05.10.2012 / Kuopio asema
05.10.2012 Tänään oli onnenpäivä matkustajilla, kun ratapihalla sattui olemaan yksi pikajunan runko josta tekivät Ic-1078.Syynä oli IC-71 myöhässsä kulkeminen ja näin saatiin matkustajat Kuopiosta eteenpäin aikataulussa.Deeverillä mentiin Kouvolaan asti.
Kommentit
| 06.10.2012 12:57 | Oskari Kvist: | Oho, harvinaista herkkua. | |
| 08.10.2012 16:03 | Jukka P. T. Ruuskanen: | Kurkimäessä on mahtanut huuto kuulua. | |
| 08.10.2012 17:28 | Pasi Utriainen: | Kuljettajaltako? | |
| 08.10.2012 18:18 | Petri Nummijoki: | On se voinut johonkin 70 km/h hyytyä tai noin mutta kyllä Dv12 kuuden vaunun kanssa myös 120 km/h jossain saavuttaa. Tyypillinen kilometri taittuu ehkä 100 km/h vauhdilla, joten ei tuollainen juna mikään mahdottoman hidas ole, vaikka ei tietenkään pärjää mitenkään tämän päivän IC-junalle tai Pendolinolle. | |
| 08.10.2012 22:20 | Kimmo T. Lumirae: | Muistelen, että EP:t Savonia ja Karelia ajettiin Sr 12 (Sv 12) ja 20 akselia -kalustolla. Lapponiassa oli Hr 12 -veto, paitsi 1972 EK 57/58 Lapponiassa (oliko sillä alusta asti nimi?) oli 2 Sr/Sv 12 ja 20 akselia. Eli kyllä se ihan riittävästi kulki silloisiin aikatauluihin nähden. Jossain Jyväskylän suunnan junassa oli Dv 12 ja 28 akselia ja se oli muistaakseni vakiokokoonpano; 32 akselia oli jo olevinaan liikaa. | |
| 09.10.2012 04:56 | Juhana Nordlund: | Kimmon ja monen muunkin hyvin tuntemiin vanhoihin aikataulukirjoihin oli painettu junan suurin sallittu paino aikataulussa pysymisen ja veturityypin suorituskyvyn kannalta. Ainakin 1980-luvun alkupuolella merkintä Dv12, 280 tn oli aika yleinen pikajunassa. Hki - Tku, erääseen aikaan P127, lähtö Helsingistä 16:02, taisi olla niin löysä, että merkintä oli Dv12, 400 tn. Akseleiksi muutettuina nuo taisivat olla 24:n ja 32:n akselin junia? Ajoaika Turkuun olikin melkein kolme tuntia tuolloisella 127:llä. | |
| 09.10.2012 16:45 | Teemu Tuomisto: | tunnisteisiin voisi korjata Dv12. Ei tämä ole Dv16. | |
| 09.10.2012 17:14 | Toni Lassila: | Taas kyseinen käyttäjä mokaa tunnisteissa. -.- huoh. Ja oikeinkirjoitus? Muista edelleen IC1078 ja IC78, muuten hyvä. :) |
|
| 09.10.2012 17:26 | Topi Lajunen: | Toni, kaikki eivät ole yhtä täydellisiä kuin sinä. Koeta kestää. | |
| 09.10.2012 17:31 | Toni Lassila: | Kyllä nyt perusasiat pitäisi osata. Litteranhan näkee veturin kyljestä. | |
| 09.10.2012 17:32 | [Tunnus poistettu]: | Maailmasi ei tähän lopu.. Sillä ei ole mitään väliä kirjoittaako kuvatekstiin Ic-1078 vai IC1078 vai IC 1078.. Ja mikä edes on oikea tapa, IC 1078 vai IC1078, kun miettii kuitenkin että IC2 1078:ssa tulisi väli tohon, mutta normi IC:ssä, P, S, H ei tule.. | |
| 09.10.2012 17:36 | Topi Lajunen: | Toni, perusasioihin kuuluu myös tietää, ettei Dv12 ole littera, vaan veturin sarjamerkki. ;) | |
| 09.10.2012 17:53 | Toni Lassila: | Älä ärsytä. >:( Littera on myös sarjanumero. Lajunen ja Lumirae niuhottavat aina.. -.- |
|
| 09.10.2012 17:53 | Jimi Lappalainen: | Mua taas inhottaa tuo, kun ei saisi käyttää littera-sanaa. Miksi se täytyy aina sun kertoa, ja miksi kaikkien olisi käytettävä kertomaasi sanaa? Mikä vika on littera -sanassa ja miksei sitä voisi käyttää? | |
