09.01.2012 / Tampere tavara
09.01.2012 Dr14 1851:ssä on sivuilla keltaiset valot auttamassa veturin havainnointia tasoristeyksissä. Mutta kuljettaja ajoi kuvan ulkopuolella "oikealla" olleenseen Sp-vaunuun kiinni niin että vaunun takimmaisen akselin pyörät oli hypätä jarrukengän yli, vaunu otti ainakin "metrin loikan".
Kommentit
| 11.01.2012 12:02 | Pasi Seljas: | Minä kun tulkitsin ne jouluvaloiksi... | |
| 11.01.2012 12:57 | Juha Kutvonen: | Olikohan "radio-ohjaaja" kuljettajana? Seurasin viime kesänä Kokkolassa sataman ja ratapihan välillä työskennellyttä Dr14-vaihtotyöyksikköä, joka oli ratapihahenkilöstön ajossa (veturinkuljettajilla ei ole Kok:ssa Dr14-pätevyyttä). Ratapihalla veturi ajettiin venäläiseen vaunurunkoon kiinni niin suurella nopeudella, että se melkein hyppäsi kiskoilta. Ihmettelin ettei veturin hytissä matkannut vaihtotyömiehistö "kuljettajineen" loukkaantunut törmäyksessä, mutta ilmeisesti tähän oli totuttu. Veturille tuskin kuitenkaan on luvassa enää kovin pitkää ikää noin rajussa käytössä! Kaikki näkemäni vaihtoliikkeet tehtiin hytistä ajamalla ja radio-ohjaaja hoiti luonnollisesti myös ratapihan ja sataman väliset siirtymät. Olenkohan ymmärtänyt väärin luullessani, että EU:n rataverkolla liikkuvan rautatiekaluston kuljettamiseen tarvittaisiin jonkinlainen kuljettajakoulutus...? | |
| 11.01.2012 14:04 | Mikko Mäntymäki: | Hytissä istui kuljettajanpenkillä henkilö joka ajoi, en nähnyt että ajoiko "pöydästä" vai kauko-ohjaimella. Mutta veikkaan että kauko-ohjaimella ajotyylistä päätellen, muutama vuosi sitten näitä "mäkikoneita" ajoi ammattitaitoinen veturinkuljettaja silloin ei runko heilahtanutkaan kun siihen ajettiin kiinni. | |
| 11.01.2012 15:13 | Juhani Pirttilahti: | Vanhoina hyvinä aikoina siis ratapihaduunari olisi voinut huoletta odotella ja pitää kahvimukia puskimen päällä. | |
| 11.01.2012 15:21 | Topi Lajunen: | Vaikka radio-ohjauskoulutuksen kesto ja kattavuus on häviävän pieni verrattuna "oikean" kuljettajan koulutukseen ja vaikka muutoinkin koko radio-ohjaustouhussa löytynee paljon kritisoitavaa, en kuitenkaan panisi kaikkea ajotyylin kulmikkuutta radio-ohjaajan piikkiin. Suurin osa kolautteluista ja muista ajovirheistä johtunee ihan käytetystä tekniikasta, sillä ymmärtääkseni kauko-ohjaimilla ei pysty suoraan kontrolloimaan tehoa tai jarruvoimaa, vaan sillä asetetaan haluttu ajonopeus, jonka laitteisto sitten yrittää enemmän tai vähemmän onnistuneesti toteuttaa. Korjatkaa jos olen väärässä. | |
| 11.01.2012 15:28 | Juhani Pirttilahti: | Systeemi on ilmeisesti pienellä viiveellä toimiva. | |
| 17.10.2012 20:15 | Teemu Tuomisto: | Jouluvalaistus. | |
| 07.09.2021 20:51 | Ari-Pekka Lanne: | Lajus-Topi on keskiviikkona 11/1-2012 antamassaan kommentissa sikäli oikeassa, että tavallisesti Dr14:ssä ja Dv12:ssa käytettävällä radio-ohjaimella annetaan tehopyyntien sijaan nopeuspyyntejä. Kuitenkin suoranaisista porraspyynneistä ensimmäinen ja toinen ajoporras ovat mahdollisia. Tehoja voi tietyssä määrin yleisemminkin säädellä nopeuspyyntien kautta. Jos tarkoitus on vaikkapa lähteä työntämään 4000-tonnista vaunuletkaa yhdellä Deeverillä, on suuren nopeuspyynnin valinnan seurauksena »Bertta-porras», voimasavut, pyörien