18.07.2012 / Pasila alapiha
18.07.2012 Kotimatka keskeytyi kun havaitsin Pasilan vahalla varikolla kunnostetun Gb vaunun. Vaunu on tainnut olla viimeisiä vanhoilla korjausmerkinnöillä varustettuja vaunuja, liekö maalari tehnyt ne vanhasta tottumuksesta, sillä uudet merkinnät ovat juuri tulleet käyttöön kun vaunu on valmistunut viimeisestä luokkakorjauksesta, joka lienee ollut täyskorjaus. Seuraavassa täyskorjauksessa vaunu saisi uuden tyyppiset merkinnät. Sarjatunnukseenkin on jäänyt vielä r, vaikka uusiin oviin ei olekkaan maalattu enää tekstiä "Vientipaperivaunu Ei saa kuormata puutavaraa". Vanhaan merkintätyyliin kuuluisi vielä kuitenkin numeron alla oleva viiva, joka kieltää vaunun käyttämisen SNTL:n rautateiden yhdysliikenteessä.
Kommentit
| 19.07.2012 20:24 | Jarkko Korhonen: | Pari viikkoa ellei enemmän on tämä siinä seissyt. Mistä lie tullut ja mihin menossa. | |
| 19.07.2012 21:05 | Tatu-Pekka Paukkunen: | Ymmärtääkseni ratapihalta tuli ja kana 787:n perään ois menossa. | |
| 19.07.2012 21:20 | Ilkka Hovi: | Kyseessä on 787:n huoltovaunu, joka saatiin VR Rata Oy:lta lainaan jo 2004. Rekisteröinti on pyydetty litteralle Gb, joten "r" jouduttaneen maalaamaan yli. Maalasimme alkuperäisen litteran koska yllätykseksi tämä onkin historiallista Gb sarjaa, jonka alusta on valmistettu Ruotsissa v. 1946. Vaunun valmistajalaatat ovat lähteneet evakkoon, olisi mukava saada yksi laatta lainaksi kopion tekemistä varten. Rohkeasti lainaamaan ! Vaunussa olevat päiväykset on tehty niillä sapluunoilla, joita saimme irti Tapio Keräsen piirämästä 1:1 Gb vaunun CAD-kuvasta. Karjaa on jo kolmen viikon päästä, joten kovin suuriin trimmauksiin ei ole aikaa. | |
| 19.07.2012 21:58 | Kurt Ristniemi: | Eipä Gbr:ssä pidä 'Vientipaperivaunu' lukeakaan. Se teksti kuuluu Gbp:hen. Gbr taas oli rullalaakeroitu Gb-vaunu (57000-sarja). Gbr-sarjatunnus katosi 1960-luvun alkupuolella ja tilalle tuli pelkkä Gb. |
|
| 20.07.2012 01:49 | Juhani Pirttilahti: | On muuten hienoon kuntoon laitettu vaunu. Kelpaa tällaista ajeluttaa höyryn perässä. | |
| 20.07.2012 07:53 | Teppo Niemi: | Suomen rautateiden pääjulatapahtumahan on tosiaankin todella lähellä. Tämän kommentin kirjoittamishetkestä kolme viikkoa eteenpäin taitavat kalustosiirrot kohti juhlia olla kiivaasti käynnissä. Sitä ennen on kaikilla museoliikenneoperaattoreilla tehtävänä vielä runsaasti töitä, jotta kalusto saadaan matkaan. Eli nyt kaikki kynnelle kykenevät tarjotkaapa apua museo-operaattoreille, joiiden kalustoa juhlissa pitäisi esiintyä. Kaikki apu (ml vaunujen siivos) otettaneen kiitollisuudella vastaan. | |
| 25.07.2012 22:13 | Ilkka Hovi: | Vaunussa on mielenkiintoiset puskimet kuvan näyttämässä päässä. Runko ilmeisesti teräsvalua, olisiko normaali ruotsalainen malli. Toisessa päässä on suomalaistyyppiset mäntä (?) puskimet. Puskinasiantuntijan kommentteja odotetaan kiinnostuneena. |
