot" (rekka vs. juna), laiskuus (h-auto vs. polkupyörä) tai haluttomuus huomioida esim. yli 5 vuoden takaisinmaksuaikoja investoinnille (tav. talo vs. matalaenergiatalo). | |
21.05.2004 14:10 | Samuli Rinne: | Vaihdanpa takaisin rautatieaiheeseen. Onko kenelläkään havaintoja Pendon pohjapanssareiden (komposiittisten) kestävyydestä ja korjattavuudesta? Kysymys on hieman ammatillinen, mutta ehkä se sallitaan. | |
21.05.2004 15:24 | Juhana K: | Ei hätää! Juhan af Grann on jo keksinyt toimivan kylmäfuusion. |