??.02.1967 / Hamina
??.02.1967 Anteeksi vain, on tämä rautatieaiheinen kuva; Haminan asema Kaivokadun päässä. Asemarakennus ja Aseman kansakoulu (rekka-auton kohdalla) ovat edelleen olemassa. Sen sijaan Halosen Shell etualalla, VPK:n talo sen takana ja viereinen linja-autoasema ovat vaipuneet muistojen joukoon. Asemalla näyttää olevan G-sarjan vaunuja. Eipä siellä talvella juuri muita näkynyt, koska Tervasaaren satama oli kiinni.
Kommentit
| 25.08.2012 09:20 | Ari-Pekka Lanne: | Tämä on rautatieaiheinen kuva ja muuttunutta maailmaa kuvaava (rautatie)historiallinen ajankuva. Umpivaunujen tilalla seisoo nykyään kumipyöräbusseja pysäköityinä ja kuormattavina Matkahuollon kappaletavaralla. Ratapihan paikalla on asfalttia ja linja-autojen laiturikenttä. Rautatieasemarakennus toimii linja-auto- ja taksiasemana. Kiskoja pitkin paikalle ei ole päässyt vuosikymmeniin. | |
| 25.08.2012 10:23 | Jukka Viitala: | Onhan tuossa VPK:n vieressä legendaarinen Kulta-Kukkokin, jossa lukion hyppytunnit venyivät joskus 2-3 tunnin mittaisiksi jassoa hakatessa. Linkkariasema jää kuvan vasemmalle puolen, laitureita oli kuitenkin ameriikan malliin VPK:lle saakka. Kuvanottopaikka eli Haminan Lyseo muuttui tiilimurskaksi kesällä, vain jumppasalit ja keskiportaikko säilytettiin. Koko kylä alkaa olla niin myllerretty, ettei sitä enää kotipaikakseen tunnista. Löytyykö mistään kuvaa Haminan alkuperäisestä veturitallista, joka oli asemalta kolmisen sataa metriä Tervasaarelle päin Panimokadulla? Palveli osk Ympyrän varastona vielä 80-luvun alkupuolella. Kiskot oli rullattu varmaan ennen Lepikön raiteen rakentamista. 2-pilttuinen vaja. Yksityisradalla ei ilmeisesti ollut kääntöpöytää lainkaan. |
|
| 25.08.2012 15:37 | [Tunnus poistettu]: | hieno talvimaisema | |
| 25.08.2012 20:33 | Tapio Muurinen: | Ratapihalla näkyvät koppivaunut ovat ilmeisesti puolustusvoimien raiteella. Tuossa niitä yleensä seisoi. Yksi vaunu oli varattu makuulavereiden säilytykseen, kun joukot lähtivät sotaharjoituksiin. Aika huolettomasti parissa Gd:ssä ovet levällään. Heinääkin tuossa joskus purettiin armeijan hevosille. - On siitä ensimmäisestä tallista kuvia jossain. Ainakin kaupunginmuseon kokoelmissa pitäisi olla. Talli oli VR:n käytössäkin toista kymmentä vuotta. Talliin ajettiin sisään Tervasaaren päästä vaihteesta. Uuden tallin valmistuminen 1920 -luvun lopulla, teki siitä VR:lle tarpeettoman ja vanha talli annettiin aluksi kaupungille. Ilmeisesti kiskot katosivat samalla. Yksityisradan veturit olivat tankkivetureita, eikä niitä tarvinnut kääntää. Se Lepikon raide Metsäliitolle tuli 1948. | |
| 26.08.2012 17:38 | Jukka Viitala: | Minkä takia tenderiveturit piti kääntää? Jenkit ajelevat tenderi edellä halki mantereen, mutta meillä pitää ajaa savupiippu edellä. Haminassa oli ilmeisesti aina keula kohti merta, jos vanhaa veturivajaa oikein muistan. Milloin muuten Hietakylän raide purettiin? 70-luvun alussa isoäitini asuessa Hietakylässä hautausmaan aidan vierestä löytyi kiskonauloja, mutta penkka oli jo levitetty kaduksi. Armeijan raide oli varmaan se ajoramppiin päättyvä? Seurasin joskus mokujen pelaamista, avovaunuista oli päätylaidat käännetty puskinten päälle ja kuorma-autot menivät hienosti yli, mutta GAZ 69 jäi nalkkiin joka välissä ja paapatus oli mahdotonta. Haminan pikkuiset sotajunat eivät ilmeisesti reissanneet Vuohijärven sorakuoppaa pidemmälle. Joskus 70-luvun alussa Haminaan tuotiin Charioteer-panssarivaunu, se pudotettiin lavettivaunusta suoraan matkustajalaiturille. Teloissa oli ilmeisesti kumipalikat alla, koska vaunu ajettiin kaupungin läpi pimpampyölin kasarmille. Charioteer ja Cometit vastasivat kaupungin puolustuksesta lähes koko 70-luvun ja Charioteer makasi armeijan lämpökeskuksen vallilla vuosikaudet, kunnes RUK 179 kurssijuhlan näytöksessä se tuhottiin. Kollega pudotti pikkusavun vaunun sisälle ja kas hupsista, vaunu paloi. Toinen Cometeista makasi varuskuntasairaalan vieressä, toinen ammuttiin seulaksi ilmeisesti Hätilässä. V12 Rolls-Royce Meteorin mylvintä on yksi mieleenpainunut lapsuudenmuisto, tulin jopa ekaluokkalaisena matkanneeksi koulusta kotiin Cometin kannella, vaunut ajelivat pitkin poikin katuja siihen aikaan. Oli muuten parempi kyyti kuin Niemen bussissa ja olo oli kuin Montgomeryllä Saharassa. Tankkihorinan pitäisi sopia teemaan, telavehkeethän kulkevat periaatteessa kiskoilla. |