| 09.10.2012 18:00 | Topi Lajunen: | Littera on littera ja sarjamerkki on sarjamerkki. En minä sanoja ja niiden merkityksiä ole keksinyt. Totta on, että kaikki ymmärtävät mistä on kyse, vaikka sarjamerkkiä litteraksi väittäisikin. Siinä vain oli oma hauska hölmöytensä, kun yrittää korjata toisen virhettä, ja samalla tekee itse yhtä suuren virheen. Toki teen virheitä itsekin, mutta minäpä kestänkin asiallisen kritiikin. :) | |
| 09.10.2012 18:05 | Teemu Sirkiä: | Jos nyt ollaan ihan tarkkoja, niin junatyypin ja numeron väliin kuuluu välilyönti. Esim. P 999 on pikajuna 999, ei pikajuna999. Itsekin kyllä tosin sorrun usein kirjoittamaan nuo yhteen. | |
| 09.10.2012 18:06 | Juhana Nordlund: | Littera-sanasta on käyty keskustelua sivuston keskustelupalstallakin: http://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=789.0 | |
| 09.10.2012 18:07 | Petri Nummijoki: | Aikatauluissa ilmoitetut painot lienevät tavarajunien kannalta merkityksellisiä, koska niissä mäennousujen onnistuminen ja vetolaitteiden kestävyys asettavat rajoituksia mutta pikajunien osalta olen ollut havaitsevinani, että ilmoitetut painorajat ovat lähinnä suuntaa antavia ja käytännössä vedetään sen verran, kuin sattuu olemaan tarvetta. Tampere-Turku-välillä 90-luvun lopulla oli päiväpikajunassa 48 akselia (noin 600 t) ja yöpikajunassa 52 akselia (noin 650 t) suurin määrä, jonka itse onnistuin näkemään Dv12-parin perässä. Pidempiäkin junia kulki mutta niissä oli joko Dr13 tai 3*Dv12. Vaasan radan IC-junassa yhdellä veturilla oli vakikokoonpano 28 akselia eli noin 350 t. Matkustajia junassa ei tavannut olla paljoa mutta vaunustoon kuului myös kaksikerroksisia IC-vaunuja sekä aggregaattivaunu, joten junapaino lienee silti ollut mainituissa lukemissa. Pohjois-Suomen yöjunissa taisi Dv12-parilla olla painoraja enimmillään 1050 t. En tosin ole käytännössä nähnyt Dv12-paria näin raskaassa pikajunassa mutta eiköhän tuo ole ollut käytäntöäkin, koska vastaavia vedettiin yhdellä Dr16-veturilla. Kemijärven yöjunassa voi edelleenkin olla yhden Dv12-veturin perässä noin 32-40 akselia. Varhaisempina aikoina yhdellä Dv12-veturilla vedettiin pääradoillakin melko pitkiä pikajunia kuten http://vaunut.org/kuva/19433 | |
| 09.10.2012 18:09 | Eljas Pölhö: | Littera on Ruotsissa yleisesti käytetty nimitys kirjain-numeroyhdistelmistä, esim. rautatiekaluston sarjamerkeistä. Alunperin sana lienee latinaa tai siitä kielestä lähtöisin. Suomessa litteran käyttö saattaa vanhemmilla tuoda mieleen sen suomalaisen merkityksen, eli Puolustusvoimilta saadun kupongin, jolla sai ilmaisen matkan varuskuntaan tai sieltä pois. Littera-sanan käyttö sarjamerkeistä on minusta aivan samanlaista kuin minkä tahansa muunkin lainailmaisun käyttö suomalaisessa puheessa, etenkin jos asiayhteyden perusteella ei ole erehtymisen vaaraa sen merkityksestä. |
|
| 09.10.2012 18:55 | Jimi Lappalainen: | Eljas, näinpä. | |
