??.??.1932 / Helsinki asema
??.??.1932 Helsingin asemalaiturien uusi hiekka-asfaltti valmiina.
OY Viarecta AB:n suorittama asvaltointi onnistui hyvin, ja vain Turun laiturin (= raide 1) alkupäähän tuli lievää aaltoutumaa. Päätylaiturin kallistus, 6 ‰, oli aivan lian vähäinen asfaltille, joka edellyttää vähintään 30 ‰:n kallistuksen.
Oikealla raide 1 Turkuun, sen vierellä lähtevien kaukojunien raiteet 2 ja 3, keskellä paikallisjunien raiteet 4 ja 5 ja vasemmalla saapuvien kaukojunien raiteet 6 ja 7. Viimeisenä vasemmalla pikatavaraliikenteen raide 8 pikatavarasiiven edessä. - Ks. raidekaavio http://vaunut.org/kuva/38340 ja (v. 1943): http://vaunut.org/kuvasivu/40500
Raidejärjestys on kuvassa 10 vuotta vanha, eli vuodelta 1923, jolloin raiteiden määrä lisättiin kuudesta kahdeksaksi kaventamalla laitureita ja poistamalla matkatavaralaiturit. (VR 1912-1937, s. 157) Vrt. http://vaunut.org/kuva/42736
Kommentit
| 24.02.2012 23:24 | Jorma Rauhala: | Mielenkiintoinen asfaltointikuvasarja! Kuvat lienevät varsin suuria suurennoksia joistain rasterilehtikuvista. On mielenkiintoista vertailla tätä raiteistoa meidän aikakauteen: yhtä monta laituritietä on kuin nytkin, ja tässä vielä tuo "7" ja "8" raiteiden välinen kääntyvien paikallisjunien Pr1-veturien pakoraide mahtuu ratatilaan lisänä aivan hyvin. "4" ja "11" raiteiden laiturit ovat kahtapuolen. Saapuvien Pikajunien raiteilla "9" ja "10" raidepuskimet ovat liki yhtä kaukana asemarakennuksesta kuten asianlaita on nykyäänkin: sen ajan Rawie-puskimet. Vakioraiteet on eri tarpeisiin: kaukojunat/paikallisjunat. Mikähän erityinen kyltti on muuten raiteella "7"? Opastaako se tuolla kaukaisuudessa olevalle "7B" raiteen junalle. | |
| 25.02.2012 09:48 | Kurt Ristniemi: | Kuvat ovat asfalttiyhtö Viarectan 1930-luvun mainosten rasterikuvia. Raiteiden numerointi poikkeaa nykyisestä: Oikeanpuoleisin on raide 1, 'LÄHTEVÄT KAUKOJUNAT' -kyltti on raiteiden 2 ja 3 päässä, 'PAIKALLISJUNAT'-kyltti raiteden 4 ja 5 päässä jne. Paikallisjunaraiteen 4 vieressä oleva kyltti on asfalttiyhtiö Viarectan mainoskyltti. |
|
| 25.02.2012 17:09 | Kurt Ristniemi: | Raiteiden jaottelu oli 1930-luvulla erilainen kuin nyt (ks. esim. http://vaunut.org/kuva/5825 ). Silloin: 1; 2+3; 4+5; 6+7; 8 ja kuusi laituria (1+2+2+2+1 raidetta);. Nyt: 4+5; 6+7; 8+9; 10+11 ja viisi laituria (2+2+2+2 raidetta). Etsiskelin eri lähteistä, mutta en löytänyt milloin nykyinen raidejärjestys otettiin käyttöön. |
|
| 25.02.2012 19:44 | Tapio Muurinen: | Nykyinen järjestys tuli 1960/-70 taitteessa, kun laiturit uusittiin ennen sähköistystä. Kuvan mukainen jaottelu olikin pääpiirteissään käytössä siihen saakka, paitsi itäsiiven päätyyn tuli lisää jossain vaiheessa 1a, 1b ja 1c; ja laitimmainen kaukojunaraide oli 2 (entinen 1). | |
| 26.02.2012 00:40 | Marko Anttila: | Kuvatekstissä mainittu laiturin kallistuksen liika vähäisyys jäi ihmetyttämään. Eli se että 6 promillen kallistus olisi liian vähän asfaltille ja että sille pitäisi olla vähintään 30 promillen kallistus. Mistähän tuo johtuu? Jostain syystä "maalaisjärjellä" kuvittelen että asfaltti asettuisi helpommin (tai paremmin) mahdollisimman tasaiselle alustalle eikä kaltevalle pinnalle. Toki tiedän että nykyajan maantietkin ovat kaltevia reunoille päin, mutta silti ei sytytä em. väite. Ilmeisesti pitäisi tietää enemmän 1930-luvun (tien)rakennustekniikasta. | |