|
| 26.07.2012 07:57 | Teppo Niemi: | Ai kunpa olisikion käytössä vaunun korjaushistoria. Voisi selittää päaljonkin.... Mutta todennäköusesti liittyy vauriokorjaukseen, jolloin paikallisella vaunukorjaamolla on ollut varastossa vain yhdenlaisia mäntäpuskimoa. Jotenka siis samanlaiset molempiin päihin. | |
| 27.07.2012 00:26 | Tapio Muurinen: | Levyovi ei oikein passaa ulkoiseen ilmeeseen. Numeron perusteella alusta lienee ruotsalaista alkuperää. näköjään näitä 57xxx koreja tehtiin myös puurungolla ja lattarautajäykisteillä. Tavallisempia olivat korin U-palkkikehykset, kuin myös mäntäpuskimet. Väritys taitaa jäljitellä "vaunuvihreää". 60-luvulla tavaravaunut maalattiin jo mustalla, "Korjattava 2.63". Muuten kyllä pysähdyttää ja katseet kääntää. | |
| 13.08.2012 20:17 | Ilkka Hovi: | Vaunun väritys on Tikkurilan värin v. 1938 VR:lle toimittaman tavaravaunuvärireseptin mukainen. Väri ollee melko oikea näillä tiedoilla. Muistan kun Pienoisrautatiekerhossa joskus 1960-luvun lopulla oli muutamia Gb vaunun malleja näytillä, niin Kauko Kuosma kysyi vaunujen väristä. Hänestä niiden piti olla vihreämpiä. Minusta Gb:t olivat aina "mustia" mutta kaipa sitten tämä on ainakin lähes oikea 30-lukuinen väri. Gbr:t valmistuivat vasta 1946 alusta Ruotsissa ja kori Suomessa. |
|
| 13.08.2012 22:25 | Tapio Muurinen: | Kerran 1960-luvulla Haminan satamassa, EG:n paperivarastossa, kokeiltiin kuinka tuolta tuuletusluukusta tullaan ulos, luukuthan ovat sisältäpäin lukittavat; ja onnistuihan se. - Asiasta tuli mieleen jatkosodan loppuselvittelyt rauhanehtoineen, joka velvoitti palauttamaan heimopataljoonaan kuuluneet inkeriläiset NL:oon. Lapin sotaan osallistuneet 600 heimosoturia, heidän joukossaan oikea Antti Rokka, koottiin Röyttään ja kuljetettiin laivalla Raaheen. Raahessa heidät julistettiin sotavangeiksi marraskuussa 1944. Vangit lastattiin ilmeisesti tällaisiin vaunuihin, ja matka Naarajärven kokoamisleirille alkoi. Juna hidasteli välillä (tarkoituksella?), ja Naarajärvelle päätyi vain 200 vankia. Antti Rokka pakeni jo Ylivieskassa. | |
| 02.10.2012 07:11 | Kurt Ristniemi: | Eikös tämä ole kuitenkin ihan tavallinen Gb eikä Gbr? Mistä mahtaa olla peräisin tieto, että tämä olisi ruotsalaivalmisteista sarjaa? Numeron ja vinojäykisteiden perusteella vaunu on nimittäin normaali puurunkoinen suomalaisvaunu. Vuonna 1952 valmistuneiden ruotsalaisalustaisten vaunujen numerot olivat 57'251-57'600, ja vaunujen profiiliteräksestä valmistetut vinojäykisteet olivat A-muodossa: / . Jäykisteiden maalaaminen mustiksi ei taida olla esikuvan mukaista? Vrt esim. http://vaunut.org/kuva/38893 Ja eikös siirtosankojen tulisi olla keltaiset? |
|
