30.01.2012 / Kouvola asema
30.01.2012 Ei, satapaikkainen päivävaunu.
Kommentit
| 31.01.2012 08:13 | Juhani Pirttilahti: | Miksi muuten täällä ei ole "ennen"-kuvaa tähän verrokiksi? | |
| 31.01.2012 09:55 | Tapio Muurinen: | Ei kukaan viitsinyt silloin tuhlata filmiä niin arkipäiväiseen kuin vaunun sisäkuvaan. Toisaalta jo 1960-luvulla nämä "kovat" vaunut olivat harvinaisia. Joskus pitkien pyhien lisävaunuina oli mahdollista näihin törmätä. - Kaasuvalaisimet katossa, raivausvälinelaatikosta puuttuvat työkalut. | |
| 31.01.2012 10:03 | Juhani Pirttilahti: | Oikeastaan ajattelin myös verrokkikuvaa ennen kunnostusta parin vuoden takaa. :) | |
| 31.01.2012 13:16 | Tunnus poistettu: | Kyllä tuollaiset penkit ovat kovinkin tuttuja paikallisjunista 50-60-luvuilla. Tuli matkustetuksi jokunenkin tunti ja kilometrikin. On niin siistin näköistä, että herää kysymys, ovatko istuinten puuosatkin uutta tavaraa. | |
| 31.01.2012 13:46 | Juhani Pirttilahti: | Näin tästä vaunusta joskus kuvan eräässä työvaiheessa ja siinä oli pelkästään alusta ja siinä päällä kaksi eteisen päätyä. Kaikki muu oli poistunut jonnekin. Voi hyvin olla uutta puuta. | |
| 31.01.2012 14:08 | Alex Chudoba: | Eikös näissä pitkissä 100-paikkaisissa ollut yleensä kunnolliset pehmustetut teräsputkipenkit, samanlaiset kuin esim. EFi 22380:ssa? Olin siinä luulossa, että tämän mallin penkit kuuluvat lähinnä ennen sotia rakennettuihin vaunuihin. | |
| 31.01.2012 14:41 | Petri Nummijoki: | Käsittääkseni Ei-vaunuista vai 72-paikkaisissa on ollut uutena pehmustetut istuimet. Jälkeenpäin pehmustettuja istuimia tosin vaihdettiin myös 100-paikkaisiin vaunuihin. | |
| 31.01.2012 14:43 | Teppo Niemi: | Eipä ollut uutena. Osaan vaihdettiin putkikalusteet, eli juuri sellaiset, mitä Alex tarkoittaa. Yleensä nämä putkikalusteet saaneet vaunut oli varustettu myös kumisin ylikulkusuojuksin. Jos 1970-luvun loppupuolella H. Kannoston kopioimiin listoihin on luottamista, niin putkikalusto ilman ylikulkusuojuksia oli Ei-vaunussa 22207 (v. 1941). Ja ne 100 ja 94 paikkaiset Ei-vaunut, josta vuosina 1972-74 tehtiin lähiliikennevaunuja, olivat ilmeisestikin kaikki kuvan tyyppisillä penkeillä aina muutostöihin asti. | |
| 01.02.2012 11:30 | Tunnus poistettu: | Sanoisin jonkinlaisella kokemuksella vanhojen huonekalujen korjaamisesta, että vaunu on uusittu sisustuksen puuosiltaan täydellisesti. Museaalisuuden ei tarvitse aina tarkoittaa alkuperäisyyttä, varsinkaan kulkuneuvoissa. Voidaanhan esimerkiksi metsästä löytyneeseen autoon joutua uusimaan koko kori ja silti se hyväksytään museoajoneuvoksi. | |
| 01.02.2012 15:26 | Tunnus poistettu: | Minua ei häiritse ollenkaan jos uusia osia on tehty vanhan mallin mukaan, eri asia olisi jos sisustusta olisi muutettu toisenlaiseen kuosiin. Kai noissa puuosissa on jotain vanhaakin hyödynnetty. | |
| 02.02.2012 14:39 | Hannu Siitari: | Muistelen, että vielä 1970-luvulla minulle myytiin jopa paikkalippu kovilla puupenkeillä varustettuun vaunuun välillä Helsinki – Kouvola. Kyseessä oli perjantaisin Helsingistä klo 15 tienoilla lähtenyt noin 15 vaunuinen juna, jonka etupää jatkoi Kouvolasta Joensuuhun ja takapää Iisalmeen. Siinä ei ollut noihin aikoihin teräsvaunuja ollenkaan. Olisikohan ollut Pääsiäisen menoliikenne kyseessä. | |
| 02.02.2012 20:35 | Tapio Muurinen: | Ainoastaan kerran satuin sellaiseen kaukojunaan, jossa oli kokonaan puiset penkit. Sekin oli pääsiäisen seutua v.1969 Kuo-Kv (P76). Yleisesti kyllä puhuttiin, että pyhien lisäjunissa ja lisävaunuina on paikallisliikenteen kovaa kalustoa. Tuollaiset puiset hattuhyllyt niinkin olivat tuttuja, mutta penkit olivat jo vaihtuneet putkeen ja plyyssiin. | |
