??.??.1900 Tätä raiteistoa pitkin kivi siirtyy ilmeisesti tuonne Hietalahteen, radan sijainnista minulla ei ole hajuakaan.
08.10.2012 22:37 | Ari Palin: | Sama kuva löytyy Resiinasta 1/1994 Helsingin satamaratoja käsittelevästä artikkelista. Siellä on muistaakseni kerrottu, mistä kuva on. Tarkistamatta asiaa kyseisestä artikkelista veikkaan kuvan olevan otettu hieman nykyisen Porkkalankadun sillan pohjoispuolelta pohjoiseen satamaradan linjaa pitkin, ja taustalla näkyvä puusilta sijaitsisi hieman nykyisen Lapinlahdenkadun sillan eteläpuolella. Perustan arvaukseni sillan kohdalla näkyvään kallioleikkaukseen ja siinä olevaan kaarteeseen, sekä siihen, että muistelen artikkelin maininneen kuvan olevan jostain noilta seuduilta. Koska satamarata valmistui vuonna 1894, tämän kuvan ottoajankohdan täytyy olla sitä aiempi. | |
09.10.2012 10:02 | Tunnus poistettu: | Kirjasta "Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita" löytyy tieto, että rakennukset kuvan keskellä kuuluvat v. 1894 valmistuneeseen Marian sairaalaan Tavin korttelissa. Sairaalan tontti on vielä työmaana, vaikka kaikki rakennukset näyttävät olevan jo pystyssä. Saman kirjan tietojen mukaan kuva olisi otettu satamaradan rakennusaikaan. Niinpä valistunut arvaus kuvausvuodeksi olisi välillä 1891-1893. | |
06.11.2012 21:00 | Kurt Ristniemi: | Ostin tänään 3,5 eurolla kirpparilta kirjan 'Helsinki ennen meitä' vuodelta 1962. Ja kas, siinä oli tämä sama kuva ja kuvateksti: "Vuonna 1890 kaupunginvaltuusto päätti satamaradan rakennettavaksi rautateitten ratapihalta Kampin, Ruoholahden, Hietalahden, Merisataman ja Kauppatorin kautta Katajanokalle. Kuvassa radan rakennustyöt käynnissä Marian sairaalan kohdalla. Sairaalan silloiset rakennukset ovat leikkauksen vasemmalla puolella, äärimmäinen oikealla Työmiehen kadun taloja. Vaalean kolmikerroksisen talon, Työmiehenkatu 2 omisti tällöin talonomistaja G. A. Nikander." | |
05.09.2018 08:11 | Erkki Nuutio: | Suomen teollisuuslehdessä oli vuonna 1894 kolmiosainen kirjoitus piirroksineen satamaradan rakennustavasta ja erillinen kertomus Katajanokan laituritöistä. Kiinnostavin on ehkä osa II satamaradasta https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1119349?page=6 . Osan III ja Katajanokan piirrokset on Kansalliskirjaston yleistavan mukaan siirretty vuosikerran viimeisen lehden perään. II osa kertoo että maa ja louhitut kivet kuljetettiin keskimäärin 1.5 km matkan päähän ja sitä varten hankittiin rakennusajaksi kapearaiteinen työrata, vaunut ja veturi. Raideleveys oli 1.0 m. Veturi painoi työkunnossa 7 tonnia ja vaunujen tilavuus oli 1.0 m3. Rantakadulta kivet kuljetettiin miesvoimalla 0.6 m levyisillä raiteilla. |