05.10.2012 / Rautatiemuseo, Hyvinkää asema
05.10.2012 Kuvan http://vaunut.org/kuva/77756 yhteydessä jokin HJ:n kommentti käsitteli moottorin rakennetta - tuskin tämä tuo selvyyttä asiaan?
Kommentit
| 06.10.2012 01:37 | Heikki Jalonen: | Kyllä tämä selventää: vahvasti vaikuttaa, että keskimmäinen tanko tosiaan olisi polttoaineventtiilin työntötanko. Jousen sisältävä kupu kuuluu mielestäni pa-venttiiliin, ja nimenomaan alaspäin avautuvaan. Ja silloin, ilmasyöttö on tosiaan kyseessä. Mutta, tässä kohtaa pitäisi nähdä myös venttiiliin tulevat putket. Tässä pitää hakea hieman tietoja ja kuvia - ja niitä ei taidakaan Google löytää... Huomatkaapa muuten syl. no 5 venttiilin kuvun päällä paikallaan oleva kampi: ettei vain olisi läppäyskampi? Mutta että tallessa!!! |
|
| 06.10.2012 02:42 | Jani Saarilampi: | Yritin Googlettaa, mutta sain vastauksen "Hakusi - läppäyskampi - ei vastaa yhtään sivua" Eli mikä ihme on läppäyskampi? tässä rupesi tuo antiikkinen moottoriteknikka kiinostaan,"ilmasyöttö diesel moottori" on on myös ihan uusi tuttavuus jos joku osaisi kertoa millä nimellä tuollainen moottori tunnetaan Englannksi? |
|
| 06.10.2012 07:55 | Tommi K Hakala: | Läppäysellähän tarkoitettaneen venttiilien hiomista, pyörittämällä niitä vasten istukkapintoja (eli niiden tiivistepintoja). Tällä toimenpiteellä venttiilien tiiviys on mahdollisimman hyvä. Tehdään ihan nykymoottoreillekin venttiiliremonttien yhteydessä... http://www.autowiki.fi/index.php/L%C3%A4pp%C3%A4ys Eli tässä moottorissa tuon operaation on voinut tehdä purkamatta moottoria, pyörittämällä vuotavaa venttiiliä tuolla kammella. |
|
| 07.10.2012 21:22 | Heikki Jalonen: | No niin, taas webin ääressä... Googlailla voi vaikkapa termillä "Air Blast Injection"; "Druckluft-Einblasung" tai "Luftinsprutining". Luulisin, että nuo vanhat polttoaineventtiilit (yhdessä vanhojen aikojen polttoaineiden kanssa) taisivat olla melkoisia pikeentyjiä ja siis jatkuvaa huoltamista ja hiontaa (=läppäystä) vaativia. Piki palaa pikkuhiljaa ja muodostaa karstakoksia, joka puolestaan tietenkin pitää tiivistyspinnoista jotenkin syrjäyttää. Bengt Spaden voimakonekirjassa "Kraftmaskiner" (Riksantikvarieämbetet 2008) on sivuilla 248...249 hieman lisävaloa sekä Deva-vaunujen historiaan että samankaltaiseen Atlas-dieselmoottoriin, tyypiä "Z". Sivun 249 kuvassa on saman moottorityypin nelisylinterinen versio, noin vuodelta 1920, paineilmakäynnistysvarustuksella. Käynnistysvarustus on vain sylintereissä 1 ja 2. Näkyvänä tunnuksena niissä on neljäs työntötanko, eli käynnistysventtiilin tanko. Tässä Ds1-vaunun moottorissa ei tuota neljättä tankoa näy yhdessäkään sylinterissä. Samaisessa kirjassa, sivulla 211, on puolestaan hieno leikkauskuva ilmasyöttöisestä AB Atlas-polttoaineventtiilistä. Kaikki hyvin - paitsi että po. venttiili on nostamalla toimiva. Ei mitenkaan taas sopisi tähän Ds1:n moottoriin; tässä on selvästi panamalla toimiva venttiili. Hmmm... Edelleen siis tämä asia jää lopullista varmutta vaille, pitäisi tehdä vähän "kenttätöitä" sylinterin kannen seutuvilla... |
|
