04.08.2012 / Välillä Anttila–Olli (uusi)
04.08.2012 http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,4971.msg31861/topicseen.html#msg31861 . VAARA VAANII vähäliikenteiselläkin rataosalla! Sen sai kokea pikkuinen Pösökin (106) pelleissään kohdattuaan "Lilin" tasoristeyksessä. Autoilija ei havainnut "pikkuista (?)" Tk3-sarjan veturia saapuessaan samoihin aikoihin ajolinjallaan risteävälle raideliikenteelle, museojuna Porvoosta Keravalle. Tällä kerralla vältyttiin ruumiillisilta vammoilta (autoilija onneksi yksin ajokissaan). Pösöä kannatteli veturin puskin ovikarmista ja karja-aura korin alareunasta koko n.60m:n matkan, ennenkuin juna pysähtyi (varmaankin esim. Dr13 olisi imaissut uhrin alleen). Voi vain kuvitella veturinkuljettajan aatoksia nähdessään aitiopaikalta auton ja autoilijan taivalta veturin edessä - kaikkeni olen tehnyt, nyt vain odotellaan lopputulosta "kädet ristissä".
Kommentit
| 05.08.2012 17:08 | Pasi Utriainen: | Näemmä on lähes identtinen tapaus tiistaina Siilinjärvellä sattuneen mällin kanssa, jossa Dv12 2609 työnsi mersua edellään 200 m. Siinäkin oli vain kuski autossa, juna osui vänkärin puolelle eikä auto lähtenyt pyörimään junan edessä tai sinkotunut mihinkään osumasta ja junan nopeus oli n. 50 km/h. | |
| 07.10.2012 10:28 | Topi Pikkarainen: | Tässä näkee, että ei veturille sen pahempia satu. Näinpä joskus unta Trumpan ja Pendon kohtaamisesta molemmilla täysi nopeus päällä... | |
| 07.10.2012 19:05 | Kimmo T. Lumirae: | Ei satu välttämättä, jos vastapuoli on pienikokoinen ja kevyt. Dr 13 oli hengenvaarallinen törmättäessä kuormuriin tai rekkaan, Sr1 saattaa kärsiä pahastikin: Kausalan onnettomuus elementtirekan kanssa, joka johti Sr1 kaatumiseen. Ainakin yksi Dr16 on kaatunut yhteenajon seurauksena pahasti. Vai onko niitä jo kaksi? Yksi porkkana meni poistoon törmättyään konttirekkaan. Ja niin edelleen. | |
| 07.10.2012 20:32 | Mikko Mäntymäki: | Topi, pendolino saattaa lyhentyä puolella. Lasikuitu kuuluu veneisiin. | |
| 07.10.2012 21:09 | Toni Lassila: | Niinpä! Pendo on muovituubi. Trumpassa ehkä pienet vauriot, ja pendo puoliksi mennyt. IC2-vaunut taitavat olla terästä ja alumiinia. |
|
| 07.10.2012 21:48 | Topi Lajunen: | Noh, ennen kuin jankutus taas alkaa, niin kerrotaan mikoille ja toneille sellainen salaisuus, että pendolinon alusta on terästä ja kori alumiinia. Se täyttää täysin nykyaikaiset kiskokaluston törmäyslujuusvaatimukset. | |
| 07.10.2012 21:52 | Toni Lassila: | Jankutus? :o_O Ainakin keula on muovia, hajoaa törmäyksissä. Trumppa on kuitenkin täyttä USA:laista rautaa, joka puolelta. Dr13 oli myös heikkorakenteinen, kun katsoo onnettomuuskuvia. Sr1 vähän vahvempi. Neuvostoliiton patarautaa, se kestää. Ja Trumpan aikoina ei ole ollut törmäysvaatimuksia, veturit on vaan rakennettu paksusta raudasta. |
|
| 07.10.2012 21:58 | Topi Lajunen: | Keula ei ole muovia, mistä ihmeestä olet sen keksinyt? _Keulaluukku_ on lasikuitua, ja hajoaa törmäyksessä. Mutta se keulaluukku ei ole rakenteellinen osa, se on vain suojaluukku kytkimelle. | |
| 07.10.2012 22:19 | Kimmo T. Lumirae: | Sr 1 oli nimenomaan "vähän" vahvempi kuin Dr 13, mutta miten niin "se kestää"? Sr 1:ssä on vahva runkopalkki mutta sen yläpuoliset osat ovat, ei ihan paperia mutta ei paljon muutakaan, ks. Siuron onnettomuus, jossa koko veturi antoi kymmenen metriä periksi heti runkopalkin yläpuolelta. IC2-vaunut ovat käsittääkseni alumiinisuurprofiileista koottuja. |
|
| 07.10.2012 22:34 | Mikko Mäntymäki: | Tuo edellinen kommenti oli huumoria. Siuron tapaukseen jos raakapuuvaunu olisi ollut kuormassa niin se ei olisi noussut ohjaamon korkeudelle, juna olisi antanut periksi tyhjien vaunujen kohdalta, tosin raakapuu olisi mennyt ohjaamoon sisälle kun Sp vaunuissa ei ole etu-/taka reunoja toisin kuin Snpss vaunuissa. | |
| 08.10.2012 22:41 | Petri Nummijoki: | Helsingin Sanomien kuvassa (14.1.1995) ei Kausalan onnettomuusveturi Sr1 3033 ole kaatuneena mutta keulastaan pahoin romuttuneena kylläkin. Junan ravintolavaunu sen sijaan kaatui. Voi tietenkin olla, että veturikin kaatui mutta se olisi ehditty jo nostaa ylös ennen kuvan ottoa. Mutta Kaipiaisissa 8.2.1994 sattuneessa onnettomuudessa koneapulainen sai surmansa, kun Sr1-veturin 3056 vetämä P3 törmäsi laiturilla kääntymässä olleeseen kuorma-autoon. | |