| 02.10.2012 08:15 | Teppo Niemi: | Vaunun valmistajalaatta kertoo monta ihmeellistä tarinaa... Ja lisäksi 57xxx sarjan vaunujen merkintäpirustus vielä lisää... Samoin kun mennään vanhempiin aikoihin, niinn koneosaston kiertokirjekokoelmat sisältävät valtavasti hämmennystä aiheuttavaa tietoa. Paljon on vielä tutkimatonta merkintöjen ja maalausten alaltla, niin vaunujen, kuin veturienkin osalta. | |
| 02.10.2012 22:50 | Tapio Muurinen: | Nämä ensimmäiset ruotsalaisalustat vuodelta 1946, n. 250 kpl, saivat tuon vanhan puurunkoisen korin. Ne uudemmat 1952 alkaen saivat koriin profiiliteräskehikon ja vinojäykisteen toisinpäin. Paras tuntomerkki oli SKF:n rullalaakeripyöräkerta 5 RT, joka ilmeisesti ensimmäisenä tuli tavaravaunuihin, ellei numeroa (57xxx)nähnyt. Eräitä muitakin eroavuuksia oli. | |
| 30.11.2012 08:34 | Kurt Ristniemi: | Ilkka mainitsee kommentissaan Tikkurilan värin VR:lle toimitaman tavaravaunuvärireseptin. Mistä löytyisi tietoa näistä väriresepteistä? Niiden sävykuvaukset, ajankohdat, tai edes jotakin tietoa. | |
| 30.11.2012 08:52 | Juhani Pirttilahti: | Joskus kyselin Tikkurilalta vanhoista väreistä, mutta ei siinä kyllä kovin pitkälle päästy. Tekniikka on mennyt niin paljon eteenpäin, että kaikkea vanhaa ei ole enää saatavilla vaikka tietäisi reseptin. Joitain aineosia ei enää saa käyttää, jolloin resepti voi olla jokseenkin hyödytön. Nykyään olisi sopivaa käyttää NCS-järjestelmää myös näiden vanhojen värisävyjen kuvaamiseen, jolloin niistä saisi sitten koostettua vertailukelpoista tietoa - ja sävytettyä maaleja. | |
| 30.11.2012 12:20 | Kimmo T. Lumirae: | Jos tarkoitat värien sävyjä, Kurt, niin niistä on painettu Maalivärit -nimisiä värisävyviuhkoja, joita värikarttoihin vertailemalla voi yrittää löytää mieleisensä nykyvärin. Juhanihan on koonnut näitä nettiinkin http://koti.mbnet.fi/jpl/kiskovarit.html Värien RAL-koodivastaavuuksista on keskusteltu JohtavallaFoorumilla(TM) |
|
| 30.11.2012 12:23 | Kurt Ristniemi: | Niinhän se on, että myrkkymaaleja ei enää passaa käyttää. Mutta siitä huolimatta olisi noin niinkuin tutkijanäkökulmasta hyvä tietää, millaisia ne maalireseptit aikoinaan olivat. Ja eihän sitäkään koskaan tiedä, milloin teknologia yllättäen alkaakin osata keitellä vanhan reseptin perusteella saman sävyn nykymateriaaleista. - Tieto on katoavaista. Siksi se olisi hyvä saada talteen, silloin kun se ei vielä ole tyystin kadonnut. Ilkalla lienee tiedossa noita reseptiasiota? - Ja kas, tällä kertaa Kimmo ehti vastaamaan juuri kun olin tätä viimeisintä kommenttia kirjoittelemassa. Mutta edelleen kaipaisin kyllä ihan niitä reseptejä ihtiään :) | |
