??.??.1860 Sisäkuva vanhalta asemalta. Kuvausvuodesta ei ole tietoa?.
13.10.2012 07:38 | Tunnus poistettu: | Komea pytinki tuo on ollut. Mikähän pani rkentamaan uuden suhteellisen nopeasti, tilan puuteko? | |
13.10.2012 12:15 | Kimmo T. Lumirae: | Hyvä kysymys, Markku. Ilmeisesti junaliikenteen, ja nimenomaan matkustajien määrän kasvu yllätti, ja ehkä asemasuunnittelussakin puhalsivat uudet ja entistä järkevämmät tuulet; (arvailua) olisiko vanha asema rakennettu 1800-luvun alkuvuosikymmenten asemasuunnitteluperiaatteiden mukaisesti, ajalta, jolloin rautatie keksintönä oli uusi, eikä kokemusta asemien suunnittelusta eikä toimivuudesta ollut. Sitten ehkä 1880 tai jotain oivallettiin, että aseman pitää olla tehokas ja mahdollistaa suurten matkustajamäärien läpikulku ja asemalla viihtyminenkin, jotenkin entistä paremmin mietittynä. Ja Hesan asemahan toimii ainakin päällisin puolin loistavasti: sata vuotta vanhalta asemalta lähtee melkein tuhat junaa päivässä ja matkustajat lienevät suhteellisen tyytyväisiä aseman toimintaan ja palveluihin. Matkustajamäärien voimakas kasvu viittaa myös veturikaluston nopeaan vanhenemiseen noina aikoina: A-sarjan koneet riittivät 30 vuotta, sitten tarvittiin (myöhempiä) Hk-sarjan vetureita, jotka kuitenkin vanhenivat teknisesti jo 20 vuodessa, ennen kuin rakennettiin (myöhemmät) Hv:t. Ne riittivät tavallisissa junissa, mutta edelleen 20 vuoden päästä tarvittiin isoimpiin ja nopeimpiin juniin lisää nopeutta ja vetovoimaa ja syntyi (myöhempi) Hr 1. Eritoten tuo Hk:den lyhyt kulta-aika on mietityttänyt ja vastauksena on tuskin muu kuin matkustajamäärien kasvu juuri samana aikana, jolloin Helsingin asemaa alettiin korvata uudella. |
|
13.10.2012 14:10 | Kurt Ristniemi: | Selitys on oikeastaan hyvin yksinkertainen: 1800-luvun lopun Helsinki oli jo aivan kokonaan eri paikka kuin vuonna 1861, jolloin ensimmäinen asema valmistui. Kaupunki oli kasvanut hurjasti, ja asema oli yksinkertaisesti käynyt pieneksi. |