| 07.10.2012 21:38 | Toni Lassila: | Klink-klank-kolonk. Varmaan laivamainen venttiilien kalkatus kuului konehuoneessa. :) Venttiilitkin tuossa päällä vailla suojaa kalisemassa. Valmistiko Atlas merimoottoreita? |
|
| 07.10.2012 21:40 | Eljas Pölhö: | Kun Bengt Spaden nimi tässä mainittiin, niin hän lähetti seuraavia viestejä kuvien perusteella: kuva http://vaunut.org/kuva/77762 En panna för vattenburen värme kuva http://vaunut.org/kuva/77814 Tryckluftbehållare för start och luftinblåsning av bränslet Den äldre generationen Deva-vagnar, till vilka den finska hör, hade en ganska ofullkomlig effektreglering med 14 steg, bl a gick motorerna alltid med samma varvtal oavsett belastning (lyssna på YouTube-inspelningarna av den danska museibanan Maribo-Bandholms M1). En möjlighet att öka dragkraften vid start i t ex stigning eller gång i snö fanns dock i och med att motorerna kunde kopplas om från normaldrift med P=parallellkoppling till S=seriekoppling. Generatorströmmen leddes då i serie genom motorerna, vilket gav i det närmaste dubbel dragkraft. Deva-vagnarna är ganska väl beskrivna i skilda, äldre årgångar av ASEA:s Egen Tidning liksom i Teknisk Tidskrift. Motorn i den finska Deva-vagnen bör vara AB Atlas Diesels typ Z6C med tillv.nr 70502 och best.nr 6171. Det är en rak, 6-cylindrig, fyrtakts dieselmotor med luftinblåsning av bränslet. Effekten är nominellt 90 hk och varvtalet 500, ev. 550 rpm. Den tidigare nämnda danska MB nr 1 har också en 6-cylindrig motor men där är cylindrarna ordnade i V-form och den har effekten 120 hk. Hän kysyy: Vieläkö moottorista löytyy tyyppikyltti? |
|
| 07.10.2012 21:54 | Kimmo T. Lumirae: | Hieno sattuma, että melkein vastaava tekniikka on museoidussa ja ajokuntoisessa tanskalaisveturissa. Ensimmäisiä videoita katsellessa tuli heti se mieleen, että kun ulkopuolellekin kantautuu tuollainen meteli, niin minkälainen onkaan ollut sisällä kuljettajan tilassa = konehuone. Ja siitähän löytyi oma pätkänsä: http://www.youtube.com/watch?v=olkhHQKkdlc&feature=relmfu . Moni muukin lie miettinyt, miten karmea metakka siellä on ollut ja kyllähän se tuosta pätkästä aika hyvin selviää. Kuten Eljas kirjoitti, tässä LJ:n M 1 -veturissa on siis Atlaksen 120 hv V 6, kun Ds 1:ssä on Atlaksen 90 hv suora kuutonen. Eli aika hyvin vertailukelpoiset. Mitä kiintoisinta materiaalia! |
|
| 07.10.2012 23:26 | Heikki Jalonen: | Siis piti Ds1 polttoaineventtiilin toimia "painamalla" eikä olla missään Väli-Amerikan Panamalla... Spaden tekstistähän asiat käyvätkin ilmi, mitä polttoaineensyötön anatomiaan tulee. AB Atlas nimenomaan saavutti kuuluisuutta laivakoneillaan, esimerkiksi Amundsenin Fram-laivassa sellainen oli. Koska se toimi peräti kiitettävästi kylmissä oloissa, ryhtyi tehdas käyttämään moottoreistaan Atlas Polar-kauppanimeä. Atlas (jonka nykyisin tunnemme nimellä Atlas Copco) möi isompien dieselmoottoreidensa (käytännössä siis laivamoottorit ja generaattorikoneet) valmistustoiminnan ja tuoteoikeudet, yllätys-yllätys, toinen vanha tuttavamme täällä, Nyqvist & Holmille, luullakseni vuonna 1948; jonka jälkeen ne tunnettiin Nohab Polar-nimellä. Valmistajastaan riipumatta, Polar on edelleen nimi, joka saa vanhat merikonemestarit nostamaan hattuaan tavallista korkeammalle. |