02.09.2012 / Sangis, välillä Haparanda-Kalix, Ruotsi

02.09.2012 Vaihtelevassa auringonpaisteessa kahden tunnin geologisesti mielenkiintoisen kallioleikkauksen tutkiskelun, muun oheistoiminnan ja odottelun jälkeen rupesi kuulumaan kaksitahtisen ruplatus. Kuinka ollakaan, museojuna 89005:lla oli kuvauspysähdys maantie 398:n sillan luona. Kuvassa matka kuitenkin jatkuu kohti Kalixia T41 204:n vetämänä. Taustalla kaarteessa havaittavissa mökkitien silta.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Pietu Tuovinen (Lisännyt: Petri Tuovinen)
Kuvasarja: Museoliikennettä 50-luvun kalustolla.
Lisätty: 01.10.2012 00:45
Muu tunniste
Sijainti: Linjalla
Ulkomaat
Vuodenajat: Syksy

Kommentit

01.10.2012 08:24 Esko Ampio: Mökkitie voisikin olla varta vasten tehty huoltoreitti, jota mm. turvalaitekunnossapitoporukka tarvitsee ja käyttää. Näin Suomessakin.
01.10.2012 10:00 Kari Haapakangas: Tässä maaleikkaus on peitetty varsin järeällä louheella. Eikö tuohon haluta kasvillisuutta vai?
01.10.2012 10:39 Ossi Rosten: Vai liekö maalaji sepelin alla sellaista että saattaisi sateen/kevään mukana valua tuonne ojaan?
01.10.2012 19:41 Petri Tuovinen: Huoltotietä pitkin ajoimme leikkaukselle. Lähellä olevan Gäddträsket järven rannalla on rakennus, jonne menee tie ja kartan mukaan juuri sillan kohdalta... mutta yhtä kaikki sama tie toimii molemmissa. :)
Tämän leikkauksen kohdalla on menty kalliosta läpi ja pengerkivet ovat siitä. Kuvan ulkopuolella vasemmalla on huoltotie ja kalliopaljastuma.
04.10.2012 16:42 Tunnus poistettu: Ise asiassa kesvillisuus tykkää tuosta kunhan antaa ajan kulua. Tuulen tuoma karike ja siemenet pesiytyvät kivenkoloihin, joissa kosteuskin viipyilee.
04.10.2012 19:45 Perttu Karttunen: Äkkiseltään tulee mieleen tikkalan likellä sijaitseva kallioleikkaus.
04.10.2012 20:35 Topi Lajunen: Markku, mutta mistä ravinteet kasveille?
04.10.2012 22:02 Tapio Muurinen: Jäljillä ollaan. Paksut moreenileikkaukset on suojattu lohkarekerroksella eli heitokkeella eroosion, lähinnä hienoaineksen valumisen estämiseksi. Kasvillisuus tarttuu vähitellen kivien koloihin, missä vain juurille on tarttumapintaa, ensin heinätuppaita sitten männyt ja koivut. Kehitys on hidasta, mutta luonnolla on aikaa. Kasvillisuus juuristoineen sitoo omalta osaltaan moreenin hienoainesta paikoilleen.
27.09.2023 15:41 Jarno Piltti: Onpas Dr14-tyyppinen väritys.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!