| 30.11.2012 21:18 | Heikki Kannosto: | Ennen vanhaan sai rautakaupoista Monicolor-värikarttoja joissa oli koko väriskaala peukalonpään kokoisina neliöinä, kuka tietää vaikka saisi nykyäänkin, ja joskus 1980-luvun alussa merkitsin omaani vastineet sekä VR:n väreille (Pienoisrautatiekerho Ry:n värimallistosta) että Humbrolin & Revellin pienoismallimaaleille (purkit ovat varmaan hyllyssä edelleen, tiedä sitten missä kunnossa sisältö on). Sama pitäisi tehdä uudelleen ajanmukaistettuna. Ja jos nyt oikein muistan, PRK:lla Vuorisalon Matti maalasi H0-kalustoaan ruiskulla ja Tikkurilan Jokerilla. | |
| 01.12.2012 00:13 | Juhani Pirttilahti: | Monicolor tosiaan on Tikkurilan (vanhempi) värijärjestelmä, ja siitä löytyy paljon näitä VR-värejäkin. Nykyään maalia tehdään etupäässä NCS-järjestelmän tai Symphony värijärjestelmän mukaan. | |
| 18.01.2013 10:19 | Kurt Ristniemi: | Olen tuolla aiemmin kommentoinut, jotta "Eipä Gbr:ssä pidä 'Vientipaperivaunu' lukeakaan. Se teksti kuuluu Gbp:hen." Hämmästykseni olikin siten vallan suuri, kun rautatiemuseossa tormäsin valokuvaan Gbr 57365:stä. Siinä kun vaunun ovessa komeilee "Vientipaperivaunu / Ei saa kuormata puutavaraa." Olisiko kenties niin, että Gbr- (tai muitakin Gb) -vaunuja varattiin vientipareivaunuiksi ennenkuin sitten kehitettiin littera Gbp? |
|
| 18.01.2013 20:42 | Tapio Muurinen: | Aluksi nämä ruotsalaisella alustalla olevat rulla-Gb:t (57000-57249) olivat ilman "r":ää. Vuoden 1946-lopulla nämä pyhitettiin vientipaperikuljetuksiin ja siitä tuli maalausmerkintä oveen. Vaunut sijoitettiin 10.liikennejaksoon Kouvolaan. Kun vaunut menivät helposti sekaisin tavallisten Gb-vaunujen kanssa ja likaantuivat, erotettiin nämä 1947 keväällä omaksi ryhmäkseen: Gbr. Olikohan niin, että kaikki 600 kpl olivat jossain vaiheessa Gbr:ä? | |
| 19.01.2013 13:29 | Tapio Muurinen: | Gbp: Koska hyväkuntoisia vientipaperikuljetuksiin sopivia vaunuja oli liian vähän, varattiin Pasilassa 1948 valmistuneet Gb-vaunut 55456-55645 paperivaunuiksi y.o. merkinnöin. Ne oli palautettava tyhjinä Kouvolaan. Vielä samana vuonna annettiin määräys "p"-kirjaimen lisäämisestä perään, koska vaunut oli erotettava omaksi ryhmäkseen erinäisissä ilmoituksissa. - Syy, miksi Gbr- ja Gbp-vaunuihin ei tuolloin saanut lastata puutavaraa, oli niiden suhteellisen heikot korit, koska heitot ja nykäisyt saattoivat kaataa pinoja ja vaurioittaa seiniä ja kattoa, jolloin sadevesi pääsi sisään kastelemaan arvokasta paperilastia. (KL 25.4.-48 ja 35.3.-48). | |
| 19.01.2013 14:16 | Kurt Ristniemi: | Kiitokset Tapiolle vientipaperivaunutiedoista. VR-historiikki kun ei pukahda vientipaperivaunuista halaistua sanaa. En ainakaan etsiessäni löytänyt. Tälle vaununumerolle ei sitä Vientipaperivaunu-tekstiä ole sitten koskaan maalattukaan. | |
| 20.01.2013 10:41 | Tommi K Hakala: | Tyhmä kysymys: Mitä tarkoitetaan tuolla "puutavaran kuljetuksella", eihän näihin lautoja ole kovin helppo tunkea tuosta ovesta? Vai oliko kyseessä senaikaisen raakapuun kuljetus, eli lyhyen metrisen tai kaksimetrisen kuoritun hiokepuun kuljetus? | |
