15.05.2012 / Rautatiemuseo, Pietari, Venäjä
15.05.2012 Museossa on näytteillä myös "termospullo" No9305. Saksalaista (?) Schwartzkopfin tuotetta vuodelta 1928. Työkunnossa veturin paino 90tn:a, höyrynpaine 25atm. Veturia käytettiin Tuapsen öljynjalostamolla.
Kommentit
| 29.05.2012 00:57 | Jorma Toivonen: | Yht'äkkiä jostain kaukaa harmaiden aivosolujen takaa pompahti muutama (vain itseäni askarruttanut) kysymys näistä KJ:n ihannoimista (mm. kommentit kuvan http://vaunut.org/kuva/74811 yhteydessä ) höyrysäiliöistä: Kuinkahan kauan yksi lataus kesti tiheärytmisessä vaihtotyössä? Kuinka pitkän ajan työvuorosta haukkasi säiliön uudelleen täyttö? Toisaalta hieno systeemi tulenaroilla alueilla, mutta milloinkahan ensimmäiset aloittivat toimintansa? | |
| 29.05.2012 10:46 | Kimmo T. Lumirae: | Wikipedian (saks.) mukaan kuudesta kahdeksaan tuntiin oli käypä "tankkausväli". Eräänä teknisenä ongelmana oli, että vetokoneisto oli mitoitettava sen työvuoron loppuvaiheen mukaan, jolloin höyrynpaine alkaa olla alhainen, ja junia pitäisi kuitenkin vielä siirrellä. Mutta sitten kun veturi käytiin "tankkaamassa", olikin painetta yllin kyllin ja veturi suorasta pursuili tarmoa ja vaatikin vakaata kättä saada irtiotoista niin tasaisia, ettei ympärilyöntiä tapahtuisi. Tätä pyrittiin ratkaisemaan korkeapainehöyrysäiliövetureilla, jossa säiliöön ladattiin korkeapaineista höyryä (vettä) ja paine alennettiin noin 14 bariin ennen vetokoneistoa. Viimeinen tällainen rakennettiin 1973. Muutenkin näitä tehtiin niinkin myöhään kuin 1980-luvun alussa, jolloin DR:n Meiningenin konepaja rakensi peräti 200 veturin sarjan. Tietoa ensimmäisestä pullosta en löytänyt. Mainintoja 1920-luvulta löytyy, samoin Porterin 1915 tukkiradoille tekemästä pullosta, mutta jotenkin tuntuisi, että idea on vanhempi. |
|
| 29.05.2012 11:46 | Eljas Pölhö: | Ensimmäinen koeajo tulettomalla höyryveturilla tehtiin lokakuussa 1861 Lontoossa (Fowler's Ghost) ja toinen lokakuussa 1873 New Yorkissa. Nykyisen kaltaisten höyrysäiliövetureiden valmistus alkoi Saksassa noin 1900, vanhin kehittäjä oli Orenstein & Koppel. Englannissa valmistus alkoi noin 1913. (netistä löytyneitä tietoja, lähdekirjat kotona ja minä matkoilla). | |
| 26.01.2022 11:28 | Timo Salo: | Näin kauan täytyi elää, että bongasi tuollaisen "ladattavan" mallin höyryveturin... Ei tainneet olla kovin yleisessä käytössä???? | |
| 26.01.2022 12:49 | Reijo Salminen: | Onhan noita pulloja täällä orgissakin useita. http://vaunut.org/kuvat/?t=h%25C3%25B6yrys%25C3%25A4ili%25C3%25B6veturi |
|
| 26.01.2022 12:56 | Timo Salo: | Eipä vaan ole ennen tajunnut, että noinkin voi "tehoa" säilöä... En olisi nytkään muuten huomannut mitään erikoista, mutta tuo tolkuton työpaino kiinnitti huomion... :-) | |
| 26.01.2022 14:00 | Rainer Silfverberg: | Jokioisten Museorautatielläkin on yksi "termospullo" tosin ei ajokuntoisena. Niitä käytettiin pääasiassa laitoksissa joissa "kuuma" höyryveturi tai jopa entisaikojen polttomoottoriveturi oli palovaarallinen, sekä edellytyksenä että höyryä oli saatavilla. Todennäköisesti sen kuljettaminen ei vaatinut höyryveturinkuljettajan tutkintoa. |