28.08.2012 / Välillä Korvua–Kurtti
28.08.2012 792,3km. Vasemmalla Lehtiaho ja oikealla Kolisevansuo. http://www.infokartta.fi/taivalkoski?l=peruskartta,3,3561160,7256234,Viesti
Kommentit
| 03.09.2012 16:16 | Pasi Utriainen: | Kiehtova erämaarata lakkasoiden keskellä. | |
| 03.09.2012 16:30 | Joni Jurmu: | Tämän radan varrelta varmasti löytyy lakkasoita, mutta tämä kyseinen suo ei ehkä niihin kuulu. Mitä olen veturikuskien tarinoita lukenut, niin mustikkaa ja puolukkaa on joskus poimittu reilumminkin radan varresta... Linkkaan tähän pätkän tarinasta http://i3.aijaa.com/b/00965/10438045.jpg ja jatkoa http://i11.aijaa.com/b/00664/10438046.jpg |
|
| 03.09.2012 16:59 | Tunnus poistettu: | Tässä kuvassa näkyy korostetusti se, jota toisen kuvan kohdalla kommentoin. Kasvullisuus on keskittynyt erittäin voimakkaasti kiskojen viereen. Lannoitusta on tippunut rööristä, ja voi hyvinkin olla osansa myös kosteus- ja lämpöolosuhteilla kuten Joni arveli. | |
| 03.09.2012 17:12 | Joni Jurmu: | Mielenkiintoinen huomio, tuo "lannoitus". Tosiaan, itsekin tuumaillut että mistä johtuu tuo kasvuston painottuminen raiteen viereen. Ehkä sillä "lannoituksellakin" oma osuutensa voi olla, vaikka henkilöliikenne on yleensä ottaen ollut radalla suhteellisen vähäistä, mutta kyllähän siinä muutamassa vuosikymmenessä on ennättänyt lannoittaa... | |
| 03.09.2012 17:26 | Jarkko Korhonen: | Luulen, että suurin syy on tuulen lennättämien siemenmassojen kasaantuminen tuuliesteeseen eli kiskon tuntumaan. Kisko taas johtaa enemmän lämpöä, sääsuojaa ja vettä taimille. Varmaan pieniä yksittäisiä ravinnekuormiakin on lennellyt. | |
| 03.09.2012 18:41 | Joni Jurmu: | Jarkon kommentti kuulostaa ihan järkeenkäyvältä. | |
| 03.09.2012 18:44 | Tunnus poistettu: | Jarkonkin selityksessä on ihan oikeaa ideaa, mutta olettekos heittäneet kusta vanhassa junanvaunussa, jollaisia tuon saniteettitilan tason mukaan olivat myös lätät. Siinä ehtii äkkiä useampi kymmenen ja sata metriä kulua ja lannoite levitä. | |
| 03.09.2012 18:50 | Tunnus poistettu: | Junissa oli myös kyltti:" Käymälää saa käyttää vai junan kulkiessa", mutta ei ollut yksi tai kaksi kertaa, kun esim Tampereen asemalla loristeltiin roiskeiden lentäessä jopa laiturille ja joskus jämähti komea "torttukin" raiteille. Tämä on sitä rautatieliikenteen nostalgiaa. | |
| 03.09.2012 18:55 | Joni Jurmu: | No eihän siitä ole kuin vajaa kymmenisen vuotta kun KÖH KÖH joku käytti moista vessaa asemalla... Hätähän ei lue lakia? | |
| 03.09.2012 19:09 | Joni Jurmu: | Tässä kuva radan loppu osasta, siellä ei junat ole suuremmin kaahailleet... Melko tasaisesti kasvaa taimikko http://jonijurmu.kuvat.fi/kuvat/Taivalkosken+rata+-+Railway/Radalla.com+ja+aakella.com+23.07.2012+038.JPG | |
| 04.09.2012 11:15 | Sami Hiltunen: | Jonin tekstilainaukset ovat varmaan Kontiomäen historiasta kertovasta teoksesta. Luin sen joskus pari vuotta sitten. Nimeä en sille muista, mutta pdf-muodossa se on netistä löydettävissä. | |
| 04.09.2012 11:35 | Joni Jurmu: | Jep samasta opuksesta lienee kyse. Se taisi vielä jokin aika sitten löytyä jostakin suomussalmen kunnan tai kontiomäen historia sivulta, tms... En tiedä löytyykö yhä... Tarpeeksi kun googlaa niin ehkäpä. | |
| 04.09.2012 11:38 | Joni Jurmu: | Ja sehän löytyikin nopeasti... Täältä löytyy lukemista hetkeksi ;) https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/13430 | |