| 20.01.2013 12:24 | Tapio Muurinen: | Tommi: Lähinnä erilaista pinotavaraa se oli, kuten arvelit. Lastaus lihasvoimalla. Jossain vaiheessa piti antaa sellainen määräys, että lastauksen aikana molemmat ovet piti olla avoinna, ettei vastapuolen ovea "muurata" umpeen, ja sitä ei voi avata. Silti kuormat saarroivat liikkua ja heilahtaa ovea vasten. Sitten niitä rikottiin, kun avattiin konevoimalla väkisin. | |
| 30.03.2013 14:12 | Kurt Ristniemi: | VR:n oppi- ja käsikirja 'Tavaraliikenne II, Vaunukuormaliikenne' vuodelta 1959 antaakin mukavasti selvitystä sekä paperin että puutavaran kuljettamisesta Gb-vaunuissa: "Paperin kuljetusta varten oli varemmin eroitettu sarja Gb-vaunuja sarjamerkinnällä Gbr ja Gbp, jotka oli varustettu erikoisella katolla, jotta paperin kastuminen olisi voitu estää. Myöhemmin on kaikkien Gb vaunujen katot uusittu samanlaisiksi, joten edellämainituilla sarjamerkinnöillä ei ole enää mitään merkitystä. Ne poistetaankin sitä mukaa, kuin vaunut käyvät koinepiajoissa. Gb vaunuja ei ole kuitenkaan syytä käyttää puutavaran kuljetukseen ellei se ole välttämätöntä. Nimenomaan voivat vaunua vahingoittaa tuoreet, pitkät kaivos- ja paperipuut, joita vaunuun pinottaessa ne lyövät vaunun päätyyn tai vaunun saadessa töytäyksen, pinot siirtyvät voimakkaasti vaunun päätyä vastaan, jolloin päätylaudoitus vaurioituu tai kattorakennelma saa repeämiä. Ymmärrettävää on, että pitkämatkaisia tyhjänä kuljetuksia välttääkseen on näitäkin vaunuja puutavaralle annettava, mutta niitä on pyrittävä sijoittamaan halkojen ja 1 m pituisten kuivien paperipuiden kuljetukseen, jotka eivät voi aiheuttaa niin suuria vaurioita kuin painavat tuoreet puut. Gb vaunu on tarkoitettu kaiken kappaletavaranluontoisen tavaran kuljetukseen, josta syystä vaunuston kunnosta ja puhtaudesta on erityisesti huolehdittava. Puutavaran käsittelyn koneellistuessa vaaditaankin sen kuljetukseen jo yleensä avovaunuja." Minkähänlainen se "erikoinen katto" mahtoi olla? |
|
| 30.03.2013 14:41 | Kurt Ristniemi: | Vaunun entisöintiaikakauden merkintätapaan sopisi hyvin myös katonkorjausvuosi '-12', merkittynä oven ja vasemman puoleisen tuuletusluukun välin keskelle toiseksi ylimpään lautaan. | |
| 31.05.2013 08:02 | Teppo Niemi: | Tuohon sarjamerkintöjen Gbr ja Gbp historiaan on oiva teossarja nimeltään VR-käskylehti. Lisää näistä Gbr ja Gbp vaunuista (mm numerosarjat) siis kannattaa lukea vuoden 47 käskylehti 19 sekä lisäksi seuraavat (vuosi/ KL numero): 46/KL38, 48/KL35, 50/KL 26, 53/KL49 sekä 57/KL44. Numeron alla olevasta viivasta taas löytyy tietoa esim. 46/KL19 | |
| 07.11.2014 09:47 | Teppo Niemi: | 19.7.2012 Kurt Ristniemen kommenttiin liittyen: Minulla on nyt kuva Gbr-vaunusta 57007 ja siinä lukee teksti: Vientipaperivaunu Ei saa kuormata puutavaraa. Teksti ei ole kuitankaan ovessa vaan sen vasemmalla puolella. Toinen kummallisuus on tuo tuhat-erottimenakäytetty heittomerkki. Tämän vaunun numerossa se on alhaalla, eli vaunun numero olisi 57,007. Lisäksi vaunun numero on alleviivattuna. |
