18.01.2012 / Karjaa
18.01.2012 Hr1 1007 veisaa viimeistä virttä karjaan veturitallin takana.Liki kahdeksan vuotta uhmasi aikaa ja odotteli tulevaa tallin takana.
Kommentit
| 18.01.2012 21:30 | [Tunnus poistettu]: | Joko on viimenen värssy virrestä? | |
| 19.01.2012 12:44 | Mikko Otava: | Tämän päivän Helsingin Sanomissa oli kuva iloisesti lepattavasta polttoleikkausliekistä joka ahnaasti valmisteli rautahepoa kohti uutta elämää naulatehtaalla. | |
| 19.01.2012 18:08 | [Tunnus poistettu]: | Niinpä näkyi liekki lepattavan. Kova metallipula on Suomessa kun täytyy ainutkertaista kalustoa hävittää. Jos ei muuten niin varaosiksi säilyttäis. Tuossakin Pekassa näyttäs olevan vielä paksut pyöränrenkaat, siis runsaasti kilometrejä jäljellä. Tokihan uusia rahalla saa mutta ehkä vähän käytetyt olis edullisempia. Onkohan muut hilkkeet otettu talteen? Hesarin valokuvassa ainakin hytin seinällä oli numerot paikallaan, siis ne ei messinkiset pula-ajan numerot. Olin reilut 25 vuotta sitten antamassa saattohoitoa Pikku Jumpoille, jotka matkasivat teurastettavaksi. Koneissa oli esim. kaikki mittarit mukana pakattuna puulaatikoihin puulastujen sekaan, samoin kaikki varaosat ja työkalut. Sinne menivät, nauloiksi ja volvoiksi. Höyryveturit on niinkun Karhulan lasitehtaan tölkit, ne on tehty kaikki, uusia ei tule, siksi on pärjättävä jäljellä olevilla. | |
| 19.01.2012 21:22 | [Tunnus poistettu]: | Eihän järki mene nykyajan nuorten kalloon - on se nähty liiankin monta kertaa: oma pää on se joka ratkaisee ja siksi tapahtuukin kaikkea tällaista karmivaa... | |
| 19.01.2012 21:44 | Jarkko Korhonen: | Yleensä en provosoidu, mutta nuorten? Minkä ikäisten ihmisten päätös tämä on ollut romuttaa? Kuinka vanhaksi ns. nuoret ovat ehtineet varttua sen aikana kuin tuo veturi on lahonnut Karjaalla? Lasketaanko nuoriksi kaikki höyryajan jälkeen syntyneet, mm. allekirjoittanut vm. 1976? Ei siinä, totta minuakin harmittaa tämä mutta kun ei ole rahaa, paikkaa, tietotaitoakaan ehkä... ja mulle on vieläkin epäselvää kenen tää veturi oli. Kuka myi romuksi? | |
| 19.01.2012 22:32 | Juhani Pirttilahti: | Varmaan mukavaa syytellä nuorempia, niinpä. | |
| 19.01.2012 23:57 | Eljas Pölhö: | Antti huomautti, että pyöränrenkaat ovat paksut. Ne olivat varastoilmoituksessa kaikkein paksuimmat Hr1 renkaat (78,0). Vertailuksi 1004 oli 71,0, 1009 oli 66,0, 1020 oli 43,0 ja 1021 oli 38,0. Ne olisivat ehkä (voineet olla?) hyviä varaosia. Resiinakeskustelun puolella sanottiin, ettei ostaja (purkaja) saa myydä/luovuttaa osia veturista. Jos se on totta, niin mihin sellainen sääntö tai päätös perustuu vai oliko se vain myyjän vaatimus? 1007 viimeinen L1-korjaus oli 28.3.1965, korjauksen jälkeen sillä on ajettu 65867km (+hinaukset), (viimeinen) kattila oli nro 4209, sen TK 22.9.1965 ja samana päivänä pääilmansäiliön tarkastus. Outoa, että kattilan TK on myöhemmin kuin L1-päiväys (1007 ei käynyt enää L2-korjauksessa, jossa kattila olisi voitu vielä vaihtaa). Veturi 1007 kestosuojattiin heinäkuussa 1970 ja kestosuojaus uusittiin kesäkuussa 1977. Veturi oli varastoituna Lievestuoreella, itäisen jonon takimmaisena Pekkana (6 Vr1 oli vielä takana ennen päätepuskuria). Tenderi oli nostettu pukeille. |
|
| 20.01.2012 00:47 | Jorma Toivonen: | Milloinka lie tuo tenderi vaihdettu (Hr1 1009)? (Niemen Tepon kommentti keskustelupuolella 17.01.-12 - 1007:n romutus alkaa). Miksi tähän museokoneeseen (?) liitettiin "sähköturvallisuuskehikollinen" tenderi, vaikka veturi ei enää liikkunut näiden turvavarusteiden tullessa ajankohtaisiksi? Ensimmäiset "turvalaitteiden" testailut taidettiin suorittaa Riihimäellä talvella 1972 (Veturimies 2.-72) veturilla Tr1 1072. Turvallisuusvarusteita olivat muistaakseni mm. imurista lähtevän "kasteluletkun" (pestiin työvuoron päättyessä hytin lattia, kasteltiin pölyt pois tenderin polttoaineista...) muutos "sumuttavaksi", varoventtiilin ulospuhallukseen suuntaus pois ajolangasta ja jne. | |