| 09.10.2012 19:19 | Kimmo T. Lumirae: | Komppaan Topi L.:ta. Kyse on siitä, mikä on ollut yleisesti tapana. Perinteisesti vetureiden kohdalla on puhuttu sarjamerkeistä ja VR on käyttänyt junistaan merkintätapaa, jossa junatyypin ja numeron välillä on välilyönti. Totta kai, jos alamme kehittää jotain uusia, vorgin sisäisiä merkityksiä sanoille, niin mikäs siinä sitten auttaa. Yhtä hyvin voimme alkaa käyttää vetureista sanaa "merkki" ja vaunuista sanaa "malli"; ne eivät ole olleet yleisesti käytössä, mutta asiayhteyden perusteella varmaan selviää, mitä tarkoitetaan. Ja jos ollaan ihan tarkkoja (lue: niuhotetaanpa taas hieman), niin littera ei ole ainakaan sarjanumero. Ja Toni, anna tulla kritiikkiä vain, eiköhän me Topi L:n kanssa kestetä vaikka välillä vähän niuhotetaankin :o} |
|
| 09.10.2012 19:47 | Eljas Pölhö: | "Perinteisesti" riippuu henkilön iästä. Vaikka en minäkään ole niin vanha, että olisin elänyt silloin Suomen Valtion Rautatiet käyttivät suomenkielelläkin vaunujen sarjamerkeista nimitystä "Littera" ja vetureilla oli pelkkä "Sarja". | |
| 09.10.2012 20:53 | Jarmo Pyytövaara: | Kimmo: 70-luvun ”normaali” EP 83: http://vaunut.org/kuva/47746?u=1499 | |
| 09.10.2012 21:23 | Kimmo T. Lumirae: | Näinpä sitä muistelinkin. Mainio ajankuva tuo linkkaamasi. | |
| 09.10.2012 23:47 | Tapio Muurinen: | EK:t Ouluun, Kuopioon ja Joensuuhun saivat nimensä kesällä 1973. Samalla ne muuttuivat EP:ksi, ja EP 83/84 jatkoi Kontiomäkeen. Tuota mietiskelen, miksi Ouluun vedettiin alussa 2xSr12:lla, mutta Kuopioon riitti yksi Sr12. Entä Joensuuhun? Vain Hr/Dr13:sta on myöhempiä omia havaintoja. | |
| 10.10.2012 10:15 | Petri Nummijoki: | Varsinkin koska Savon rata on maastoltaan vaativampi kuin Helsinki-Oulu, joten Savon radalla olisi luullut kaksinvedon käytölle olleen paremmat perustelut. Mutta EP57/58 taisi olla mainosarvoltaan tärkein juna 70-luvulla, joten ehkä sen kanssa haluttiin ottaa varman päälle. Toisaalta oliko juuri 70-luvun alkupuolella, kun Sr12- ja Sv12-vetureista oli b-porras poistettu käytöstä eikä niistä saatu täysiä tehoja? B-portaan poistosta tulikin mieleen, että kai uusissa 26-sarjan vetureissa b-porras oli 70-luvullakin käytössä? Niissähän moottoreita oli vahvistettu jo alun perin ja muutenkin tuntuisi oudolta, jos ajoon hyväksyttäisiin uusia vetureita, joissa kaikki ominaisuudet eivät ole käytössä. | |
| 10.10.2012 11:43 | Kimmo T. Lumirae: | Ouluun vedettiin nimenomaan alussa 2 Sr 12 mutta muistaakseni jo vuonna 1973 käytössä oli Hr 12. Ilmeisesti 2 Sr 12 koettiin liioitteluksi. Oli mukava tietää, että nimeäminen tapahtui EP-juniksi muuttamisen yhteydessä, kiitos tiedosta. Ja on totta, mitä Petri kirjoittaa, todennäköisesti näitä uusia upeita EP-junia vedettiin yhdellä viisitoistaportaisella Sr 12:lla, jossa tehoa uupui vielä ehkä parisataa hv lisää muutenkin aika pehmeästä (erikois)pikajunien vetäjästä (muistelen Dr 13:n yhteydessä puhutun tehonrajoituksesta 1200 hv:aan, mutta tietoa, miten se tehtiin, vai tehtiinkö sitä todella, ei ole). Ehkä edes EP-junilla ei ollut silloin niin kiire? Onko aikataulutietoja vertailun pohjaksi? |
|
| 10.10.2012 14:17 | Petri Nummijoki: | Mitään en tehojen alentamisesta tiedä mutta 60-luvun ja 70-luvun alkupuolen aikatauluilla Hr13/Dr13 taisi päästä useimmissa junissa helpolla, joten välttämättä siinä ei esiintynyt moottoriongelmia samassa suhteessa kuin Sv12- ja Sr12-sarjoissa. | |