|
| 26.08.2012 18:33 | Eljas Pölhö: | Tenderiveturit ajettiin piippu edellä kahdesta periaatteellisesta syystä, myös jenkeissä (tankkivetureita ajettiin suht' lyhyitä matkoja piippu eteen tai taakse). Yksi syy oli veturin ja tenderin välinen kytkentä, joka toimi luotettavammin piippu eteen ja tenderi perässä. Toinen syy oli hytti ja "mukavuus", eli oli parempi ajaa piippu edessä ja "tuulilasi" edessä kuin kaikki möhnät silmissä tenderi edellä. Eipä ole montaa maata, missä kuljettajan hytti olisi tehty yhtä mukavaksi ajaa kumpaakin suuntaa ajatellen (Ruotsi tulee ensinnä mieleen), mutta suurin syy oli kuitenkin edellinen. Subjektiivinen näkemykseni perustuu siihen, että veturin työntämällä vaunulla ei nähty olevan mitään ongelmaa esim. sotaisissa tilanteissa, joissa veturi työnsi (konekiväärein) miehitettyä vaunua. Harmi, ettei koskaan ollut tilaisuutta äänittää RR Meteorin ääntä, mutta onneksi jollain mulla on ollut mahdollisuus http://www.youtube.com/watch?v=CJuS0jR6_E4 | |
| 26.08.2012 21:47 | Jukka Viitala: | Hieno video ja kunnon tulet. Brittivaunuissa ei ilmeisesti ollut äänenvaimentimia ollenkaan, Comet sylki takana olleista lohenpyrstöistään parin metrin lieskat, hiilidioksidipäästötkin mitataan varmaan kiloissa. Höyryvetureissa luulisi varsinkin kesäaikaan takaperin ajon olevan piirun verran inhimillisempää. Tietysti kattilan hoito lapiomenetelmällä tai haloilla vaatii kulkuaukon, suurvalloillahan oli ties mitä siirtoruuveja tai öljypolttimia, eli ovet pystyi pitämään kiinni. Oma lukunsa oli veturit, jotka oli suunniteltu ajamaan hytti edellä. http://www.aqpl43.dsl.pipex.com/MUSEUM/LOCOLOCO/locoloco.htm |
|
| 28.08.2012 23:43 | Tapio Muurinen: | Siin' Haminan ensimmäisessä veturitallissa savuhormit olivat tosiaan meren puoleisessa päässä, eli jos oli tarkoitus ajaa veturi talliin, niin piippu kohti merta oli ajettava. Ensimmäinen kääntöpöytä tuli vasta sen tiilitallin yhteyteen. Se oli sähköistämätön, mutta kuulemma herkkä. Halkaisija taisi olla 13,7 m. Pitkä 22 m:n pöytä tuli vasta 1952. Sekin oli alussa sähköistämätön, ja tarvittiin 4-5 miestä kääntöpuomeihin. Sitä pidettiin kuitenkin huomattavana parannuksena, koska suuretkin veturit saatiin nyt Haminassa ympäri. Jopa Hillon junien vetureita kävi Haminassa kääntymässä. Hillon pöytä valmistui 1955. Kouvolan veturimiehet pitivät sen saamista hyvin tärkeänä. Voi kuvitella niitä haittoja ja tuntemuksia, joita meikäläisillä vetureilla tenderi edellä ajamiseen liittyi erilaisissa keleissä. Lisäksi oli turvallisuus; Inkeroisissa ajoi 1950-luvun alussa kuorma-auto Jumbon eteen. Veturi tuli Haminasta tenderi edellä. Tenderi putosi ensin kiskoilta ja kaatoi koko veturin. Siinä lämmittäjä kuoli. - Lindholmin Pauli muisteli naureskellen, kun Trumannit lähtivät Hillosta tenderi edellä kohti Kouvolaa; vitsinä: "Suotta myö tähystellää, luetaan huomenna lehdestä". Yhden ainoan kerran näin joskus 1960-luvun alussa, kun Risto lähti viemään tenderi edellä junaa Hillosta "ylös". Silloin oli pitkä sähkökatkos, eikä veturia alettu kääntämään. | |
| 24.09.2012 09:53 | Marko Uusitalo: | Mahtaakohan tuo Shellin pihassa oleva taksi olla taksiautoilija Paavo Jalon Mersu (GGS-74)? Uusimmassa Caravan-lehdessä on Paavon kirjoittama juttu omavamisteisesta asuntovaunusta ja kuva tuosta Mersusta. |