??.??.1950 / Helsinki Salmisaari
??.??.1950 Entinen viinasekoittamo, nykyinen oikeustalo Salmisaaressa.
Kommentit
| 12.10.2012 20:33 | Topi Pikkarainen: | Tietenkin teollisuus liittyy rautatieihin, mutta heitän jälleen kysymyksen; onko tämä sopiva kuva tälle sivustolle? Kuvasi ovat hienoja, vanhoja ja harvinaisia, mutta osa niistä ei vain kuulu tänne (mielestäni). | |
| 12.10.2012 20:44 | Toni Lassila: | Niinpä. Missä kiskot? Ei oikein kuulu tämä kuva tänne Vorggiin. Kuten Topi mainitsikin, teollisuus ja rautatiet kulkevat "käsi kädessä", mutta kuvasarjan nimi "Teollisuusarkkitehtuuria" ei vaan oikein kuulu tänne. |
|
| 12.10.2012 20:46 | Heikki Kannosto: | Kuvassahan on vaunujakin. | |
| 12.10.2012 20:48 | Toni Lassila: | Sori, en tullut ajatelleeksi. Mutta taustan rakennus vie huomion täysin. | |
| 12.10.2012 20:56 | Kurt Ristniemi: | Kuvasarjan otsikko on vorgilaisittain varmaankin vaikeasti sulatettava. Sarjaan toistaiseksi liitetyt kuvat kuitenkin näyttävät liittyvän rautateihin nimenomaan teollisuusnäkulmasta, tai kääntäen teollisuuteen rautatienäkökulmasta. - Olisikohan kuvasarjan otsikkoa siis tarkistettava vorgilaisten mielenrauhan vuoksi :) - Lähdetietoja minäkin kuville toivoisin. Ainakin jatkossa kannattaa kirjata muistiin, mistä kuvat on kopsattu. Jopa sivunumeroa myöten! | |
| 12.10.2012 21:41 | Jouni Halinen: | Ehdota sinä Kurt kuvasarjalle joku nimi, minulla on hyvin vähän tietoa näiden kuvien suhteen, lähinnä tieto siitä mistä kuva on otettu kuvausvuodetkin ovat hakusessa, perustuuko lähdetietojen merkitseminen tekijänoikeussuojan menettäneisiin kuviin johonkin faktatietoon vai onko se vain mutu tietoa. Jonkun muualla julkaistun tekstin kopioiminen vaikka wikiin vaatii sinne tietysti myös lähdetiedot tarkistettavuuden vuoksi, mutta valokuvan kohdalla pätee vanha sanonta että "yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa" eli tämän takia ei tänne lisätty kuva tarvitse mitään lähteitä , eli minkä vuoksi niitä tarvitaan ja mikä on peruste siihen?, tätä ihan vilpittömästi kysyn?. | |
| 12.10.2012 22:05 | Kurt Ristniemi: | Itse kaipaan lähdetietoja tavallaan silkasta uteliaisuudesta: on mukava tietää milloin kuva on otettu tai ainakin milloin ja missä julkaistu. Se tieto useimmiten auttaa ajoittamisessa sekä myös mahdollisten lisätietojen löytämisessä. Itse ainakin pyrin 'todistamaan' esim. kommenteissa esittämäni väitteet kertomalla lähteet, mistä tiedot ovat lähtöisin. Silloin lukija voi harrastaa lähdekritikkiä, eli muodostaa mielikuvaa siitä, kuinka uskottavia tiedot ovat. - Nämä kuvathan on joku kopioinut jostakin. Kopioija tietää/on tietänyt, mistä. Tällaisenaan kuvat jäävät tavallaan roikkumaan tyhikisi heitoiksi, revittyinä irti historiastaan ja ajastaan. | |
| 12.10.2012 22:10 | Heikki Kannosto: | Jouni: "valokuvan kohdalla pätee vanha sanonta että "yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa" eli tämän takia ei tänne lisätty kuva tarvitse mitään lähteitä , eli minkä vuoksi niitä tarvitaan ja mikä on peruste siihen?, tätä ihan vilpittömästi kysyn?." Kohteliaisuuden ja hyvien tapojen ja yleisen käytännön vuoksi. Kun lähteet mainitaan esimerkiksi lehdissä ja kirjoissa, miksi ei mainittaisi täälläkin? Olen luullut että tämä on sanomattakin selvää, ehkä siksi että olen ollut hiukan lehdenteossa mukana, mutta ehkei se sittenkään kaikille ole. Tämän jälkeen en puutu asiaan. |
|