| 10.10.2012 14:43 | Mikko Mäntymäki: | Sv12/Sr12-sarjassa moottorien kiinnileikkuitumiset väheni kun öljyrengas käännettiin toisin päin mutta savutus lisääntyi mutta samalla saatiin B-porras käyttöön. Aikoinaan B-porras oli lukittu. | |
| 10.10.2012 19:34 | Kimmo T. Lumirae: | Käsittääkseni kyse ei ole ollut MGO:n kiinnileikkautumisista, joita on tapahtunut, mutta "syypääksi" osoitettiin öljylaatu, joka vaihdettiin kalliiden vahinkojen jälkeen takaisin alkuperäiseksi tms. Kyse oli moottorien rungoissa havaituista murtumista, joka kaiketi johti kaikkien käytössä olleiden MGO:den runkojen uusimiseen vahvistetulla mallilla, ja B-portaan lukitus liittyy tähän ongelmaan. | |
| 10.10.2012 22:48 | Jussi-Pekka Halonen: | Ein 23258 → Ein 23238. | |
| 11.10.2012 00:17 | Tapio Muurinen: | Voisiko EK 57/58 veto alkuaikoina Ouluun 2xSr12:lla olla "varmuuden vuoksi", sillä käytössä oli tällä reitillä vain yksi runko? Kuopioon ja Joensuuhun ajettiin kahdella rungolla. Veturivikoihin ei ollut varaa tuhrata aikaa, sillä huoltoon ja siivoukseen jäi Helsingissä aikaa pari tuntia. Kun Cit- ja Rt- vaunuja tuli lisää, saatiin useampia runkoja liikenteeseen ja sitä kautta lisää pelivaraa. | |
| 11.10.2012 01:36 | Eljas Pölhö: | Ilmeisesti EK57/EK58 Ouluun oli kuitenkin alunpitäen suunniteltu kahdelle Sv/Sr12:lle, oli syy mikä tahansa. Minulla on aikataulukoeajon tulokset junalle 58 (11.11.1971), joka suoritettiin yhdistelmällä Sr12 2743+Sv12 2555+24 akselia. Nopeus on mitattu joka kilometritolpalta. Juna saattoi ajaa yli kymmenen kilometriä yhteen menoon nopeudella 120km/h. Sellainen mielenkiintoinen poikkeus oli, että nopeus Tuomiojaa edeltävällä kilometritolpalla oli 110km/h ja sitä seuraavalla 96km/h (Km 698) ja sitä seuraavalla 92km/h. Raportin huomautuksessa sanotaan, että Tuomiojan eteläpuolella oli jäätä kiskoilla ja kova sivuttaistuuuli, ajo täysillä. Siitä huolimatta 100km/h ylitettiin vasta mittauspisteessä Km 689. Olosuhteillakin näyttää olevan iso vaikutus. | |
| 11.10.2012 10:50 | Petri Nummijoki: | Minäkään en oikein usko EK57/58:n kaksinvedon johtuneen varaveturiteoriasta, koska myöhemmin EP57/58, kuten myös uutena yhteytenä kulkuun tullut Polaria (oliko se nyt EP53/54 ja myöhemmin P69/70?) vedettiin lähinnä Hr12/Dr12-veturilla. Niissä siis suosittiin jatkossakin yhtä Sr12/Dv12:sta vahvempaa vetovoimaa. Sitäpaitsi eikö Resiina-lehdessä ollut hiljattain valokuva Hr12-vetoisesta MK57/58:sta (siis jostain vuodelta 1971, kun edes EK-tunnus ei ollut vielä käytössä), joten ilmeisesti junassa esiintyi Porkkana-ajan jälkeen koko ajan Hr12-vetoakin, vaikka 2*Sr12 oli ehkä 70-luvun alkuvuosina yleisempi. | |
| 11.10.2012 10:57 | Petri Nummijoki: | Vanhojen kuvien perusteella EP-junissa käytettiin pääasiassa Sr12-vetureita (27-sarjan Dv12) ja niistäkin ilmeisesti lähinnä Helsinkiin ja Pieksämäelle sijoitettuja (numerosarjaa 2701-2725), vaikka tuolla koeajolla näyttää olleen muita vetureita. Tuli mieleen, että olisiko EP-junissa käytetyillä Sr12/Dv12-vetureilla ollut peräti oma kierto ja näissä yksilöissä kenties b-porraskin pidetty käytössä? | |
| 12.10.2012 09:34 | Eljas Pölhö: | Selailin kuvia ja nopeustaulukoitani ja EK/EP57/58 oli aina 24-akselinen ja Itä-Suomen nimelliset aina 20-akselisia. Oliko 57/58 suunniteltu yhtä vaunua pidemmäksi ja siksi 2xSr12 tai Hr12? | |