| 02.02.2012 21:56 | Jorma Rauhala: | Minun ainoa, siis ensimmäinen ja viimeinen muistikuvani tällaisesta ”millin pehmusteella” olevasta puupenkkivaunusta ja sellaisessa matkustamisesta on keväältä 1963, jolloin palasin ensimmäistä kertaa omatoimisesti 9½ vuotiaana tekemältäni kansakouluajan hiihtolomalta Taljalan mummolasta jollain iltapikajunalla Hämeenlinnasta Helsinkiin. (Taljalasta oli matkaa 50 minuuttia Hämeen Linjan linjurilla Hämeenlinnaan.) Kun tutkin ja vaelsin Hämeenlinnasta lähdettyäni käyttämäni junan kokoonpanoa ja vaunujen laatua, olin pudottaa silmäni tällaisen vaunun ovella. Se oli itselleni jotain ennennäkemätöntä, josta syystä se on syöpynyt pysyvästi muistiini. Vaunu oli käytännössä aivan tyhjä, vaikka oli suuri matkustuksen ”ryntäysaika”: siis siihen kun sain matkustaa herroiksi. Olin tottunut aiemmin, ja siitä vielä usein myöhemminkin, aikuisten seurassa matkustaessani, että heidän vaativa makusuuntaus valikoi kohdalle aina pehmeitä II lk:n putkisohvavaunuja. Ehkäpä tällaisia kovia vaunuja olisi ollut myöhemminkin valittavissa junamatkoilla, mutta sellaiseen en toiste sitten kuitenkaan joutunut (tai kuten nyt voisi sanoa, ”päässyt”). | |
| 03.02.2012 07:09 | Jouni Hytönen: | Venäjän puolella vaikkapa Karjalan kannaksella on ainakin vielä toistaiseksi helppo päätyä esimerkiksi 95-paikkaiseen täyspuupenkkivaunuun ilman mitään pehmusteita. Niitä liikkuu mm. rataosilla Viipuri-Koivisto-Terijoki, Viipuri-Enso ja Viipuri-Elisenvaara. Kaavailuissa käsittääkseni on, että ainakin (Pietari)-Terijoki-Koivisto-Viipuri-linjalle tulisivat kaksineuvoiset dieselsähkömoottorijunat, joita on jo käytössä Pietarin eteläpuolen liikenteessä. Pietarin ympäristön sähkömoottorijunaliikenteessä täyspuupenkkiset rungot alkavat jo olla vähissä, mutta muovipenkkijunia tyyliin Helsingin metro on vaikka kuinka ja osa niistä on aivan uusia. :) | |
| 03.02.2012 19:10 | Heikki Kannosto: | Eipä Ei. (Vrt: pääkö särkee? Pääpä pää.) Koulumatkoilla Hy-Hki-Hy, keväästä 1973 kevääseen 1974, osuin yhden ainoan kerran 94-paikkaiseen parioviseen Ei:hin jossa oli kuvan kaltaiset penkit. Muuten en tavannut kuin turkoosinkukertavia pehmeitä uusiopenkkejä. Millainen mahtaa olla venäläinen pehmeä vaunu, jonka adjektiivin varmaan vanhoista Turisteista muistatte? Pehmeneekö se esimerkiksi lämpötilan noustessa ja missä vaiheessa sen pyörät pettävät? |
|
| 04.02.2012 10:41 | Tunnus poistettu: | Kun joskus 1965-75 aikoina olin Helsingissä kesätöissä, pikajunissa oli usein vaunu tai pari, joissa ei ollut lainkaan paikanvarausmahdollisuutta. Olivat usein vähän muuta vaunustoa alempitasoisia, mutta kyllä niissä oli paljon mukavampi matkustaa kuin eteisessä seisten. Voisi nyky-VR ottaa oppia! | |
| 04.02.2012 11:21 | Heikki Kannosto: | Kunnon pikajunaan kuuluisi toki myös olympia-Ei - ja lisäksi CEi jos siinä kerran on Eik:kin, mutta onko yhtään CEi:tä säilytetty...? Onko säilytetyistä puuvaunuista olemassa listaa? | |
| 04.02.2012 14:16 | Alex Chudoba: | Porvoossa on ainakin yksi CEi-peräinen XG, Haapamäellä taas pari olympia-Ei:n aihiota, ja olisi sieltä Po-aihiokin löytynyt. Ilmeisesti VR kuitenkin halusi koota junan (lähes) pelkästään yhden vaunutyypin muunnoksista? | |
