25.08.2012 / Loviisa, Ruotsinpyhtää, Strömforsin ruukki

25.08.2012 Ainoa Strömforsin ruukin käytössä ollut veturi. Valmistaja Krauss 1905. Raideleveys 750 mm. Valmistajalaatasta sivustolla onkin jo kuva.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Sami Hiltunen
Lisätty: 05.09.2012 21:46
Muu tunniste
Sekalaiset: Kapearaiteinen
Sijainti: Rataverkon ulkopuolella

Kommentit

06.09.2012 12:19 Eljas Pölhö: Hannu Haaki kirjoitti radan historiasta Resiinassa 10 (2-1971). Onkohan siitä sittemmin tehty mitään omaa julkaisua tai laajempaa historiikkia? Kuvia ainakin tuntuisi löytyvän http://www.ekomuseo.net/saha_lautatarha_​ja_kapearaiteinen_rata.html
28.07.2014 07:49 Pauli Ruonala: Tämä veturi valmistettiin alunperin raideleveydelle 760 mm ja toimitettiin uutena Budapestiin jollekin rakennusurakoitsijalle, sieltä se meni metsärautatielle paikkakunnalle nimeltä Zdar nad Sazavou. Siellä se sai nimen "ILONKA". Strömforsin ruukille se tuli käytettynä. Kun ruukin rata lopetti toimintansa 1955, sitä käytettiin viereisessä puutarhassa lämmityskattilana ja sieltä se meni museoon 1970.
Lähde: http://www.werkbahn.de/eisenbahn/lokbau/​museum/pres_krauss.htm
28.07.2014 10:18 Eljas Pölhö: Mainittu lähde on yksiselitteisesti väärässä. Tämä on Krauss 5296 ja sen kohdalla on tiedot oikein. Viitannet veturiin 5196, joka on myös virheellisesti annettu Ruotsinpyhtäälle. Strömförsin ruukilla on ollut vain tämä yksi höyryveturi.
29.07.2014 07:47 Pauli Ruonala: Kiitos kommenteista. Osoittaa että ei ne sielläkään kaikkea tiedä. Seuraava tarina on vähän todenperäisempi ja tapahtumapaikkana on sama paja jonka sivuhuoneessa veturi nykyjään seisoo. Lähde: Me Kaikki 1/1962
Ennen ensimmäistä maailmansotaa eli Loviisa kylpylaitoksensa ansiosta kesäisin loistoaikaa. Kylpylaitoksen pääasiallisina asiakkaina oli silloin venäläistä hienostoa. Näille järjestettiin kerran kesässä retkeily mm. Strömforsiin, jossa kauniin luonnon ohella tutustuttiin myos kankipajaan. Väki saapui Loviisasta laivalla Markkinamäelle ja sieltä jatkettiin tehdasradalla eteenpäin. Matkustajavaunuina toimivat avovaunut, joihin oli nostettu pitkiä puupenkkejä. Välillä pysähdyttiin katselemaan Ahvenkoskea ja sieltä jatkettiin Strömforsiin.
Sepät takoivat siihen aikaan kesäkuumalla ainoastaan pitkät rohdinpaidat yllään. He olivat etukäteen sopineet, että kun hajuvesille tuoksuvat ja silkissä kahisevat hienot naiset ja heidän kavaljeerinsa olivat asettuneet paikoilleen katsomaan kuuman 150-kiloisen rautamöhkäleen eli ns. "melton" takomista ison kankivasaran alla ja seppien hikoillessa työssään, astui näyttämölle merkin saatuaan sepän apulainen. Hänellä oli kädessään suuri vesikippo, hän nosti sepän paidan ylös paljastaen hänen takamuksensa ja paiskasi kipollisen vettä sepän ahteriin, laski paidan alas ja poistui taas ilmeenkään värähtämättä omalle paikalleen. Katsojien joukossa saattoi nähdä pientä hämmästystä ja nenän nyrpistystä, mutta kaikki olivat kuitenkin vakuuttuneita siitä, että seppäkin tarvitsisi määrätyssä vaiheessa jäähdytyshuuhtelun.
Sepillä oli tietenkin erittäin hauskaa vieraitten poistuttua.
17.10.2020 22:03 Erkki Nuutio: Uusi yksityisrautatie -kirjoitus https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma​lehti/binding/788595?page=3
liittynee tähän veturiin ja rataan.
17.10.2020 23:14 Petri Sallinen: Suomen teollisuusradat on tähän aihepiirin liittyvä erittäin hyvä ryhmä. Paljon hyvää matskua ja tuttuja kavereita.

https://www.facebook.com/groups/40701012​6638118/
18.10.2020 01:40 Esa J. Rintamäki: Oikein vekkuli varoventtiilikonstruktio tuossa höyrykuvun laella! Huomatkaa puntariperiaatteen mukainen klöntti vivussa.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!