??.??.1970 / Helsinki Kontula
Juha Halinen

??.??.1970 Meikäläinen (keskellä) virittelee Märklin rataansa. Oikealla on radan ohjauspöytä jossa oli noin 30 kytkintä joista mm. kytkettiin käyttöön "erotusjaksoja" ynnä muuta, muuttajat olivat myös sijoitettu pöydän sisään. Spesiaalia oli pöydässä oleva "paniikkinappula/hätäjarru" 50 mm x50 mm kokoinen punainen painike, joka pohjaan painettuna käänsi veturien virrat ristiin, eli veturien kulkusuunnat vaihtuivat vauhdissa. Rata ei tullut koskaan ihan valmiiksi, piuhaa oli niin paljon, että homma meni osin sen takia pipariksi. Myin kamat muutama vuosi sitten tonnilla pois, mm. 5 veturia, noin 20 vaunua ja kasa raiteita ja vaihteita. Menikö halvalla?.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Helsinki Kontula
Kuvaaja: Juha Halinen (Lisännyt: Jouni Halinen)
Lisätty: 11.10.2012 14:15
Muu tunniste
Sijainti: Rataverkon ulkopuolella

Kommentit

11.10.2012 17:37 Olli Saari: Taisi mennä, nykyään veturista joutuu maksamaan useita satoja euroja, käytettyinäkin.
11.10.2012 18:03 Mikko Mäntymäki: 90-luvulla H0 sähköveturista joutui maksamaan 500 saksanmarkkaa.
11.10.2012 18:09 Kimmo T. Lumirae: Ei mitenkään välttämättä mennyt halvalla. Käytetyn Märklin H0-veturin saa satasella, isomman ja harvinaisemman vähän reilulla, vaunut ovat kympistä kahteen. raideosa eurpn ja vaihdepari 20-30 eur.
11.10.2012 20:05 Jarmo Pyytövaara: Olet saanut mielestäni todella hyvän hinnan, onneksi olkoon. Jos vetureiden joukossa oli 3045, silloin myit turhan halvalla.
11.10.2012 23:31 Heikki Kannosto: Jos vetureiden joukossa olivat vaikkapa aloittelijoiden aikanaan suosimat 3000, 3029, 3078 ja 3080, matkustajavaunuina jokunen 4000 ja 4040 ja kaikki tavaravaunut 4500-sarjaa, sait hyvän hinnan. Märkliniys sinänsä ei takaa hyvää hintaa, oli jopa aika aikoinaan jolloin jokin 4000 tai 4503 oli tuskin markan arvoinen...
12.10.2012 08:43 Teppo Niemi: Mikon kommenttiin liittyen: 1990-luvulla tuli itsekin havainnoituja hintoja. Eli tuo 500 DM vastasi likimain 1500 - 1700 FIM , ja oli euroissa n. 250 EUR. Jos haluaisi tutkailla, menikö halvalla, niin 'Kollin hintakirja' kertoo virheettömän käytetyn hinnan, ja käytettynä hinnat putoavat.