| 09.10.2012 10:43 | Kimmo T. Lumirae: | Mulla on kyllä vahva muistikuva siitä, että veturi olisi nimenomaan kaatunut. Viereinen saha on serkkuni perheen ja he kertoivat "hirveästä jymähdyksestä" ja ajattelin, että "kai se nyt vähän jymähtää kun sähköveturi kaatuu". Mutta nämä ovat muistikuvia ja niihin ei aina ole luottamista. | |
| 09.10.2012 14:33 | Tuukka Ryyppö: | Pendolinojen kohdallahan nimenomaan kestävyys on niitä erityisen hyviä puolia. Pendolinoa siis ei aivan tuosta vain pistetäkään muusiksi, ei ainakaan yhtä helposti kuin muuta kalustoa. Pendolinoilla on ikinä tapahtunut vain yksi isompi onnettomuus, tämä: http://en.wikipedia.org/wiki/Grayrigg_rail_crash . Se johtui rautatievaihteen vikaantumisesta ja aiheutti junan siirtymiseen raiteilta pöpelikön puolelle. Vauhtia onnettomuushetkellä oli 155 km/h, eli aika paljon. Tuon Wikipedia-artikkelin ohessa olevasta kuvasta näkyy, että vaunut ovat pysyneet siististi muodossaan tuollaisesta mäjäyksestä huolimatta. Seinät eivät ole repeilleet ja matkustajat pysyivät vaunujen sisällä. Ehkä lentelivät pitkin vaunun sisätiloja, mutta eivät rusentuneet mihinkään, kun eivät joutuneet vaunun ulkopuolelle, eivätkä vaunut muuttaneet muotoaan. Tästä seurasi, että kuolonuhreja oli täsmälleen yksi ja loukkaantumisia 88, joista 30 vakavia. Ei mikään ihan huono suoritus suistumisonnettomuudesta 155 km/h nopeudella. | |
| 09.10.2012 14:46 | Tuukka Ryyppö: | Suomessakin on suistuttu vaihteista kovalla nopeudella, parikin kertaa. Jokelan onnettomuudessa vauhtia oli suistumishetkellä 124 km/h, eli paljon vähemmän kuin tuo Grayriggin 155 km/h. Onnettomuudesta kertova Wikipedia-artikkeli löytyy osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Jokelan_junaturma . Sen ohessa on myös kuva, jossa näkyy vähän huonommin muodossaan pysyneitä vaunuja kuin pendokuvassa. Hieman paremmin ryttääntyneisyys näkyy tässä kuvassa: http://yle.fi/vintti/yle.fi/elavaarkisto/kuvat/teema/T00910_iso.jpg . Vaikka suistumisvauhti siis oli hitaampi, kuolonuhreja oli 4 ja loukkaantuneita 75 (artikkelissa ei tosin puhuta, moniko loukkaantumisista oli vakavia). Matkustajia oli sekä Grariggin että Jokelan onnettomuusjunissa osapuilleen sama määrä (Grayrigg 105, Jokela 139). Jyväskylässäkin on tapahtunut vastaavaa. Junan suistuessa vaihteista nopeutta oli siellä noin 80 km/h. Kuolleita oli junan 300 matkustajasta 10, loukkaantuneita 94. Matkustajien kannalta harmi, ettei kummassakaan tapauksessa oltu Pendolinoilla liikenteessä :( | |
| 09.10.2012 15:16 | Teppo Niemi: | Ja virallinen Onnettomuustutkintakeskuksen raportti Jokelan onnettomuudestakin on luettavissa Onnettomuustutkintakeskuksen sivuilta: http://www.turvallisuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Raideliikenne/Raideliikenne1996/1210772765909 | |
| 09.10.2012 19:37 | Kimmo T. Lumirae: | Tuukka on oikeassa siinä, että Pendo on rakenteeltaan ilmeisen luja ja sitä kautta turvallinen. Vuonna 1971 tapahtui Saksan Aitrangissa onnettomuus, jossa SBB:n RAm-moottorijuna suistui kiskoilta 128 km/h nopeudessa. Junassa oli 53 matkustajaa ja heistä 26 kuoli. Onnettomuusketjussa kuoli lisäksi 2 henkilöä ja loukkaantui yhteensä 42, kun samaan kasaan ajoi paikallinen Lättähattu. RAm-junassa erityisen vaaralliseksi osoittautuivat sisustuselementit, kun ravintolavaunun kalusteita ei ollut kiinnitetty kunnolla lattiaan ja ravintolavaunun sisustuspeilit samoin kuin koko junan ikkunat eivät olleet varmuuslasia, vaan särkyivät isohkoiksi paloiksi, jotka aiheuttivat vakavia vammoja. Aitrangin onnettomuus oli aivan täysi katastrofi ja siihen nähden Grayniggissä päästiin pelkällä säikähdyksellä ja siitä on kiittäminen paljon Pendon lujaa rakennetta. | |
| 01.05.2018 20:39 | Esa J. Rintamäki: | Aitrangin onnettomuus johtui RAm-moottorijunan ylinopeudesta kaarteessa. |