07.06.2012 / Rättvik, Ruotsi
07.06.2012 Sähkölättä TKAB 202 X20 parkissa Rättvikin rautatieasemalla. Lisätietoja kuvaan saa tarjota ja/tai myös jo olemassa olevaan keskusteluun: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,4840.0.html Kuva saanee myöhemmin jatkoa kuvasarjan muodossa mm. Rättvikista sekä alkukesän Ruotsin matkasta noin yleensäkin. (Tätä kuvaa en toivoisi näkeväni "viikon kuvana")
Kommentit
| 10.09.2012 21:29 | Topi Pikkarainen: | Kaupalisessa käytössä? | |
| 10.09.2012 21:55 | Eljas Pölhö: | Vain kaupallisessa museoliikenteessä. Siihen tämä ja muut vastaavat sopivat vielä loistavasti. Nopeuskin piisaa ihan hyvin, kun sitä ei ole rajoitettu kirjoituspöydän takaa. | |
| 10.09.2012 22:43 | Oskari Kvist: | Olisipas ollut tyylikäs Suomessakin tällainen. Toki sähköistyksen tullessa aika oli jo ohiajanut näistä. | |
| 10.09.2012 23:57 | Hannu Peltola: | Kommentoidaan lyhyesti vaunuyksikön historiaa - valmistui TGOJ-yhtiölle 1956 alunperin 4-vaunuisena pikajunakäyttöön - alkuperäinen littera Yoa104, vuodesta 1970 X20 - näitä oli TGOJ:lla alunperin kolme yksikköä plus 10 kappaletta 2-vaunuista yksikköä lähijunakäyttöön - muutettu kolmivaunuiseksi 1991, jolloin litteraksi X23 - tämä kolmivaunuinen on ainoa laatuaan, yhdistetty eri kolareissa jäljelle jääneistä vaunuista |
|
| 11.09.2012 00:56 | Jorma Toivonen: | Muutama kuva TGOJ:n X20:ä http://vaunut.org/kuva/58366 , http://vaunut.org/kuva/58367 , http://vaunut.org/kuva/58368 . | |
| 11.09.2012 07:06 | Toni Lassila: | Tässä on tyyliä! Vähän oudolta se näyttäisi, kun tuommoinen lätän näköinen sähkömoottorijuna kulkisi. ;D Äänikin on varmaan kunnossa, koska ei tuohon aikaan mitään transistoreita ollut. | |
| 12.09.2012 11:07 | Niklas Savinsaari: | Mitäs Tågkompaniet AB tällä liikennöi vai liikennöikö "mitään"? Ja milloin lie tämä on TKAB:lle mennyt. Lättähattujen kirjo ja monipuolisuus on kyllä Ruotsissa voimakasta. Vielä kun olisi nähnyt päivänvalon esim. 891 mm raideleveyksinen sähkölättä... ;) | |
| 12.09.2012 11:42 | Niklas Savinsaari: | Ja heti kun sain tuon kirjoitettua ja aloin tarkemmin miettiä, niin olihan tottakai 891 mm sähkölättäkin: http://bae.se/trains/sverige/82043.JPG - Eli NKlJ:n "Uddeholmaren". | |
| 12.09.2012 11:52 | Eljas Pölhö: | Viimeksi tämä oli säännöllisessä liikenteessä 2007-2009 Falun-Ludvika -välillä. Se jälkeen se on ollut museo- ja tilausjunaliikenteessä. | |
| 12.09.2012 12:10 | Hannu Peltola: | NKlJ on ollut huisin mielenkiintoinen kapearaiteinen: sähköistetty pitkä päärata, erittäin raskas tavaraliikenne ja aikanaan ihan moderni henkilöliikenne mm. juuri näillä kahdella Uddeholmaren:lla. Sähköveturit olivat joko tosi antiikkisia AEG:n 1920-luvun tuotantoja tai aikanaan huippumoderneja 1960-luvun Asean tuotteita. Hagfors:ssa on hyvä NKlJ:n museo ja rataakin on ihan mukavasti vielä jäljellä. Myös yksi Uddeholmaren on säästynyt jälkipolville. | |
| 12.09.2012 12:11 | Juha Kutvonen: | Vankiliitevaunu taitaa olla ainoa lättäyksikkö, joka Suomeen verrattuna puuttuu ruotsalaisilta - ja varmaan sellainenkin on ollut olemassa... :) | |
| 12.09.2012 12:55 | Eljas Pölhö: | Pilailetko Juha? Ruotsissahan vangit ahdistuvat, jos heidät sijoitetaan suljettuihin vaunuihin. Matkablogia pitävä nimimerkki "Årskort Guld" on valittanut, että vangit aina kuljetetaan 1. luokan vaunuissa, koska niissä on paremmin tilaa kuin toisessa luokassa. Ruotsalaiset vankivaunut, silloin kun niitä vielä oli, taisivat olla pääasiassa 1800-luvun tuotteita. | |