| 12.10.2012 10:31 | Kimmo T. Lumirae: | Tuo menee voimakkaasti ristiin omien muistikuvieni kanssa. Muistelen, että EK/EP oli nimenomaan viisivaunuinen, kolme kakkosluokkaa, uudehko ravintola ja upouusi ykkösluokan hyttivaunu ja tätä vaunuston erinomaisuutta muistaakseni korostettiin joissain yhteyksissä. Tampereen asemalla oli vaunujärjestys oikein maalatussa taulussakin, ja siinäkin muuten oli Sr-pariveto maalattu junan keulaan. Mutta onko EK/EP 57/58 voinut olla 24-akselinen esim. pe ja su tjsp? Moottorikiitojunissa oli kiitojunan lisämaksu, jonka sai maksaa junassa konduktöörille, mutta EK-junassa oli pakollinen paikanvaraus ja 57:n pysähtyessä Tpe oli joka ovella konduktööri tai muu virkamies (muistaakseni mustanauhaisiakin eli asemamies tms. ) tarkastamassa paikkaliput ennen junaan nousua. Aika pompöösin näköistä hommaa, jota en itse asiassa muista muissa yhteyksissä rautateillä nähneeni. Tämä paikanvarauspakko liittynee juurikin rajalliseen matkustajapaikkakapasiteettiin. Muuten tuosta junakonseptista on sanottava, että siinä oli tiettyä yritystä, varsinkin jos vertaa myöhempään Express-junakonseptiin: lisämaksu, mistä lie syystä, normaali sininen kalusto ja muistaakseni 1.luokassa sanomalehdet. Yksi ainoa juna päivässä Pohjanmaalle (oliko peräti Vaasaan?) ja takaisin ja nimeksi Express, joka tarkoittaa kaiketi kaikissa muissa kielissä pikajunaa, siis tavallista sellaista. Aika aneeminen konsepti. |
|
| 12.10.2012 11:49 | Eljas Pölhö: | Minulla on niin vähän havaintoja ja matkoja idän nimekkäistä, että en voi varmuudella sanoa onko niitäkin joskus ajettu 6 vaunuisina. Tarkoitukseni ei ollut väittää, että 57/58 olisi aina tai tavallisesti ajettu 6 vaunuisena. Niin vain oli sattunut muutaman kerran kohdalleni. Sen sijaan, jos se mahdollisuus oli aikataulussa otettu huomioon (esim määräpäivinä tapahtuvaksi, kuten Kimmo jätti mahdollisuudeksi), niin sillä saatoi olla vaikutus vetovoimaan. Toinen mahdollinen vaihtoehto on, että aikataulu oli "tiukempi" kuin muilla. Olisi selatessani pitänyt laittaa päivät ylös, niin voisin nyt tarkistaa viikonpäivät. Jos aikaa jää, niin teen sen joskus uudestaan. | |
| 12.10.2012 13:52 | Heikki Kannosto: | Talvituristin 1976 mukaan oli EP53/57/58:n aikataulut Tampereen ja Seinäjoen välillä vedetty jo varsin tiukalle (93/95/94 min / 159 km) eli yli 100 km/h keskinopeuteen, mutta onko ajankohta jo niin myöhäinen että Seinäjoelle ajettiin sähköllä? | |
| 12.10.2012 15:11 | Petri Nummijoki: | Maaliskuussa 1975 alkoi sähköliikenne Seinäjoelle. Tosin tämän jälkeen on kai vielä vuoden verran ollut niin, että osa junista vedettiin Helsinki-Seinäjoki-välillä dieselvetoisina. Siis sellaisistakin, jotka olisivat voineet olla sähkövetoisia. | |
| 12.10.2012 15:14 | Petri Nummijoki: | Ajettiinko muuten Joensuun EP todella kahdella rungolla? Minulla ei ole 70-luvun alkupuolen aikatauluja mutta 70-luvun lopulla Joensuun EP olisi ainakin aikataulun puolesta voitu ajaa yhdelläkin rungolla. Koska samoin oli jo 60-luvullakin Porkkanajunien aikaan niin epäilisin näin olleen 70-luvun alkupuolellakin. | |