|
| 07.11.2014 10:23 | Kurt Ristniemi: | Olisipa mukava saada se kuva tänne näkyviin. Se vientipaperiteksi kun on epätavallisessa paikassa. Numeron alleviivaus tarkoittaa sitä, että vaunua ei saanut käyttää Neuvostoliiton yhdysliikenteessä. Vaunun numeron tuhaterotin on joskus ollut alhaalla, joskus ylhäällä. En ole vielä keksinyt, milloin paikkaa muutettiin. |
|
| 11.11.2014 14:31 | Petri Sallinen: | VRS-sävyjä ei ole monenkaan värin osalta saatavilla alkuperäisinä resepteinä. Teknoksen teollisuusmaaliluettelo sisältää sellaisia, mutta vain jatkosodan jälkeen käytössä olleiden värien osalta (eikä kattavasti). Näiden koodauksien perusteella värejä voi teettää missä tahansa liikkeessä, jossa on Tenkomix-sävytyskone. Tällä tavalla sekoitettujen värien voi olettaa olevan hyvin lähellä alkuperäisiä sävyjä. Tikkurila on 2000-luvulla analysoinut lähes kaikki VR:n värit säilyneiden värikarttaliuskojen ja säilyneiden värinäytteiden perusteella. Esimerkiksi tässä puheena ollut vuoden 1938 tavaravaunun vihreä on Symphony-koodauksena X494 (de 2,4), RAL-määrittelynä RAL 6007 (de 2,5) ja NCS S -määrittelynä S8505-G204 (de 2,2). De-luku ilmoittaa poikkeaman alkuperäisestä näytteestä. Tällä tavalla tehdyistä määrittelyistä voi päätellä, että johonkin tiettyyn, tietyllä asteikolla varustettuun värijärjestlmään tehty määritelmä ei tuota absoluuttisesti oikeaa tulosta. Jos näytteen ja määritellyn värijärjestelmän vastaavuus olisi täydellinen, olisi de-luku nolla. Erilaiset koodaukset ovat historiallisen tiedon kannalta siis enemmän tai vähemmän keinotekoisia, mutta helpottavat konservaattorin tai mallirakentajan työtä, koska tunnettujen värijärjestelmien koodien perusteella värien teettäminen on yksinkertaista. Muuten maali pitäisi aina olla teettämässä alkuperäisen liuskan avulla. VRS-standardin tekstiosa esimerkiksi vuodelta 1957 määrittelee osan tuolloin käytössä olleista väreistä British Standardin mukaan. Lisäksi standardissa mainitaan, että jos väri on määritelty BS-koodina, on sitä myös käytettävä. Näiltä osin päästään alkuperäiseen väriin. Se on sitten kokonaan toinen juttu, ovatko esitetyt poikkeamat lopputuloksen kannalta merkittäviä vai eivät — joidenkin mielestä ehkä ovat. Olen itse silmämääräisesti vertaillut VRS-liuskoja ja RAL-liuskoja Tikkurilan tekemien RAL-määritelmien pohjalta. Tikkurila osuu hyvin maaliin — minulle tuo tieto on riittää mallirakentamiseen, mutta konservoija voi olla eri mieltä. Teknoksen ja Tikkurilan itsensä tekemät RAL-määritykset poikkeavat toisistaan. Tämän perusteella voisi patella, että tehtaiden aikanaan sävyttämät värit myös voivat poiketa jonkin verran toisistaan. VR:n määräyskokoelmien