20.09.2012 / Jaakkima, Karjalan tasavalta, Venäjä
20.09.2012 Jaakkiman aseman seinässä oleva kyltti jossa aseman nimi venäjäksi kirjoitettuna (Jakkima).
Kommentit
| 22.09.2012 13:36 | Tunnus poistettu: | Yllättävän paljon on rajan takana säilynyt suomalaisia nimiä. Ei ole viitsitty keksiä uusia venäjänkielisiä. Vain kirjoitusasu on muutettu paikalliseksi. | |
| 22.09.2012 18:34 | Joni Lahti: | Ei tämä johdu niinkään laiskuudesta, vaan Neuvostoliiton poliittisesta historiasta. Asiasta käytiin laaja keskustelu kuvan http://vaunut.org/kuva/54297 yhteydessä. Linkistä http://www.afanas.ru/maps/kar-ind.html saa nykyisen Karjalan tasavallan karttasivuja, joista voi havaita, että näitä suomenperäisiä nimiä on runsaasti. | |
| 22.09.2012 19:32 | Tunnus poistettu: | Ei varmaan ole kyse laiskuudesta. Paikoille ei vain ole perinteisiä venäjänkiellisiä nimiä. Karjajan siirtolaisen lapsena totean kuitenkin, että voi on aina voita, vaikka ryssän paistais. | |
| 22.09.2012 20:28 | Kari Haapakangas: | Eipä ne eräät muutetut kyllä erityisen perinteisiä venäjänkielisiä nimiä ole. Eikös niissä ole paljon vallankumoussanastosta lainattua. | |
| 23.09.2012 07:04 | Jouni Hytönen: | Ei ole kyse laiskuudesta, koska melkein kaikki Kannaksen "venäläiset" nimet ovat keksittyjä, hyvin harvoin niillä on mitään historiaa takanaan. Karjalan tasavallan osalta Neuvostoliitolla oli muita suunnitelmia taskussaan. Eikö pahin realisaatio niille olisi ollut Karjalais-Suomalainen neuvostotasavalta, joka olisi koostunut Karjalan tasavallasta ja nykyisestä Suomen alueesta. Sittemmin Neuvostoliitto huomasi, ettei taida tämäkään suunnitelma onnistua ja alensi Karjalan tasavallan statusta. Kyllä nimigeneraattori olisi Karjalan tasavaltaankin varmasti tuottanut poliittisesti sopivia nimiä. | |
| 23.09.2012 11:54 | Joni Lahti: | Jounin näkeys on oikea. Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta (1940-1956) oli stalinistisen politiikan tuote. Kartassa vuodelta 1940 näkyy, että siihen kuului Laatokan-Karjalan lisäksi osa kannasta http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/85/Karelo-Finnish_SSR_1940.jpg Jatkosodan jälkeen 1944 Itä-Karjalan lounaisosa Laatokan, Suomenlahden ja Suomen rajan välillä liitettiin osaksi Venäjän neuvostotasavallan Leningradin aluetta, johon nyt tuli siis kuulumaan koko Karjalankannas. Karjalan kannakselle generoi Moskovan nimitehdas sitten pääosin aivan uuden nimistön. Nimet vedettiin hatusta, ne liittyivät vallankumousmystiikkaan tai paikan sijaintiin. Virossa neuvostomiehityksen aikana nimet kirjoitettiin kyrillisin kirjaimin. Esimerkkejä näistä ovat Таллинн-Вяӣkе (Tallinn-Väike), Йыхви (Johvi), Мыйзакюла (Mõisaküla) ja Пярну (Pärnu). | |
| 23.09.2012 21:45 | Jouni Hytönen: | Kaliningradin alueella nimigeneraattori oli samalla tavoin täydellä höyryllä pyörimässä. | |
| 25.09.2012 15:04 | Tunnus poistettu: | Ns. keksitystä nimistä on paljon esimerkkejä suomalaisesessakin uudisrakentamisessa. Kun jonnekin pellolle kaavoitetaan uusi asuialue, teiden tai katujen nimet valitaan vaikka puiden nimien mukaan vaikka alueella ei ikinä olisi sellaisia kasvanut. Esimerkkejä on maa pullollaan. Neuvostoliittolaisen uudisnimeämisen syynä voi olla ajateltu paikkojen "statusarvo". Tärkeinä pidetyt piti tietysti nimetä uudelleen ja toisia viitsitty vaivautua muuttamaan. Ihan eri asia on tietenkin se, miten suomalaiset noita alueita arvostivat. |