Itse olen ostanut uuden Flaisun V60 veturin Hampurin tavaratalosta 80 DM:lla 1990-luvun alussa.
12.10.2012 10:25 Jouni Halinen: Vetureina olivat Jenkki Santa fe, Saksalainen 2 ohjaamoinen sininen sähköveturi, saksalainen punertava keskiohjaamo diesel (deeverityyppinen), pieni höyryveturi, vähän isompi höyryveturi ja viimeistä en muista, voi olla että oli kuudeskin. raideosia oli noin 100 kpl, vaihteita (käsikäyttöisiä) noin 15 kpl vaunuja noin 20 kpl (peruskamaa) ja sitten oli siltaa tunnelia taloa tasuria valopylvästä ym. ym. Kalustolla tehtiin törmäystestejä, joten kunto oli mitä oli.
12.10.2012 12:08 Mikko Mäntymäki: Teppo, tuo 500 DEM oli uuden veturin hinta.
12.10.2012 13:20 Kimmo T. Lumirae: Käytettyjen vetureiden noin-hintoja Suomessa, kunnosta ja mm. alkuperäislaatikosta riippuen: Santa Fe 3060 1-osainen alk. 80-, 2-os. alk. 130-, sininen kaksiohjaamoinen DB sähkö 3034/3037 alk. 80-, saksalainen tummanpunainen keskiohjaamodiesel V 100/211 alk. 80-90-, pienet veturit 30-50-, vähän isompi voisi olla 3003 veturi 3-aks. tenderillä, alk. 70-, käsivaihteet ehkä 20- pari, raideosat 1-2 eur/kpl, tavaravaunut ehkä 10-/kpl, laske siitä arviota. Hinnat ovat arviomiani noin-hintoja käytetylle ja hieman kuluneelle kalustolle, hyväkuntoiselle, jossa ei ole juurikaan kolhuja tai naarmuja niin voi laskeä ehkä +50% lisää. Taloille ja silloille on vain löydettävä ostaja ja sovittava hinta, niitä ei määrällisesti liikkune kovinkaan paljon. (Laitan vastaavaa tavaraa myyntiin järkeistäessäni kokoelmaani ja siksi jonkinlaista hinta-arviopohjaa on).
12.10.2012 15:09 Jouni Halinen: Sain siis K.T.L hienon hintapäivityksen mukaan arvioituna jopa yläkanttiin olevan hinnan kalustostani, mutta asiasta toiseen. Tämä tarina sopii minusta, (vaikkakin on ohi aiheen,) hyvin tämän kuvan tunnelmaan ja muutenkin sivuston tämän hetkiseen fiilikseen. Kuvassa on -57 syntyneitä nuorukaisia, jotka ovat tänä päivänä jo vanhoja ukkoja, Tomppa oikealla, Fransuvainaa vasemmalla. Ei ollut meillä tuossa iässä "nettiä" jossa olisimme kuin nuoret orivarsat kaiket päivät ja yöt sieraimet höyryten mellastaa. Rakenneltiin juna ja autoratoja. Kuunneltiin Malmin lentokentän radioliikennettä ”Osar Hotel” jne. ja radio Luxsenburista (lyhyet vai pitkät aallot) kuuli uudet biisit ensimmäisena. Käytiin uimassa Uutelassa, Kalviikissa , Jakiksen hiekkakuopalla tai Kumpulassa. Maattiin Malmin ampumaradan maastossa(siellä minne ehjäksi jääneet savikiekot tippuivat) ja kun haulien ropina loppui, niin käytiin keräämässä ehjät kiekot talteen (vertaa 60/70/80 luvun kikoilla oleilut), kun kiekkoja oli puolen metrin pino niin kävimme myymässä ne takaisin (50 penniä kpl) ampujille. Pelailtiin monopolia, kimpleä, räsypokkaa tyttöjen kanssa, polttopalloa keinuilla tai neppistä, eli tuupattiin pientä itse tuunattua muoviautoa hiekkaradalla. Kuunneltiin nuorten sävelradiosta tai kasettimankalta Bädingin ”fiilaten ja höyläten biisiä tai Coitus inttiä (keskeytetty yhdyntä) .Käytiin lutkulla (ilmakivääri) metsästämässä elävää riistaa, tuunattiin fillareita (satulat ja stongat vaihtoon), Käynnisteltiin Askarteluaitasta ostettuja polttomoottoreita, rakenneltiin pienoismalleja (laivoja lentokoneita raketteja ym), kerättiin jätepaperia ,myytiin sanomalehtipaperi (4 penniä kilo, hinnasta en ole ihan varma) osa muista lehdistä myytiin/vaihdettiin divarissa mm. seuraaviin lehtiin. Luettiin Jerry Cottonia, Pekka Lipposta, Kalle Kustaa Korkkia, Jallua, Morgan Kanea, Siivet lehteä tai Korkkaria. Talvisin laskettiin mäkiä pulkalla tai lättiksillä (lyhyet ja leveät muovisukset), meillä oli heti talon takana noin 200 metriä pitkä mäki. Uuudenvuoden raketit ammuimme ja tykinlaukaukset räjäytimme (10 minuutin välein) aina tammikuun 1 päivä kello 04.00 alkaen. Jossain vaiheessa osa alkoi vetämään röökiä ja kaikki alkoivat juomaan viinaa, käytiin Opparin (sisään pääsivät vain oppikoulun oppilaat , mutta kyllähän me kansakoululaisetkin sinne itsemme aina ujutimme) bileissä ja sitten tuli jossain vaiheessa (kun sai bileistä "saalista") kuvioihin kerhohuoneessa (meillä nuorilla oli ihan oma kertsihuone jonka kaikki seinät maalasimme eri värisiksi) suoritetut yölliset sessiot. Muista käyttämistämme nuorisodiskoista voisi mainita Gumbotrand (Sipoo kesälava disko ja/tai bändejä), Björkhagen (Espoo/ Manki kesälava disko ja/tai bändejä), Valhalla (Kökkeli talvidisko), Lintsin ”luola” disko, Botta (Hakaniemen työväentalo disko) tai Sirppiliiteri (Kulttis eli kommareiden silloinen päämaja Lintsin vieressä), jossa myös käytiin poikaporukassa. Pahoista teoista voin mainita sen kun heitimme fillarin ketjut 25 kv ilmajohtoon, ja puoli Kontulaa pimeni, tyhjensimme yhden jäätälökioskin kuumana kesäpäivänä, ja "saalis” ns. suli käsiin ja varastimme yhdestä häkkikellarista kaljat. Ai niin omenavarkauksia unohtamatta . Tämä kaikki tapahtui vuosien 1967-1975 välillä Kontulassa, tulimme silloin kaikki aikuiseksi, lopetimme nuoruuden mesoamisen, ja aloimme elää aikuisten elämää. Tietokoneen tai telkkkarin ääressä emme olisi kaiken edellä olevan jälkeen edes istuakaan.
12.10.2012 23:18 Kimmo T. Lumirae: Hauska lukea muisteloasi ja tunnistaa siitä paljon tuttua. Aikakausi oli sellainen, että pula-aika oli ohitettu ja valuuttasäännöstely parhaillaan hellittämässä; melkein kaikkea sai ainakin jonkun verran, mutta tietynlainen nykyajan yltäkylläisyys puuttui, mutta ei sitä osannut kaivatakaan, kun oli ideoita pää täynnä ja vilkas mielikuvitus.