| 12.10.2012 22:49 | Timo Valtonen: | Ei ole kovinkaan montaa vuotta siitä, kun täällä eräs herra lisäili paljon historiallisia kuvia joko selvästi rautateihin liittyen tai muuten vaan. Kerran sitten tuli moka, kun "vintiltä" löytynyt kuva olikin skannattu jostain uudemmasta kirjasta. Kun siitä sitten nousi älömölö loppui kuvienkin lisäily. Yritetään nyt kuitenkin pitää vorg vorgina, eikä minään kuvien kaatopaikkana ja kiihkoilupaikkana. Tiukat säännöt ja kriteerit ovat pahasta, joten niin a) kuvien kuin b) kommenttien lisäämisen suhteen kannattaa pitää vorg ja terve itsekritiikki mielessä. Lähdetiedot ovat muuten asian harrastajalle vähintään yhtä tärkeitä kuin tunnistetiedotkin. Ilman niitä herää epäilys jostain salattavasta. En puutu minäkään enää tämän jälkeen tähän asiaan. Sitä varten on ylläpito. |
|
| 13.10.2012 10:27 | Janne Ridanpää: | Kommenttien asiasisällöistä ja jopa mielipiteistä voidaan kinastella, mutta nuo "et tainnut olla vielä syntynytkään" -tyyppiset, toisen käyttäjän ikään kohdistuvat tölväisyt voisi siivota tältä sivustolta pois. Harrastus on kaiken ikäisten juttu, ja tämäkin foorumi pysyy toivon mukaan avoinna kaiken ikäisten kommenteille ja mielipiteille. | |
| 13.10.2012 15:48 | Jouni Halinen: | Kiitoksia Toni, heitit tuossa ylempänä oivan nimiehdotuksen tälle kuvasarjalle ”Teollisuus ja rautatiet” joksi sen jo vaihdoin. Voit olla varma, että jos lisään tänne kuvasarjan loput kuvat, niin joka ainoassa kuvassa on rautatieaiheisia komponentteja mukana. Mutta kun minulla on kuvasarjan kuvista hyvin vähän tietoa (lähinnä kuvauspaikka = tehdaslaitoksen nimi) eikä ole muita tunnisteita, lähdeviitteitä tai valokuvaajien nimiä, niin en tiedä voinko niitä tänne lisätä. | |
| 13.10.2012 16:42 | Eljas Pölhö: | Sinulla on ilmeisesti lehtileikekokoelma tai kuvaleikekokoelma, jossa ei aina ole alkuperä tiedossa. Aloita sillä, Vanha lehtileike: .... Täällä saatta joku sitten tietää, missä kuva ainakin on julkaistu ja voit lisäillä tietoja, jos niitä tulee. Vanhaan aikaan samat kuvat, etenkin teollisuuslaitoksista otetut, pyörivät paljon eri julkaisuissa. Monet näistä kuvista ovat varmaan tuoneet lukijoille uutta tietoa itse kuvan kohteesta ja enemmänkin (esim lautatapulin rakenne). Mutta kannattaa muistaa, että vaikka kuvan tekijänoikeus olisi vanhentunut, niin sen saantiin voi liittyä sopimuksia. Esimerkiksi museot, kuvatoimistot yms voivat antaa tai myydä julkaisuoikeudet omissa kokoelmissaan olevista kuvista ja hinta saattaa vaihdella esim. julkaisutarkoituksen, julkaisukertojen, kuvan julkaisukoon tms seikan suhteen ja silloin tietenkin on kunnioitettava tehtyä sopimusta. Minunkin työpaikallani on törmätty vaikka kuinka moneen erilaiseen hinnoitteluperusteeseen, kun olemme haalineet kuvia maailman eri kolkista omiin kirjoihimme ja joskus joutuu miettimään tuoko kuvan julkaiseminen riittävän suuren lisäarvon siitä pyydettyyn hintaan nähden. |
|
| 13.10.2012 16:43 | Jarkko Korhonen: | Kyllä näitä ilokseen katselee. Jos nämä kuvat ovat sinulla tyyliin ääriviivoja myöten leikattuja kappaleita, ilman mitään hajua mistä ne on irrotettu, ainahan voi edes kertoa vaikka että "isoisän jäämistöstä" tms., mistä ne sinulle onkin sitten joutunut. Tämäkin jo avaa asiaa jollakin lailla. Olen samaa mieltä edellisten puhujien kanssa siitä, että lähde olisi hyvä merkitä, jos se on tiedossa ja jos ei ole, niin edes joku tieto, mistä olet kuvat itse saanut. Odotan jatkokuvia! | |
| 13.10.2012 16:58 | Joonas Jokinen: | Itseasiassa tämä kuva on todella mielenkiintoinen. Lähes joka päivä tuosta vierestä ohimenneenä, ei ole tullut mieleenkään, että joskus on junalla tuohon päässyt. | |
| 13.10.2012 21:14 | Tapio Nikula: | Tuo kuva on niin vanha, että ALKOn pihaan ei vielä mene kiskoja. Myöhemmin ne sinne rakennettiin. Vielä 70-luvun alussa tuli pirtuvaunuja, jotka ajettiin tuon pyöreäseinäisen kopin vasemmalta puolelta tehtaan pihaan. Muutama vuosi sitten tehtaan pihalla oli vielä vanhoja kiskoja. Tuon ALKOn talon oikealla puolella on HELENin voimala ja muistaakseni senkin pihaan meni kiskot. Oikaiskoon joku, jos muistan väärin. | |