| 20.01.2012 08:28 | Tommi K Hakala: | En halua vääntää puukkoa haavassa, mutta olisiko jo vihdoin aika siirtää Hr11 johonkin sisätiloihin?, suomessa on taatusti kiskollisia teollisuuslaitoksia tai VR:n tiloja katon alla tapahtuvaan säilöntään YHDELLE veturille. Ja saisi joku firma vielä mainostakin ko. kulttuuriteosta. Se jos joskus pilkotaan (kuten toinen viimeisistä porkkanoista), on jo kyse melkoisesta ääliömäisyydestä. |
|
| 20.01.2012 08:42 | Teppo Niemi: | Hr1 1009 tenderi oli romuksi menevässä veturissa ja silloin oli muutamia innokkaita 1009 toiminnassa, jotka halusivat pelastaa 1009 tenderin ja vaihtaa 1009 nykyisen tendrin sitten 1007:aan. Ja siihen liittyvät vaihtotyöt maksoi 1009 HMVY:lle. Mitä Elias Pölhön kommenttiin tulee, niin sitä voinee kysyä käsittääkseni Korpivaaran perikunnan edustajalta tai jos he ovat sen veturin edelleen luovuttaneet, sen viimeiseltä omistajalta. |
|
| 20.01.2012 12:39 | Tunnus poistettu: | Minun puolestani kaikki, jotka eivät ole mistä tahansa syystä valmiita tulemaan talkoisiin, voivat pitää mielipiteensä ominaan. Eikö kaiken ikäisten kalloon ala jo pikkuhiljaa mennä, ettei tässä maassa rautateiden museoinnin eteen tapahdu mitään, jos ei pistä itse henkilökohtaisesti kintaita heilumaan. | |
| 20.01.2012 12:42 | Petri P. Pentikäinen: | Edellämainitun Hr11:n osalta Antin kommentti ei päde. Sille ei voi tehdä mitään, vaikka olisi kuinka paljon vapaaehtoisia kintaita, kun omistaja on päättänyt, että veturin kohtelu on niin ala-arvoista kuin on. | |
| 20.01.2012 16:50 | Tunnus poistettu: | En tiedä mihin lähteisiin PPP:n käsitys perustuu, mutta saamani lausunnon mukaan Hr11:n saa viedä kuka hyvänsä asiallista korjaussuunnitelmaa vastaan, "ei kuitenkaan mihinkään korpiraiteelle enempää ruostumaan". | |
| 20.01.2012 18:49 | Tommi K Hakala: | Jos jotain kommenttini kirpaisi, ei ollut tarkoitus. Vaan sitä tarkoitin että juurikin PAREMPIIN säilytysolosuhteisiin odottamaan kunnollista kunnostusta. Nykyinen tilanne on siksi hyvä ettei termiitit pääse sen kimppuun. Mutta ovatko tosiaan kaikki suomen jäljellä olevat veturitallit niin tukossa ettei sinne saa sitä säilöön? -vaikka ne omistaisikin joku kiinteistöyhtiö. Kunnostuksen hintaahan moneen otteeseen täällä palstalla pohdittu ja se karkoittaa taatusti halukkaita. | |
| 21.01.2012 08:20 | Raimo Harju: | Eikai näistä kommenteista kukaan tosissaan loukkaannu,paitsi se taho joka omistaa tämän Hr11 veturin,ehkä vähän närkästyy ja se voi olla hyvä asia.Olisi omistaja voinut jo ajat sitten tehdä vaikka vanhasta kattopellistä katon ja seinät ympärille,niin olis pysynyt taatusti kuivana. | |
| 21.01.2012 11:33 | Janne Ridanpää: | Museokalustoa ei saada todellakaan kuntoon ilman vapaaehtoisten suurta joukkoa. Vapaaehtoisten suurikaan joukko ei auta, jos kunnostukseen ei ole puitteita: rahaa, työkaluja ja työskentelytiloja. Työskentelytilat (esim. Tommin mainitsemat veturitallit) eivät auta, jos niitä hallinnoiva yhtiö ei suostu tiloja vuokraamaan - ja taas jälleen kerran vuokraaminen ei auta, jos vuokran maksamiseen ei ole rahaa! Ongelmia ja haasteita siis riittää. Esimerkiksi Lahdessa teemme talkoita puoliksi tyhjillään olevan veturitallin vieressä, ilman riittäviä taloudellisia resursseja ja hyvin pienellä talkooporukalla. |