14.09.2012 Löytyyhän sitä linjadieseliä vielä Saksan puoleltakin - jopa IC-junan vetotehtävissä. IC -juna 2315 on lähtenyt Syltin saarelta vetureiden 218379 ja 218314 vetämänä. Kuvaaminen ei ole aina herkkua, sillä vettä tulee kuin Esterin...no sieltä.
11.10.2012 21:20 | Olli Saari: | ja semaforit vielä aktiivi käytössä | |
12.10.2012 08:26 | Teppo Niemi: | Näin on. Risteysasema, jolta pääsee vaikkapa naapurivaltioon. Ja vuonna 2011 kesällä täältä pääsi matkustamaan kesäviikonloppuisin IC-vaunuissa, joita veti höyryveturi. Tänä kesänä vetojuhdaksi löytyi V200 voimajuhta. | |
12.10.2012 08:38 | Toni Lassila: | Mielestäni todella komeita vetureita! Asjallisuus! Pielstick V16 möyryää sisällä. :D |
|
12.10.2012 10:45 | Kimmo T. Lumirae: | Todennäköisesti kuitenkin MTU siellä möyryää. Alkupään vetureissa oli MTU:n V12, sitten osassa Pielstickit ja nyttemmin vetureihin on asennettu MTU:n uusia V16-koneita. Muuten olen sitä mieltä, että Suomi olisi ansainnut näitä vetureita; voimaa on 2800 hv ja silti tämä on vain hieman Dv:tä isompi veturi. Parivedolla kulkee jo isokin juna aika liukkaasti. Mutta ensin aika oli ajanut tällaisten hankintamahdollisuudesta ohi ja kohta nämä ovat Saksassakin korvattavien listalla. Mutta jos Suomessa olisi toimittu veturihankintojen kanssa vähänkään toisin, olisi tämäntapainen veturi saattanut hyvinkin kuulua hankintoihin. |
|
12.10.2012 14:51 | Esko Maasalo: | Eikö näiden veturien telit ole hyvin samanlaiset kuin Deeveri-sarjassa? | |
12.10.2012 17:56 | Eljas Pölhö: | KHD/Pielstick 16 PA 4 V 200 asennettiin uutena vetureihin 218 195-197, 323-339, 427-434, 456-462 ja 485-499. Muita alkuperäisiä moottoreita olivat MTU MA 12 V 956 TB 10 ja TB 11 (jälkimmäinen oli parannettu versio, koska edellinen osoittautui vika-alttiiksi). Jälkimmäistäkin muuteltiin ja vuosina 1997-1999 korvattiin lähinnä vanhoja TB 10 moottoreita MTU MA 12 V 956 TB 11 neu -tyypillä. Uudelleen moottorointia varten asennettiin veturiin 218 112 Caterpillarin 3516 B DI-TA (1940kW) moottori ja veturiin 218 485 MTU 16 V 4000 R 40 (2000kW). Veturit 218 329/330/339 saivat Caterpillar 3516 B HD (2060kW). Koekauden jälkeen on jatkettu MTU 16 V 4000 R 40 asentamista ja helmikuussa 2009 sellainen oli 55 veturissa (218 307, 321, 322, 350, 390, 392, 393, 401, 403, 416, 419, 421, 423, 428, 431-440, 454, 457-463, 465-468, 475, 485, 487-493 ja 495. Vuonna 2003 kuusi veturia 218 324, 333, 360, 439, 469 ja 471 saivat moottorin MTU 16 V 4000 R 41. (439 sai myöhemmin R 40) ja R 41 tuli kahteen muuhun lisää (218 456 ja 494). Valitettavasti minulla ei ole helmikuun 2009 jälkeen tehtyjä muutoksia. On kyllä hyvin luultavaa ettei KHD/Pielstick -moottoreita enää olisi käytössä. Lähteenäni oli Eisenbahn Journal Sonder-Ausgabe 2/2009 "218 Technik, Einsatz, Aktuelles", kirj. Konrad Koschinski. Kuvan veturin alkuperäismoottori oli MTU MA 12 V 956 TB 11. |
|
12.10.2012 18:00 | Kimmo Säteri: | Ei muuta kuin vertailemaan Reeveriä ja V160-sarjaa: http://www.schnellenkamp-modellbau.de/modules.php?name=eBoard&file=viewthread&tid=3688. 218-sarjalaisissa on siis kahdenlaisia telejä. | |
12.10.2012 18:18 | Toni Lassila: | MTU on rasittava vikisijä. Pielstick (Dr16) sen sijaan röhisee terhakkaasti. 16 PA 4 V 200-Power! Nykyisistä Suomen vetureista kyllä Iso Vaalee omaa parhaan äänen. :) |
|