| 13.09.2012 13:02 | Eljas Pölhö: | Näissä oli muuten hyvät kulkuominaisuudet ja niitä pidettiin siinä suhteessa paljon parempina kuin esim. Paprikatåg-junia (X9 http://vaunut.org/kuva/30229 ). Suurimpana haittana oli keveys, joka haittasi kulkua lumessa ja asemille pysähtymistä lehtikelillä (kiskojarruja ei saanut käyttää alle 15km/h, koska silloin tuli kunnon äkkipysäys). Joka talvi Grängesbergin malmiratapihan päivystäjä sai monta kertaa hakea Björnhyttanin mäkeen jääneen X20/X21-junan ja hinata sen Grängesbergin henkilöasemalle. | |
| 13.09.2012 16:27 | Niklas Savinsaari: | Eikös nuo Lätät ja Paprikat periaatteessa ole koreiltaan aika pitkälti samanlaisia, ainakin profiileiltaan. Nokat ovat sitten vain uudelleenmuotoillut. Ilmeisesti teleissäkin oli sitten ainakin kulkuominaisuuseroavaisuuksia. | |
| 13.09.2012 17:55 | Eljas Pölhö: | X20/X21-junat toimivat Paprikoiden esikuvina ja SJ vuokrasi TGOJ:lta niitä useaan otteeseen vuonna 1958 Paprikoiden suunnittelun viimeistelyvaiheessa suorittaakseen koeajoja, mittauksia ja kulkuominaisuuskokeita. Jostain syystä Paprikoiden kulkuominaisuudet jäivät heikommiksi. Eräs kuljettaja, joka on ajanut vuosikausia kumpaakin mallia, sanoi, että nillä oli eroa kuin yöllä ja päivällä. X20 oli sivusuunnassa paljon vakaampi, kiihtyi paremmin ja siinä oli paremmat jarrut. Olikohan niin, että SJ ei halunnut käyttää Paprikoissa Hilding Carlssonin telimallia vaan omaansa (telimalli 59, myöhemmin kokeiltiin myös mallia 50 ilman näkyvää parannusta). Erilainen painojakautuma ja iehkä erilainen jousitus saattoivat olla syitä Paprikoiden huonompiin kulkuominaisuuksiin. Moottoriteho oli Paprikoissa myös alimitoitettu, koska junat oli alkunperin ajateltu paikallisjuniin ja sitten viimehetkellä päätettiinkin ottaa pikajunakäyttöön. Niiden sn oli 105km/h, mutta pikajunakäytön takia parin vuoden päästä välitystä muuttamalla saatiin sn 115km/h (ja huonompi kiihtyvyys alle 60km/h nopeudessa). Erona oli myös, että X20/X21-vaunut olivat kiinteämmin kytkettyjä (koska niillä oli tarkoitus ajaa aina samalla kokoonpanolla) ja Paprikoissa oli tarkoitus helposti muuttaa kokoonpanoa 3- tai 4-vaunuiseksi. | |
| 31.12.2012 18:39 | Matti Lehtonen: | Tuollahan tuo seisoi Rättvikin asemalla vielä eilenkin. Herätti ihmetystä, kun en ollut näitä kuvia täällä aiemmin huomannut. Kameraan tuli muutama otos, kun luulin olevani ensihavainnoija.Lättää sai ihailla toisenkin tovin, koska IC Morasta Tukholmaan saapui lopulta 1h 45m myöhässä. Sitä ennen lähtöaika oli siirtynyt useampaan kertaan parinkymmenen minuutin välein eteenpäin. Syytä en missään vaiheessa kuullut kerrottavan. Konnarit eivät tarkastaneet lainkaan matkalippuja vaan keskittyivät ainoastaan järjestämään matkalaisten jatkoyhteyksiä. Avesta Krylbossa tuli veturikuskin 5 tunnin tinki täyteen, juna seisoi ylimääräisen turvallisuus puolituntisen ja pieni osa matkustajista sai jatkoyhteyksiensä takia luvalla siirtyä meidät tuolla asemalla ohittaneeseen seuraavaan tämän osuuden junaan. Tukholmassa oltiin lopulta 2,5 tuntia myöhässä. Matkustajat otti tilanteen pääosin lunkin rauhallisesti ..... ilmoitus veturikuskin tauosta herätti suoranaista hilpeyttä .... | |
| 31.12.2012 19:17 | Eljas Pölhö: | Mitä sitä matkalippuja turhaan tarkastamaan, kun kaikki, joilla sellainen oli, saivat halutessaan enintään parin päivän viiveellä lipunhintaisen lahjakortin. Pääasia kaikille matkansa maksaneille oli saada tieto jatkoyhteyksistä, oli se sitten taksi, bussi tai toinen juna kuin alkujaan haluttu. Matin viimeisestä lauseesta näkee, että kun kertoo syyn ja seurauksen, niin eivät ihmiset ole vihaisia. Tietämättömyys, joka johtaa tiedottamattomuudesta, on suuri syy asiakastyytymättömyyteen. |