10.08.1996 / Välillä Helsinki Länsisatama–Helsinki asema
10.08.1996 Juna Merisatamasta Helsingin asemalle on saapunut Hietalahden kääntösillalle ja henkilökunta tähystää menosuuntaan. Kuka tunnistaa takana olevan laivan?
Kommentit
| 06.08.2012 14:15 | [Tunnus poistettu]: | Rakenteilla oleva MS Grandeur of the Seas, Royal Caribbeanin laiva? | |
| 07.08.2012 07:10 | Esko Maasalo: | Kyllä se on RCCL:lle rakennettu Grandeur of the Seas, luovutettu marraskuussa 1996. Suurin pituus 279,1 m, voimalaitoksen yhteisteho 50 400 kW MAN B&W -dieseleillä, josta tehosta liikkumiseen otetaan maksimissaan 34 MW. Tämäkin tapahtuma on kokonaan hävinnyttä teollisuusperinnettä eli vastaavanlaista ei mitenkään enää saa toistettua! | |
| 07.08.2012 10:44 | Sami Hiltunen: | Vasemmalla Nissanin viimeisimmän Cherry-mallin takakulmaa. | |
| 07.08.2012 17:25 | Kimmo T. Lumirae: | OT: Tallinkin Shuttlet (eivät sisaraluksia keskenään) sisältävät jokseenkin samantehoisen koneiston, vaikka ovat noin 100 metriä lyhyempiä. Huippunopeus näillä on 27 solmua ja risat. | |
| 08.08.2012 14:19 | Esko Maasalo: | Tallinkin Star on vesilinjapituudeltaan tätä n. 65 m lyhyempi ja 4,5 m kapeampi ja kulkee tosiaan 27 solmua teholla n. 48 MW. Pitkä ja kapea sekä hoikka kulkee tietysti kevyemmin, mutta vauhtihan se on joka vaatii tehoja, koska tämän risteilijän marssivauhti on vain 22 solmua! | |
| 08.08.2012 15:04 | Kimmo T. Lumirae: | Muistan Finnjetin kohdalla mainitun, että alus piti olla nimenomaan pitkä ja kapea tavoitenopeuden saavuttamiseksi, ja siksi Jet olikin noin metreissä 200 pitkä ja noin 20 leveä, verrattuna esim. juuri Tallinkin Stariin, joka on 186 pitkä ja melkein 28 leveä. Superstar on vielä yhdeksäisen metriä lyhyempi. Finnjetin konetehohan oli 55 MW ja huippunopeus yli 30 solmua. Hienoja aluksia kaikki mainitut joskaan eivät keskenään yhteismitallisia. |
|
| 09.08.2012 18:31 | Petri Lehtonen: | Huikea kuva, puuttuu vain lentokone tuosta taustalta niin olisi kaikki liikennemuodot edustettuina. Huikeita on myös ylempänä mainitut konetehot, mutta Finnjetin ongelmahan olikin aika pitkälti se, että nopeudesta saatu hyöty piti käyttää pidempään tankkaukseen :P | |
| 09.08.2012 21:12 | Kimmo T. Lumirae: | Kertoivat Finnjetin infotilaisuudessa muistaakseni, että kuutio (1000 litraa) polttoainetta riittää kolmen minuutin ajoon. Siitä tulee muuten 200 g / hvh, jos polttoaineen painoksi oletetaan 750 grammaa litralle. Ihan vertailukelpoinen luku dieselmoottoreihin; 1960-luvun veturimoottorit syövät 170-180 g / hvh. |
|
| 09.08.2012 22:44 | Tomi Lapinlampi: | Jos nykypäivänä haluaa päästä Itämerellä Finnjet-vauhdin tunnelmaan, suosittelen matkustamaan Destination Gotlannin lautoilla. Isommissa SF1500-aluksissa koneteho on 50MW luokkaa ja nopeudet 28 solmun tuntumassa. Pienemmät, vähän yli satametriset SF700-alukset kulkevat yli 30 solmua tehojen ollessa 36MW luokkaa. | |
| 10.08.2012 08:02 | Esko Maasalo: | Finnjetin propulsioteho oli 55,2 MW, jolla se kulki 30,5 solmua. Pitää muistaa että se otettiin kahdesta laivakäyttöön soveltuvasta kaasuturbiinista muistaakseni lähes samanlaisista jotka olivat silloin käytössä DC-10 lentokoneissa. Ominaiskulutus oli tietysti varsinkin osatehoilla melko korkea. Öljykriisi tuli tilauksen jälkeen ja polttoainekulut olivat hirveitä, niinpä 80-luvulla sen autokannen peräkulmiin asennettiin kaksi dieselgeneraattoria, jotka talviaikaan riittivät 'normaalinopeudella' ajoon vuoromäärien kustannuksella kylläkin. Verratkaapa: Raumalta luovutettiin 2008 norjaan Superspeed I, joka on 4,7 m lyhyempi mutta 0,4 m leveämpi kuin Finnjet ja kulkee 38,4 MW teholla 27 solmua (ja vähän ylikin)! Linjojen kehityksessä ja parantelussakin on vaan edistytty kymmenien vuosien aikana. | |
| 10.08.2012 10:19 | Kimmo T. Lumirae: | Näin oli. Pratt&Whitneyn turbiinimalli oli DC-8 :sta kotoisin. Wikipedia mainitsee Finnjetin huippunopeudeksi peräti 33,5 solmua, mutta ei perustele, mistä tuo arvo on lähtöisin. Siinä lienee pari solmua liikaa. Tuo laskemani ominaiskulutus on ihan kelvollinen, mutta ongelmahan oli kulutus nimenomaan osatehoilla. Runkojen mallintaminen on kehittynyt ratkaisevasti, liekö tietokonesimulointien ansiota. |
|
| 10.08.2012 10:28 | Petri Nummijoki: | Käsitykseni mukaan Finnjetin huippunopeus oli alun perin 30,5 solmua mutta myöhemmin alukseen tehtiin muutos, jonka myötä turbiineja ja dieselmoottoreita voitiin käyttää samanaikaisesti ja silloin saavutettiin 33,5 solmua. Teho kai olisi riittänyt vähän suurempaankin nopeuteen mutta voimansiirron mitoitus ei sallinut enempää. | |
| 10.08.2012 10:37 | Petri Nummijoki: | Löytyy sivulta http://www.finnjetweb.com/en/ ja sieltä kohdasta Facts -> Technical Data tai Facts -> Speed. | |
| 10.08.2012 11:59 | Kimmo T. Lumirae: | Kas, kas. Kiitos kiintoisasta lisätiedosta. | |
| 14.05.2024 03:50 | John Lindroth: | Mielenkiintoinen kuva satamaradalta,nämä ovat aina kiinnostuksen kohde! |