| 12.10.2012 16:05 | : | Joensuun EP:tä luultavimmin Savoniaa Helsingistä Kontiomäelle ajettiin kahdella rungolla, aikatauluthan olivat ainakin 70-luvun loppupuolella ja 80-luvulla sellaiset että Savoniat kohtasivat Pieksämäellä. 90-luvulla juna kulki sitten taas illalla pohjoiseen ja aamulla etelään ja määräpaikaksi muuttui Iisalmi. | |
| 12.10.2012 17:14 | Jouni Hytönen: | Ensimmäinen versio Centriasta 70-luvulla lähti myös iltapäivällä Helsingistä Jyväskylään ja palasi vielä iltamyöhään takaisin. Kun Centria lanseerattiin toisen kerran 80-luvulla, se lähti kuudelta aamulla Jyväskylästä ja palasi illalla takaisin. | |
| 12.10.2012 22:57 | Tapio Muurinen: | Viisaampia lainaten, Mikko Alameri kirjoitti Resiinassa 4/2002 EK/EP -junien alkuvaiheista, mainiten mm. että Kuopioon ja Joensuuhun ajettiin kahdella rungolla, Ouluun yhdellä. Vakiorunko oli Cit, Rt, Eift ja kaksi Eit. Sellaisena minäkin sen (57/58) lukuisia kertoja Toijalassa näin odotellessani sopivasti vaihtoa joko Turun tai Riihimäen suuntaan yleensä maanataisin ja perjantaisin. Monet k.o. junista tarttuivat filmillekin. Ensimmäisen kerran päästiin Toijalassa 58:n kyytiin EK -liikenteen alkuvaiheessa, kun oma edellinen junamme oli saanut veturivian, ja 58 teki Toijalassa ja Riihimäellä ylimääräiset pysähdykset. | |
| 13.10.2012 01:06 | Jorma Toivonen: | Muutama kokemus EP58:n kokoonpanosta ajanjaksolta 15.12.-82 - 16.2.-86. Talvikaudella -82/-83 junan pituus yleensä 20-aks. (kerran 24aks), en muista kuinka kauan Dr12-sarjan veturi toi junan Seinäjoelle, jossa veturinvaihto. Aikataulussa taisi olla ajat (Sk - Hki) 10;50 - 14;30, kesästä -83 lähtien 10;35 - 14;00 (Sr1 läpi Seinäjoella). Kesäisin (-83, -84, -85) EP58:n pituus näytti olleen 28aks., muutoin 20 - 24aks. Joitain poikkeuksia: 32aks., 36aks., 40aks. Ja viimeinen suoritukseni 16.2.-86: 2xSr1 (3036-3028), 76aks (tyhjiä makuu-/autovaunuja 48aks. = 12 vaunua) sn120, lähtö Seinäjoelta 20min myöhässä, Lou-Jal apuveturin avustamana (yllättävä jännitekatko), Jalasjärveltä lähtö 55min myöhässä ja vihdoin Helsingissä peräti 65min myöhässä aikataulu-ajasta - kuljettajan ammattitaidon puute / jäätävä vesikeli / ymp-lyöntiä estävän hiekan puute vetureissa... | |
| 25.10.2012 18:12 | Petri Nummijoki: | Express junista sen verran, että olihan niitä peräti kaksi. Ensimmäinen tuli 1983 ja kulki aluksi Helsingistä Seinäjoelle mutta taidettiin jo 1984 jatkaa Vaasaan asti. Mutta sitten 1985 sai vielä Imatra oman junansa. | |
| 25.10.2012 20:18 | Kimmo T. Lumirae: | Imatra Expressin olin kyllä unohtanut. Onnettominta tuossa Express-seikkailussa oli, että nimi on totaalisen mielikuvitukseton, koska sana merkitsee pikajunaa ja tarkoituksena oli luoda uusi, mukamas ylellinen (mitähän ylellistä siinä loppujen lopuksi olikaan?) junatyyppi. Muistelen, että aiheesta järjestettiin nimikilpailu, ja sen voitti "Botnia Express" ja olisikohan se "Pohjantuuli" tullut toiseksi. Sitten todettiin, että Botnia Express -nimeä ei voida käyttää, koska se oli laivan nimi. No, sitten junan nimeksi tuli Botnia Express... Mutta kyllä "Kiitojuna Pohjantuuli" olisi ollut paljon tyylikkäämpi nimi :o} |
|
| 25.10.2012 20:45 | Jimi Lappalainen: | Pohjantuuli! Varsin, varsin asjallista. |