perusteella maaleja toimittivat ainakin Tikkurila ja Winter (yhdistyi vuonna 1986 Teknokseen). En tiedä onko muitakin. Mielenkiintoista olisi tietää mina aikoina eri tehtaat maaleja VR:lle toimittivat — tässä työtä tutkijoille. Määräyskokoelmissa mainitaan vaihtoehtoina sekä Tikkurila että Winter. Määräyskokoelmista saa myös sellaisen kuvan, että konepajojen päälliköt olisivat voineet itsenäisesti hankkia maalinsa, mistä tietyin reunaehdoin itse halusivat. Tarkoittaako tama sitä, että VR:n hallinto ei tehnyt hankintoja keskitetysti. Tarkoittaako tama myös sitä, että samanna ainaka eri konepajoilla saattoi olla käytössä eri valmistajien maaleja. |
|
| 11.11.2014 15:13 | Petri Sallinen: | .. | |
| 11.11.2014 15:35 | Juhani Pirttilahti: | Ulkomaisia maaleja on ainakin Glidden® Spred®, jota käytettiin Sm1:n ulkoseinissä. Siitä tosin on myös Tikkurila tehnyt oman kaavan ja myynyt samanväristä maalia VR:lle. | |
| 11.11.2014 15:38 | Kurt Ristniemi: | Tuo Tepon mainitsema vaununnumeron 'kummallinen' tuhaterotin ei loppujen lopuksi ole ollenkaan kummallinen. Tuhaterotin oli alhaalla aina 1950-luvun alkuvuosiin asti, mikä hyvin sopiikin 1940-luvulla valmistuneelle Gbr-vaunulle. Edelleenkin olisin kiinnnostunut näkemään kuvan tuon 'vientipaperivaunu'-tekstin poikkeavan sijoittelun vuoksi. |
|
| 11.11.2014 17:49 | Mikko Nyman: | Mikähän mahtoi olla se Gd, jota Jussilan Hanno (ja SRHS) laitteli kuosiin Pasilan talleilla noin vuosina 1990-1992? Itsekin taisin käydä kerran hieromassa sillä... Sillä... Mikä se nyt on se sellainen, millä hinkataan sitä puuta... Se on tuo... Pikkusen hukassa on niiden työkalujen nimet, mutta otaksuisin, että yritän hakea sanaa hiekkapaperi. Onko sellaista työkalua olemassa? Jos sen sijaan kysytte multa Logitechin tuotteista tai tarvitsette muuten yleisimpien alojen erikoisasiantuntijan palveluksia, älkää peljätkö kysyä. Mutta siis juu, missä on Hannon Gd? |
|
| 12.11.2014 12:49 | Petri Sallinen: | Löytyykö siitä dokumenttia, milloin lähes mustanpuhuva ns. "tavaravaunun vihreä" korvasi tämän vuoden 1938-standardin mukaisen vaaleamman vihreän? | |
| 18.03.2017 01:52 | Esa J. Rintamäki: | Vastaava värimäärittelyongelma tunnetaan varsin hyvin myös lentokonepienoismallirakentajien keskuudessa. Samanlaista parranpärinää käydään RAL-, FS-, RLM-väreistä ym. | |
| 18.03.2017 11:30 | Juhani Pirttilahti: | Jos noita värejä ihmettelee tarkemmin, niin voi huomata ettei RAL-värit ole ihan samoja keskenään eri valmistajien tekemänä. | |
| 18.03.2017 11:38 | Juhani Pirttilahti: | CIE:n väriavaruus CIELAB on ehkä paras värimäärittelyyn. Sitä käytetään teollisuudessa värieromittauksissa ja värin uudelleentuottamiseen. CIELAB-arvojen määrittämiseen löytyy suhteellisen edullisia mittalaitteita ja tuloksia voi verrata matemaattisesti muihin värinäytteisiin. |