| 04.09.2012 12:02 | Juha Kutvonen: | Onnistuupa lannoitushommat vielä tänä päivänäkin jopa Helsinki C:n laiturikatoksen alla pahimpaan ruuhka-aikaan. | |
| 13.09.2012 22:01 | Petri Soronen: | Kyllä se vaan on hilla eikä mikään lakka. Lakkaa laitetaan huonekaluihin tms. Huono sitä on nyt syödä. | |
| 13.09.2012 22:36 | Mika Hakala: | Kas kun en taxfreestä äsken ostanutkaan etiketin mukaan Livikon Hilla-likööriä, vaan Livikon Lakka-likööriä. | |
| 14.09.2012 20:19 | Joni Lahti: | Suolla kasvaa mielestäni valokki eli muurain. Eipä taida kuitenkaan löytyä valokkilikööriä taikka muutakaan valokkijuotavaa? | |
| 14.09.2012 21:30 | Jarkko Korhonen: | Retkeilykasvio (Hämet-Ahti ym. 1998) muurain, hilla, lakka. Tässä järjestyksessä. Samaa mieltä on Suuri Pohjolan kasvio. Omalta murrealueeltani olen omaksunut vain lakan. | |
| 14.09.2012 21:42 | Samppa Maunuksela: | Mitenkäs kun käytetään nimeä "suomuurain"? Onko se virallinen vai kasvupaikkaan viittaava? Noitahan on kahta sorttia, korpihillaa ja suohillaa. | |
| 15.09.2012 08:34 | Jarkko Korhonen: | Menköön nyt offtopiccina vielä, lakka on yksi Suomen arvokkaimmista keruutuotteista nykyisin. Rakkalla lapsella on monta nimeä. 'Korpihilla' ja 'suohilla' ovat sama kasvi, 'korpihilla' vaan kasvaa varjossa, rehevämmässä ympäristössä, kypsyy hitaammin, suojautuu paremmin hallalta, kun taas 'suohilla' on karun avosuon lähes tauotonta aurinkoa (tai ainakin valoa) saava kasvi. Jos on kovat hallat olleet kukkimisaikaan, voi löytää vain 'korpihillaa'. Niin ja suurikaan kukkasato ei takaa marjasatoa, sillä moni suo on pääosin hede- eli uroskukkaa. | |
| 15.09.2012 09:17 | Samppa Maunuksela: | Tuota tässä ajoin takaa. Itse asiassa toi "korpi" ja "lakka" on myyntinimikkeitä, en tiedä tarviiko se mainita. Avosuolla menestynyt taitaa olla laadultaan kuitenkin parempi. | |
| 15.09.2012 09:35 | Joni Lahti: | Off topic -tarkennus. Valokki -nimeä käytetään Keski-Pohjanmaalla ainakin yhden entisen kunnan alueella yleisesti. Sanan käytön laajuutta en tiedä, mutta sillä murrealueella sitä käytetään, jossa sanoihin pukkaa tulemaan ylimääräinen h-äänne kuten esim. "nousimma junan kyythiin". Rakkaalla lapesella tai tässä tapauksessa himoitulla saaliilla on monta nimeä. | |
| 15.09.2012 19:28 | Eljas Pölhö: | Koska tämä ketju näkyy jo menneen ihan off topiciksi, niin jatketaan samalla linjalla. Edellä jo mainittiin Liviko. Samoilla linjoilla on myös kuopiolainen Lignell & Piispanen. Lakkalikööriä se on eikä mitään muuta. Vapo pilasi minun tietämäni parhaat lakkasuot Haukivuoren lähistöllä, joten tässä ketjussa voisi varmaan antaa huomaamattomia karttavinkkejä, minne kannattaisi suunnistaa. :) Esim tyyliin: Täällä kannattaa käydä itse katsomassa onko se lakka vai hilla vai suomuurain vai mikä muu se on kun tuolla suolla nököttää. Myös Ruotsissa saa olla tarkkana eikä antaa vetää itseään höplästä. Yleensä puhutaan"hjortron"'ista. Joskus käytetään nimiä "tranbär" ja "myrbär". Paikkakuntakohtaisesti voivat tietäjät yrittää hämätä satunnaista poimijaa: ei täällä ole hjortnoneita. Meidän soilla kasvaa vain "mylta"'a tai "solbär"'iä tai "snotterblommon"'eita tai "snatterbär"'ejä jne. |
|
| 17.09.2012 19:42 | Joni Jurmu: | Kyllä täällä suunnalla hilla on yleisin nimitys. |