| 06.02.2012 21:38 | Tapio Muurinen: | Koska oven yläpuolella olevasta raivausvälinelaatikosta puuttuvat työkalut, kuvitellaan lasin taakse sorkkarauta, kirves, käsisaha (timpurinsaha), tulitikkurasia "Sampo" ja merkinantosoihtu. - Loppuaikoina "yhteistä omaisuutta" alkoi kadota parempiin tarkoituksiin, kunnes ne poistettiin kokonaan. Mitähän nykyinen laki sanoisi sellaisten "vaarallisten" esineiden kuljettamisesta ihmisten joukossa. | |
| 07.02.2012 09:16 | Tunnus poistettu: | Tosiaan: Onko laatikko jätetty tyhjäksi jonkin taas meitä suojelemaan tarkoitetun määräyksen vuoksi? Jos kyse olisi museoinnista, tilanne voisi olla toinen, mutta näillähän on tarkoitus suorittaa yleisöajoja ja liikennöitsijä haluaa välttää vaaratilanteita. Entä jos sattuu kunnon kolari, voisi niilläkin välineillä olla hyötykäyttöä. | |
| 07.02.2012 19:28 | Jarkko Korhonen: | Jotenkin luulen, että varkauksien vuoksi. Määräyksistä en tiedä mutta minun olisi todella vaikea kuvitella, että esim nykyisessä lähijuna tai edes kaukokalustossakaan kirvestä ym. vempelettä puolihelposti saatavilla olisi. Siitä seuraisi ns. kuningasajatuksia huuruisille ja muuten vaan huurteessa oleville matkustavaisille ja sitten loput saisi lukea seuraavan päivän lehdistä. | |
| 07.02.2012 23:11 | Heikki Kannosto: | Jarkon kommenttiin liittyen: Porkkanoiden loppuaikoina niistä oli viety käymälää-saa-käyttää-jne-kylttejä niin paljon että hyväkuntoisen löytäminen alkoi olla työlästä. | |
| 08.02.2012 00:19 | Tuukka Ryyppö: | Kulunvalvonnan ansiosta kunnon kolarin todennäköisyys on laskenut merkittävästi aiempaan nähden. Ehkä hyvinkin niin matalaksi, että sen riski on pienempi kuin työkalujen väärinkäytön riski. | |
| 08.02.2012 11:06 | Juhani Pirttilahti: | Jaa, ilmankos niitä Porkkanoiden käymäläkylttejä on tullut Turun konepajalta niin paljon Hpk:lle... :) | |
| 08.02.2012 16:42 | Niila Heikkilä: | Muistelisin että ainakin sinisten vaunujen työkaluvitriinissä oli aikoinaan myös hätäraketti. Pohdittiin monesti vaunun eteisessä missä sellaista oikeasti olisi voinut junassa tarvita. Ehkä jossain asumattomalla seudulla missä lähimpään toimivaan puhelimeen on matkaa kymmeniä kilometrejä, eikä linjaradiota ole vielä olemassa, tai se ei toimi veturin ollessa könöllään penkalla. Kuulostaako kaukaa haetulta? Ehkei, jos se on ainut tapa viestittää että nyt tarvitaan apua kiireesti. | |
| 09.02.2012 00:27 | Tapio Muurinen: | Hätäraketeista en ole kuullut, saattaa ollakin. Toinen selitys; merkinantosoihtuja, joilla voitiin varoittaa pimeällä muuta liikennettä. | |
| 11.02.2012 13:55 | Tunnus poistettu: | Käsitykseni mukaan kyseessä oli nimenomaan soihtu jolla voitiin valaista pimeässä kun muu valo ei ollut käytettävissä. Aika oli tietenkin kovin rajoitettu. Ei tämä nyt niin kaukaista historiaa ole, että ei löytyisi ihmistä joka asian tietää. | |
| 11.02.2012 15:53 | Kimmo T. Lumirae: | Olen Markun kanssa samaa mieltä. Pikkupoikana noita laatikoita tarkastellessa minua huvitti niiden sisältö, kirves ja saha, jolla saattoi puuvaunun paloitella sopiviin paloihin, ja tulitikkuja, joilla saattoi tuikata lopuksi koko roskan tuleen. Tämä siis pikkukillin päässä. Selitin mielikuvani jollain reissulla isälleni, joka hymähti ja sanoi tikkujen olevan laatikossa olevaa soihtua varten. Ja tämä siis valaisemiseen. |
|
| 08.05.2018 20:42 | Esa J. Rintamäki: | Nyt kun kerran Tuntematonta sotilasta ja Pohjantähteä on filmattu uudelleen, niin tässä vaunussahan on rekvisiitta valmiina uutta Lentävää kalakukkoa varten, vielä kun se F 3703:kin on tallella... Vieläkö Taito Vainio elää ja soittaa haitaria? Vai olisko modernisointi mitään, joku Punk--Elvis sähkökitaroineen? |