??.??.1975 / Kannus
??.??.1975 Junansuorittaja Toivo Ruusu työssään Kannuksen asemalla 1975. Facebookin Kannus -sivulla heräsi kysymys: "Mitä junansuorittajan tehtäviin kuului". Osaisiko joku kertoa mitä kaikkea tuo työ piti sisällään?
Kommentit
| 30.06.2012 18:40 | Kari Rantanen: | Eiköhän tuo työ- ja vastuualue näy kuvassa. Puhelin ja asetinlaite ja sillä turvaa kulut alueensa junille. Joillakin asemilla kulkutien ollessa vapaa vihreää lippua heiluteltiin suorittajan toimesta. | |
| 30.06.2012 20:12 | Jouni Nousiainen: | Vaikka junansuorittajien katoaminen monta harmittaa, niin pohdin yhtenä päivänä, että junaliikenne on kai kuitenkin muuttunut sen myötä huomattavasti turvallisemmaksi, kun sitä ohjataan samalla rataosalla vain yhdestä paikasta liikenteenohjaajan toimesta, ja ei voi syntyä ainakaan niin helpolla väärinkäsityksiä eri liikennepaikkojen kesken liikenteessä olevasta kalustosta, eikä hankalia tiedonkulkuongelmia. (tuohon entisaikaan jos puhelimet oli mykkänä taisi olla aika vaikea saada tietoa suorituspaikalta toiseen). | |
| 30.06.2012 20:16 | Simo Porkola: | Pystyikös tuosta taulusta asettamaan kulkutien seuraavalle asemalle vai miten se oikein toimi? Eikö siitä kuitenkin pitänyt seuraavan aseman kanssa sopia kun junan laittoi matkaan tai antoi ohitusluvan? | |
| 30.06.2012 22:57 | Kimmo T. Lumirae: | Junasuorittajan (entisen junanlähettäjän) varsinaisesta työstä ei ole tämän kuvan yhteydessä puhuttu vielä lainkaan. Varsinainen työ on junaliikenteen turvaaminen omalle asemalla ja sieltä poispäin. Junasuorittaja hoiti siis omalta asemaltaan eri suuntiin lähtevien rataosien junaliikennettä sopimalla aina seuraavan junasuorittajan kanssa junan kulusta. Lisäksi junasuorittaja pienemmillä asemilla hoiti myös aseman sisäisen liikenteen ja jakoi aseman raiteet junien ja vaihtotyöyksiköiden yms. käyttöön turvaamalla kulkutien kulloinkin sopivalle raiteelle. Työ kävi suunnilleen näin: olkoon tarkasteltava asema nimeltään B ja se on keskellä rataosaa A-B-C. A:n junasuorittaja soittaa B:lle: "Tulisi pikajuna 92 aikanaan. " B vastaa: "Rata selvä pikajunalle 92, laita tulemaan." Nämä keskustelut merkittiin junapäiväkirjaan. Sitten B soittaa C:lle: "Tulisi pikajuna 92, tulee kuulema ajassaan" C vastaa: "Joo, tänne vain 92 , rata on selvä". A soittaa uudelleen B:lle "92 sivuutti klo 11.33" ja B kuittaa. Pikajunan lähestyessä B:n junasuorittaja turvaa kulkutien B:n läpi kääntämällä vaihteet vapaata raidetta pitkin ja asettamalla turvalaitteiden avulla tulo- ja lähtöopastimet aja-asentoon. Ennen vuotta 198x hän meni ulos pikajunan saapuessa ja näytti sille "ohikulku sallittu" -opastetta käsiopasteena ja tarkasti junan loppuopasteista, että juna oli kokonainen. Pikajunan sivuutettua B soitti A:lle "Pikajuna 92 saapui klo 11.45, rata on vapaa", ja C:lle: "Pikajuna 92 sivuutti klo 11.45, tulossa on." Lopuksi C soitti takaisin ja ilmoitti "Pikajuna saapui klo 12.10, rata on vapaa". Näin saatiin yksi juna A:sta C:hen. Joillakin asemilla junasuorittaja käytti kampiasetinlaitetta, joillakin releasetinlaitetta, kuten kuvassa. Joillakin asemilla vaihdemiehet käänsivät vaihteet ja yhteys heihin hoitui puhelimitse. Vielä isommilla asemilla oli erikseen miehitetty asetinlaite tai useampia, ja junasuorittaja käytti heitä junakulkuteiden turvaamiseen. Asetinlaitteet saattoivat turvata aseman sisäisiä kulkuteitä ilman junasuorittajaa esim. vaihtotyön tarpeisiin. Nykyään esim. Tampereella istuu junasuorittaja, joka saa junien saapumisilmoituksia vieressään istuvilta kauko-ohjaajilta ja sopii heidän kanssaan Tampereeltä lähtevien junien kulusta, ja pyytää junille kulkuteitä edessään istuvalta asetinlaitteen hoitajalta (istumatyöksi on mennyt, sano). (Termit ja sanamuodot eivät välttämättä ole oikein ja aikakaudesta riippuen käytännöt ovat vaihdelleet. Koko prosessin eri vaihtoehtojen selostamisesta voisi kirjoittaa kirjan, jota emme ehkä aloita tässä). |
|
| 30.06.2012 23:03 | Simo Porkola: | No tämähän selvensi asiaa kummasti. Kiitos Kimmolle tyhjentävästä vastauksesta. | |
| 30.06.2012 23:30 | Jorma Toivonen: | Muun työnsä ohessa hoiteli myös lippujen myynnin verhojen takana odottaville asiakkaille (pienillä asemilla) jne... Aikoinaan taisi olla ilmoitus tuossa lippuluukun vierellä, että myynti lopetaan xxmin:a ennen junan saapumista (varmaan kuvakin näillä sivuilla). | |
| 01.07.2012 07:31 | Lari Nylund: | Tampereella on sentään edelleen mahdollisuus liikenteen- ja kauko-ohjaajalla nähdä joskus juniakin ikkunan takana. Helsingin liikenteenohjauskeskuksessa se tekee jo tiukkaa heidän muutettuaan Itä-Pasilaan... Toivottavasti palveluita ei ulkoisteta esimerkiksi Tallinnasta tai Intiasta hoidettaviksi, vaikka periaatteessa sekin olisi mahdollista... | |
| 01.07.2012 23:22 | Tapio Ruusu: | Lipunmyynti tapahtui samalla ja silloin tuo taustalla näkyvä luukkusuoja (verho) poistettiin, jonka takaa tuli lasi-ikkuna esiin. Tuossa kuvassa lipunmyyntiin tarvittavat välineet olivat selän takana olevalla erillisellä pöydällä. Samoin pöydällä olivat vihreä ja punainen lippu sekä se junanlähettäjän lätkä. Odotussali oli tuon lasiikkunan takana. Oikealla oli vielä yksi huone, jossa säilytettiin kassakaappia. Junasuorittajan tehtävään joutui käymään testeissä, eikä kaikista vanhemmista asemamiehistä ollut läpäisemään testiä. |
|
| 09.08.2015 03:56 | Harri Pesonen: | hienot VR logo verhot =D |