ruopiminen ja vaihteiston ylikuumeneminen. Mutta jos valitsee alkuun pienen nopeuspyynnin ja nostaa nopeuspyyntiä sitä mukaan kun nopeus nousee, pysyy konekäsky kohtuullisemmilla portailla ja letka lähtee liikkeelle hitaasti mutta varmasti. Jarruttamista sen sijaan ei tehdä nopeuspyynneillä, vaan suoriksen ja itsarin paineita säätämällä. Ratskun suoris tosin on jokseenkin tunnoton ja itsarissakin on »rasteja» Knorr D2b -kuljettajaventtiilin yhdeksän käyttöjarrutusrastin sijaan neljä. Pirttiksen mainitsemia viiveitä ei esiinny vain tehonsäätöön ja jarruttamiseen liittyvissä komennoissa, vaan myös vaikkapa vapitin ohjaamisessa sekä nopeusmittarin lukeman päivittymisessä, joten esimerkiksi veturin vaunuihin kiinni ajaminen ratskulla on helpommin sanottu kuin tehty. Jos on tarkoitus tehdä paikallaan seisovalla veturilla pieni liikautus, on jarrutus aloitettava jo ennen kuin veturi edes liikahtaa. Muuten menee pitkäksi. Vielä kuvanottohetkellä radio-ohjauskuljettajan koulutuksen saaneilla ratapihakonduktööreillä ei ollut koulutusta eikä lupaa käyttää lainkaan veturin kiinteitä hallintalaitteita. Kalustoystävällisyyden nimissä ohjeita kehitettiin myöhemmin siten, että koulutuksen saaneet saivat käyttää veturia vaunuihin kiinni ajaessaan ajopöydän tunnokasta suoratoimijarrukahvaa. Tänä päivänä useimmilla radio-ohjauskuljettajilla on lisäksi koulutus muihinkin kiinteisiin hallintalaitteisiin ‒ veturinkuljettajadirektiivin (2007/59/EY) mukaisessa lisätodistuksessaan kuvattuna liikkuvaksi kalustoksi, jolla lupa kuljettaa, vaikkapa »Dr14» ja »Dr14R» ‒, jolloin he voivat valita ajavatko Kauno Saarion tapaan tarkemmalla pöytäajolla vai holtittomammalla, joskin vaihtotöiden kannalta usein ‒ erityisesti yksintyöskentelyssä ‒ muuten kätevämmällä, radio-ohjauksella. |
|
| 29.01.2022 20:37 | Ari-Pekka Lanne: | Eri liikennepaikkojen vaihtotyöhenkilöstöillä on hieman toisistaan poikkeavat tyylinsä tehdä töitä. Erään paikan järkähtämättömiin tapoihin kuului muita pidempään se, että kaksintyöskentelystä huolimatta ulkoa käkättimellä pelkkää veturia vaunuihin kiinni ajava hoiti ajamisen radio-ohjauksen alkuajoista periytyvällä tyylillä loppuun asti holtittomalla ratskulla, vaikka työpari olisikin istunut ohjaamossa suoriksen kahvan ja vapitin nappien ulottuvilla. Toiselta paikkakunnalta komennuksella ollut työpari oli kerran tehnyt paikalliselle radio-ohjauskuljettajalle jekun paikkakuntalaisen ajettua veturin ulkoa käsin hieman römäkämmin vaunuihin kiinni. Ohjaamossa istunut komennusmies oli lavastanut räjähdyksen avaamalla tarvikekaappien ovet, asettelemalla tulensammuttimet, VAO-kortiston, kaksinajokaapelit ja muut irtoesineet ohjaamon lattialle sekä avaamalla ajosuuntaan aukeavan sivuikkunan. On ollut komennusmiehellä pokerinaaman murtuminen tipalla paikallisen hemmon kömpiessä ohjaamoon. | |
| 30.01.2022 19:57 | Ari Virtanen: | Tosiaan eri paikkakunnilla on poikkeavat tyylinsa. Riihimäellä vaihtotyöt tehdään käytännössä pelkästään veturin kiinteillä hallintalaitteiilla. Itse en niin välitä siitä radioon mölisemisestä ja muutenkin tykkään, että liike on kokonaan "omissa käsissä", mutta pöytäajossakin on toki etunsa RO:hon verrattuna. |