| 26.02.2012 10:29 | Kurt Ristniemi: | Kallistus- ja muutkin tiedot ovat Viarectan esitteestä. Kyse on siitä, että hiekka-asfaltti oli vaikea saada tasaiseksi käsikäyttöisillä jyrillä. Jyrä painoi asfalttia aaltona edellään, ja pintaan syntyi helposti aaltoilua. Siten syntyi painanteita, joihin vesi jäi seisomaan. Jyrkemmällä kallistuksella saatiin estetyksi lätäköiden syntyminen. | |
| 26.02.2012 14:44 | Kurt Ristniemi: | Milloinkahan tämä 1930-luvun raidejärjestys lie syntynyt? Vuonna 1923 järjestys näkyy olleen erilainen: http://vaunut.org/kuva/42736 | |
| 28.02.2012 21:47 | Tapio Muurinen: | Linnunlaulun kanjoni levennettiin 2-raiteisesta 4-raiteiseksi 1925-27. Voisi hyvällä syyllä olettaa, että myös asemalle tuli laitimmaiset lisäraiteet samaan projektiin liittyen. | |
| 29.03.2012 10:55 | Kurt Ristniemi: | Jorma taannoin ihmetteli, mikä erityinen kyltti laiturilla seisoo. Ja minä vastasin että se on Viarectan mainoskyltti. Nyt sattui niin somasti, että törmäsin sellaiseen valokuvaan, jossa kyltti näkyy kohtuuselvästi. Siinä lukee: 'OY VIARECTA AB' / 'PUH 37703 TEL'. | |
| 29.03.2012 11:08 | Kari Haapakangas: | Siihen aikaan kun raiteita riitti vielä tavarajunillekin... | |
| 29.03.2012 15:19 | Kurt Ristniemi: | Olikos se niin, että ne tavarajunat olivat paketti- ja kiitotavarajunia? | |
| 29.03.2012 15:47 | Teppo Niemi: | Eikös siihen aikaan ollut myös pikatavarajunia kiitotavarajunien lisäksi, ja eikös Pikatavara toiminut juuri aseman länsisiivessä? | |
| 08.10.2012 09:47 | Kurt Ristniemi: | Tapahtui myöhemmin: * Vuonna 1952 olympialaliikenteen vuoksi laitureita pidennettiin. Lisäksi rakennettiin Töölön tavararatapihalle ja Pasilaan tilapäislaiturit. * Vuonna 1957 rakennettiin uusia laitureita hallintorakennuksen itäisen ja läntisen siiven pohjoispuolelle sekä suoritettiin muitakin raidejärjestelyjä (VR 1937-1962, s. 186). - Löytyykö mistään tuon ajan ratapihakaaviota, mistä näkisi, montako laituria ja raidetta silloin rakennettiin, ja mihin? * Vuosien 1969-1971 -uudistuksessa rakennettiin lisäraiteita osittain Kaisaniemen puistoon (nykyiset raiteet 1-3) (VR 1962-1987, s. 178). - Mitenkäs tämä tuntuu jotenkin riitelevän tuon edellisen uudistuksen kanssa? |
|
| 08.10.2012 09:55 | Petri Nummijoki: | Vuosien 1969-1971 muutoksissa ratapiha sai osapuilleen nykyisen muotonsa raiteiden 1-14 osalta. Tietysti laitureita on myöhemmin korotettu yms. mutta raidejärjestelyt ovat tuolta ajalta. Vuoden 1957 muutokset eivät ole ristiriidassa, koska siihen aikaan Kasaniemen raidejärjestelyt (kuten muutkin raidejärjestelyt) olivat aivan erilaiset. Mutta tuosta puuttuu vielä ainakin yksi vaihe eli noin 1962 ratapihalla jatkettiin kaukoliikenneraiteita ja junanlähetysopastimet siirrettiin kauemmas asemasta. Nämä muutokset eivät ilmeisesti ehtineet mukaan 100-vuotishistoriikkiin ja 125-vuotishistoriikin kannalta ne eivät olleet mainitsemisen arvoisia, koska muutos oli marginaalinen verrattuna 60-luvun lopun mullistukseen. | |
| 08.10.2012 11:01 | Petri Nummijoki: | VR:n 100-vuotisjuhlien kunniaksi julkaistussa kuvakirjassa on valokuva Helsingin ratapihasta, josta Kaisaniemen raidejärjestelyt (käsittääkseni 50-luvun lopun tilanteen mukaan) selviävät melko hyvin. Yksi olennainen ero näkyy kuvista http://vaunut.org/kuva/43695 ja http://vaunut.org/kuva/55537 eli vanhalla ratapihalla raiteet kaartoivat jo paljon lähempänä asemaa. Jälkimmäisessä kuvassa kaarteen alussa oleva puuvaunu on ehkä P1:n 12 vaunu ja kun siitä asemalle päin melkein kaikki vaunut ovat joko puuvaunuja tai SNTL:n matkustajavaunuja, jotka molemmat ovat suomalaisia teräsvaunuja lyhyempiä niin ennen kaarretta olisi ratapihalle mahtunut ehkä noin 9 teräsvaunua + veturi. Nykyään taitaa mahtua noin 15 teräsvaunua + veturi. |