13.06.1910
On vahinko, ettei Suomessa ennenvanhaan hyvään aikaan juurikaan otettu potrettityylisiä valokuvia junanvaunuista. Onneksi kuvia on sentään edes esim. sinänsä onnettomista tilanteista, eli onnettomuuksista.
13.6.1910 ilmajarrullinen paikallisjuna 381 ja ilmajarruton järjestelytavarajuna 1124 törmäsivät 350 m Pitäjänmäen uloimman itäisen vaihteen ulkopuolella. Muun vahingon ohella II lk vaunu 205 työntyi III lk vaunun sisään. Onnettomuudessa kuoli 4 matkustajaa ja parikymmentä loukkaantui vakavasti.
Järjestelytavarajuna oli lähtenyt Huopalahdesta ilman lähtölupaa, kuljettajan uskoessa ehtivänsä Pitäjänmäkeen ennen paikallisjunan sieltä lähtöä.
Helsingin Sanomat 14.6.1910 uutisoi onnettomuudesta sivulla 4 mm. seuraavasti:
Kamala junain yhteentörmäys Karjan radalla. Tawarajuna ja paikallisjuna törmääwät yhteen Sockenbackan aseman lähellä Helsingin puolella. Weturit ja useita waunuja ruhjoutuu. Neljä ihmistä menettää henkensä, parikymmentä haawoittuu. Liikenne päiwäkauden seisauksissa.
Kun huhu lewisi matkustajain joukossa, että tawarajunan kuljettaja olisi luvatta lähtenyt Huopalahdesta, kohosi suuttumus häntä kohtaan kowasti. Niinpä eräs tiukannäköinen harmaapartainen herra ankarasti häntä syytteli, lausuen äkäisesti nöyränä kuuntelewalle poliisikomisariukselle: Wangitkaa hänet ja hirttäkää samaa tietä!"
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/binding/752183#?page=4
Veturien kuva: Ks. Veturimies 110-v -juhlaliite, s. 9: http://www.vml.fi/site/assets/files/4458/juhlaliite_lehtinro_3_netti.pdf
Lisää kuvia: http://vaunut.org/kuva/97877 http://vaunut.org/kuva/123035 http://vaunut.org/kuva/123058 http://vaunut.org/kuva/123034Kommentit
| 19.12.2014 23:19 | Eljas Pölhö: | Toinen kuva samasta onnettomuudesta http://vaunut.org/kuva/97877 | |
| 20.12.2014 08:32 | Kurt Ristniemi: | HS:n piirroskuvan mukaan halkopiippuinen veturi oli numeroltaan 347, eli Schwartzkopffin valmistama G10 347 vuodelta 1901. Ks. http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/binding/752183#?page=4 Molemmat veturit näkyvät Veturimiehen 110-vuotis-juhlaliitteen sivun 9 kuvassa: http://www.vml.fi/site/assets/files/4458/juhlaliite_lehtinro_3_netti.pdf |
|
| 03.11.2017 11:05 | Kurt Ristniemi: | Myös mm. lappeenrantalainen Itä-Suomen Sanomat uutisoi 16.6.1910 onnettomuudesta. Kuvaus on varsin erityyppinen kuin nykyiset uutiset, vertavuotavine uhreineen, hysteerisesti kirkuvine naisineen ym. Uutisessa kuvataan tapahtumien kulku sekä kuulusteluissa kerrotut tiedot. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/636450?page=3 Toisaalla lehdistössä kerrotaan myös, että Venäjän vallanpitäjät aikoivat käyttää onnettomuutta yhtenä tekosyynä Suomen rautateiden haltuunottoon. Muina syinähän olivat mm. suomalaisten väitetty kapinallisuus ja suunnitteilla mukama ollut rautatielakko. - Hybridisodankäynti ei ole mikään uusi keksintö. |
|
| 03.11.2017 15:30 | Erkki Nuutio: | Keisari päätti 30.9.09 väliaikaismääräyksistä koskien SVR:n alistamista Venäjän kulkulaitosministeriön valvontaan. Venäjän väliaikainen hallitus kumosi tämän ja muut Nikolai II:n laittomat määräykset 3.7.17. Tuskin Venäjä noteerasi pitäjänmäkien kaltaisia asioita (terroriteosta ei ollut kyse), muuten sen olisi pitänyt alistaa Venäjän rautatiet Suomen senaatin valvontaan. |
|
| 07.11.2017 18:27 | Kurt Ristniemi: | Kysehän ei ollut siitä, että Venäjä olisi tavoitellut rautateilleen esim. hyvää hallintoa tms. (-> "Suomen senaatille alistaminen") vaan siitä, että Venäjä käytti mitä hyvänsä tekosyitä mm. rautateiden venäläistyttämistoimien verukkeena. - Tai niin Suomessa ainakin uskottiin. Eikä suinkaan aina aiheetta. Niinpä sanomalehti Wiipuri kirjoitti 19.6.1910 siitä, miten jopa tätä Pitäjänmäen onnettomuutta ajateltiin mahdollisesti käytettävän Suomen valtionrautateiden venäläistyttämisen yhtenä perusteluna: "Sopiwaa tilaisuutta wenäläistyttämistoimenpiteen toteuttamiseksi on wain warrottu ja warrottaneen wieläkin, waikkakin niin kummalta kuin kuuluukin — äskettäin sattunutta kamalaa junien yhteentörmäystä Sockenbackassa näytään nyt tahdottawan eräistä ilmiöistä päättäen pitää jo yhtenä syynä ohjelman toteuttamisen mahdollisuudelle." En muuten tiennyt tuota, että keisari olisi 30.9.1909 päättänyt SVR:n alistamisesta Venäjän kulkulaitosministeriön valvontaan. Sen verran asiasta tiedän, että vuonna 1908 on "Keisari suwainnut käskeä Suomen senaatin päättäessään määrärahoista walmisten Suomen rautateiden uutisrakennuksiin ja rakenteilla olewien ratojen walmistamiseen, ottamaan huomioon wälttämättömyyden, saattaa radat sellaiseen kuntoon, että niillä woitaisiin käyttää Wenäjän rautateiden liikkuwata kalustoa, sekä uusia wetureita ja waunuja tilattaessa tilata ne Wenäjän mallisiksi sekä että 1909 kulkulaitosmenoarwioon otettaisiin jokin summa nykyisten rautateiden muuttamiseen Wenäjän liikkuwalle kalustolle sopiwiksi." |
|
| 08.11.2017 11:14 | Erkki Nuutio: | Mainitsemasi Keisarin käsky vuodelta 1908 liittyy kovan komennon paluuseen ja mm. Suomen senaatin kymmenen vuotta jatkuneen hidasliikkeisyyden ja vitkuttelun lopettamiseen koskien yhdysrataa ja siihen liittyviä muita asioita. Yhdysrata-asian monia esivaiheita kuvaa selvitys : Kysymys Suomen ja Venäjän rautateitten välisen yhdysradan rakentamisesta, 26s (+ liitteitä joita en kopioinut) Helsingissä, Keisarillisen Suomen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnassa, elokuulla v. 1908. Käskystä: J. Wartiovaara Kopioitsin Reinolta, löytynee myös Kansallisarkistosta. Tämä selvitys ei mainitse väliaikaisia ratkaisuja, joita ei sen kirjoitushetkellä ollutkaan. Ajankohdan kansalaisten ja sanomalehtien pelkotila on aiheellinen ja kaikenlaisia huhuja varmaan liikkui. |