12.10.2012 18:28 | Eljas Pölhö: | Jos nyt jotakuta kiinnostaisi, niin MTU MA 12 V 956 TB 10 oli alkuperäiseltä nimeltään MAN V 6 V 23/23 TL (ja asennettiin sillä nimellä ainakin 12 ensimmäiseen 218-sarjan veturiin (jossakin niistä oli väliaikaisesti MTU MC 12 V 956 TB). | |
12.10.2012 22:56 | Kimmo T. Lumirae: | Veturisarjalla on monimutkainen historia siinä mielessä, että siitä on lukuisia eri variantteja: niistä 215, 216 ja 218 ovat runsaslukuisimmat. 215-216 -sarjoissa käytettiin tätä alkuperäistä Kruppin teliä, jota on käytetty myös Deeverissä. Sittemmin siirryttiin modernimpaan teliin, joka sekin löytyy Suomesta: hieman muunneltuna ja enemmillä kumijousilla varustettuna Seepran alta. Kerrottakoon tässä, kun kerran vetureiden päämoottoreista jutellaan, että 215/216/218-jne. veturiperheessä oli mitä kiintoisin jäsen: kahdeksan veturin sarja 210, jonka sn oli 160 (ja tässä oli kaiketi ensimmäisen kerran tuo tuoreempi telityyppi, siitä tämä mieleeni tulikin) . Se oli periaatteessa MTU-moottorilla varustettu 218, jossa oli lisänä reilun tuhannen hevosvoiman AVCO Lycoming -kaasuturbiini, joka kytkeytyi "B-portaalla" ja kävi joko vain täysillä tai ei vetänyt lainkaan. Eli veturin kokonaisteho hipoi 4000 hv:aa! Kunnossapito-ongelmien vuoksi tämä sinänsä nerokas konstruktio jouduttiin unohtamaan ja veturit muutettiin 218:ksi. Tulin kanssasi samaan käsitykseen nettiä selailemalla, Eljas; Pielstickejä ei välttämättä ole enää käytössä. Koska Pielstickin 200-sarja ei ole hirmu vanha moottorikonstruktio, langettaa niistä eroon hankkiutuminen varjon niiden luotettavuudelle Saksassakin: onko sielläkin ollut ongelmia? Ellei ole, miksi niitä sitten korvataan MTU:lla? |
|
13.10.2012 00:27 | Eljas Pölhö: | Tämän minun lähteeni mukaan KHD/Pielstick-moottorit hankittiin siksi, että MTU:n TB 10 versiossa oli liikaa vikoja. Vaihtoehdon löytyminen pakotti MTU:n kehittämään parempi versio eli TB 11. Sittemmin pakokaasujen päästöjä haluttiin pienentää ja tuli versio TB 11 neu tai TB 11 abgasoptimiert. Pielstickiin ei vastaavaa pakettia saatu riitävän edullisesti tehtyä ja siksi ne korvattiin uusilla pienempipäästöisillä moottoreilla. EDIT: pari typoa |
|
13.10.2012 01:05 | Eljas Pölhö: | Kun Kimmo otti esiin koko laajan veturiperheen, niin palataan hetkeksi sen alkuun: Sarja V160 - 216 Vorserie (216 001-009) olivat erinäköisiä, korimalli "Lollo" (filmitähti Gina Lollobrigida). Vorserie 216 010 oli ensimmäinen, jossa oli tässäkin kuvassa näkyvä korimalli. Myös diesel+kaasuturbiinisarjalla 210 oli oma prototyyppinsä: V169 001 - 219 001. Sen ensiesittely oli IVA messuilla Münchenissä 1965. Veturin päämoottori oli Maybachin MD 16 V 538 TB (2150 hv @ 1500 kierr/min) ja kaasuturbiinilla oli GE:n tyyppimerkintä LM100 (900 hv @ 19500 kierr/min). Silläkin oli mielenkiintoinen historia: Vahvempien kaasuturbiiniveturien tultua käyttöön, tästä se poistettiin 1974. Saksassa veturi poistettiin käytöstä 1978, mutta ei romutettu. Pitkän seisonnan jälkeen se myytiin Italiaan 1985. Työuran päätyttyä siellä veturi palasi Saksaan 1998 ja veturin uusi omistaja Bahngesellschaft Waldhof (BGW) asennutti siihen 2800 hv:n Caterpillar-moottorin Gmeinderilla. Vuodesta 2001 lähtien (ainakin 2009 asti, netistä löytynee tuoreempaa tietoa) se kulki numerolla 420.01 Eisenbahn- und Verkehrsbetriebe Elbe-Weser lipun alla. |