| 13.10.2012 21:16 | Tapio Nikula: | Sorry, HELENin voimala on ALKOn talon oikealla puolella. | |
| 13.10.2012 21:50 | Timo Valtonen: | 70-luvun alussa pirtun ohella tuli myös Egri Bikaveria Unkarista oikein tankkivaunulla. Olin koulupoikana hiihtolomalla tyhjentämässä sitä Alkon sesonkiduunarina. Vähään aikaan ei punkku maistunut. | |
| 13.10.2012 22:20 | Jouni Halinen: | Jos oikein muistan, niin Alkon perusvalikoimaan kuului 60/70 luvulla pienimmillään 7 punkkua ja 7 valkkaria, että kelpas niitä sitten tankkivaunulla ympäri Eurooppaa kuskailla, valkkareita taisi olla feteaska, BuBule ja omppuviini, muita en muista, 4 puuttuu, kuka muistaa. Punkuista en muista muuta kuin Erkin pikakiväärin. Päälle tulee vielä väkevät viinit. Rakennuksen vasemmalla (meren) puolella oli sisäänkäynti toimistotiloihin, 90 luvulla sinne oltiin tuomassa turvakuljetusena suurta rahasummaa, kun auto pysähtyi oven eteen, niin rosvot nappasivat kaikki rahat, ja häipyivät paikalta, rosvoista tai rahoista ei ole sen koomin kuultu yhtään mitään. | |
| 14.10.2012 00:27 | Kimmo T. Lumirae: | Magyar Feherbor olisi voinut olla? | |
| 14.10.2012 12:07 | Tapio Nikula: | Näin muistelee entinen ALKOn osa-aikamyyjä 70-luvun puoliväliä, jolloin lajivalikoima oli pienimmillään. Ja tässä ALKOn silloiset pullotteet: Punkut: 1. Vin Rouge du Midi, 2. Cotes du Rhone, 3. Rioja Tinto, 4. Estelar, 5. Castel del Monte, 6. Cabernet, 7. Egri Bikaver ja 3-4 ranskalaista "porvarischateauta". Valkut: 1. Bordeaux Blanc, 2. Soave, 3. Jugoslovanski Rizling, 4. Feteasca, 5. Moselwein, 6. Liebfraumilch, 7. Magyar Feher Bor, 8. Misket Karlovo ja pari saksalaista laatuviiniä aina kerrallaan. Vinkut tulivat maahan tilausmäärästä riippuen säiliövaunulla, laivalla, tankkiautolla tai nestekontilla. Samoin kuljetettiin täällä pullotettu konjakki (Monopol, Jallu) ja viski ynnä rommi. Nykyään ALTIAlle Rajamäelle tulevat pullotettavat juomat nestekonteissa rekan kyydissä. Kontissa on sisällä muovisäkki ja sen sisällä varsinainen juoma. 70-luvulla kuljetettavan bulkkialkoholin määrä oli moninkertainen nykyiseen verrattuna. Silloin ALKO ja Systembolaget olivat maailman suurimmat viinin ja konjakin ynnä viskin ostajat. Altian pirtukuljetukset ovat vain murto-osa koko Suomen pirtukuljetuksista. Kaikki muut pirtut kulkevat laivalla tai rekoilla ja siksi on ehkä luonnollista, että Koskenkorvan pirtukin alkaa kulkea rekoilla. Siis Altiallekin tulee Rajamäelle tuontipirtua rekoilla ja toisaalta Koskenkorvan pirtua menee rekoilla Viron Tabasalun tehtaille. Saaremaa Vodka ja ALTIAn Dry Vodka ovat muuten prikulleen muuten samanlaista tavaraa, paitsi että toinen blandataan Rajamäen pohjavedellä ja toinen Tabasalun pohjavedellä. |
|
| 14.10.2012 15:47 | Timo Valtonen: | Reilusti off-topicia: Joskus 1970-luvun loppupuolella istuin Frankfurtin lentoaseman loungessa odottamassa lentoa jonnekin vinkuintiaan. Samassa sohvarykelmässä istui vanhempi hienostunut herra, joka kysyi mistä olen. Kun kerroin olevani Suomesta, vastasi herra ranskalaiskorosteisella englannilla, että teidän viininne ovat erinomaisia. Olin ymmälläni ja sanoin, etteivät Suomessa rypäleet kasva kuin korkeintaan koristeena kasvihuoneessa. Herra ojensi minulle käyntikorttinsa ja kertoi olevansa jonkin ranskalaisen laaduntarkkailukomission jäsen ja käyvänsä säännöllisesti Suomessa Alkossa. Kehui, että Suomessa voi hyvin luottavaisena ostaa viiniä Alkosta ja olla varma siitä, että laatu on korkea, oli sitten kyseessä ns. halpa tusinaviini tai kallis vuosikertaviini. Pariisissa on kuulemma vaikeaa ostaa kunnon viiniä vaikka pullossa lukisi kaikenlaisia controllé merkintöjä. Systembolagetissakaan ei ole niin hyvää kontrollia. Vieläpä kehui Suomen alkoholipolitiikkaa. | |