Voi niitä aikoja. Silti uskon, että samanikäisillä varhaisnuorilla ja nuorilla on nykyään paremmat lähtökohdat vakavaraiseen ja turvalliseen elämään, jota aikuisuudeksikin joskus kutsutaan.
13.10.2012 07:20 Raimo Harju: Tuossa olis mallia nykyajan nuorille.
13.10.2012 09:02 Jouni Hytönen: Samaa ovat varmaan miettineet kuvanottohetkellä 20-luvulla syntyneet ja katsahtaneet kaihoisasti mustavalkoista kuvaa itsestään samanikäisenä heinäpellolla.
13.10.2012 19:18 Jouni Halinen: Juu ajat on muuttuneet, ei noina lapsuuden/nuoruuden aikoina olisi tullut mieleenkään lähteä aikuisten ja vielä vieraiden sellaisten kanssa sellaiseen "sanallisen säilän" heilutteluun mitä nykyjään netissä harjoitellaan. Ikävä kyllä, että tämäkin ilmiö on viimeaikoina rantautunut myös tänne, uskon kuitenkin että kyseiset nuoret oppivat talon tavoille, kun suurimmat höyryt on venttiilistä ulos puhallettu. Heidän tietämyksensä "alalta" on kyllä mielestäni hämmästyttävän laajaa, eli keskittymällä oleelliseen (unohtamalla kaikki töööttäilyt) alkaa syntyä hyvää jälkeä. Eli tsemppiä Vorgin nuoriso-osaltolle. PS. lukekaa tuosta ylempää miten nuoret pojat aikaaansa viettivät 40 vuotta sitten.
14.10.2012 01:36 Mikko Mäntymäki: 15 vuotta sitten tuli uutenavuotena räjäyteltyä linnunpönttöjä, postilaatikoita ja jne, voi niitä aikoja. Silloin vielä knallipyssyt paukku, nykyään ne tussahtelee, naapuri luuli että ammuin pienoiskiväärillä vaikka testasin 15 vuotta kuivunutta ruutia knallipyssyssä joka oli sopivan kuivaa. Nykyään päättäjät haluaa kieltää kaiken huvin, ei ihme että nykypäivän nuoriso kännää kun kaikki muu hauska on kielletty, esimerkkinä ainainen valitus mopojen ja kevytmoottoripyörien melusta ja polttoaineen hinta, kaikki halutaan ottaa pois. Tänään oli uutisissa että Räsänen haluaa kameratolppia taajamiin, ei se minua haittaa ajetaan joen toista puolta vapailla nopeuksilla.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!
<< Kuvalista >>