??.??.???? / Muurmannin rata, Neuvostoliitto
??.??.???? Tietolähteen mukaan kuvassa on venäläinen panssarijuna Muurmannin radalla. Onko se Muurmannin radalla, onko se venäläinen vai ei ja milloin kuva on otettu? Näistä ei ole tietoa. Junan suojamaalaus muistuttaa jonkin verran suomalaista maalauskaavaa olematta kuitenkaan samanlainen, vrt. http://vaunut.org/kuva/36877?t=panssari
Kommentit
| 02.11.2012 10:44 | Teppo Niemi: | Taustalla näkyy fontista päätellen suomalainen vaunu 775 (E-sarjaa, pituus puskimineen 10,73 m 45 paikkaa, kamiinalämmitys ja painekaasuvalaistus). Nyt voisi suomalaisista panssarijunista julkaistu kirja (saatavana ainakin Veturimuseosta) tuoda lisävalaistusta asiaan. Sarjatunnukseksi laittaisin XOt. |
|
| 02.11.2012 11:13 | Kari Haapakangas: | Nuo pillerimäisellä tornilla varustetut kaksi vaunua ovat kyllä hyvin venäläisen oloisia. Kyljissä ei myöskään näy hakaristejä, jollaiset suomalaisvaunuissa oli. Etualan vaunun ittykki on kyllä hyvin boforsmainen, mutta saattaa olla venäläinen 37mm versio siitä. Olisiko avoasemassa oleva tykki sitten peräti 120 mm kanuuna. Edit: kyllä se sittenkin on suomalainen: http://fotki.yandex.ru/users/valiant-17/view/188651/?page=486 |
|
| 02.11.2012 12:26 | Kurt Ristniemi: | Lisää tietoa: http://www.jaegerplatoon.net/TRAINS11.htm | |
| 02.11.2012 14:50 | Tunnus poistettu: | Voisiko joku sotatekniikkaa tunteva valaista panssarijunien filosofiaa? Jos rata on kunnossa, eteneminen on nopeaa, mutta melko pienellä paukulla pioneeri suistaa sen radalta. | |
| 02.11.2012 15:00 | Ilkka Tuominen: | Kyseessä on ehdottomasti suomalaisten panssarijuna 2."Pilleritorninen" Itkk vaunu samoin kuin ensimmäinen vaunukin on alunperin punaisten v.1918 Pasilan konepajalla Ok-vaunun alustalle rakentamia ja useaan kertaan modifioituja. Etummainen Obufov 76mm vaihdettiin myös boforssin 40mm:een viimeistään syksyllä 42. Kuva on syksyltä 41 koska sotasaalisvaunua (http://vaunut.org/kuva/36877?t=panssari) ei vielä kokoonpanossa näy. Panssarijunakirjaa saa myös panssarimuseosta. (voin sen vetumuseoltakin toimittaa) | |
| 02.11.2012 16:21 | Kari Haapakangas: | 2. MS:n aikaan panssarijunat toki olivat jo menneen ajan teknologiaa eikä niitä totisesti käytetty hyökkäykselliseen toimintaan. Talvisodan aikaan panssarijunamme toimivat lähinnä rautatietykistönä, ja jatkosodan kuluessa ilmatorjunta oli näiden päätehtävä. Saksalaiset tiettävästi käyttivät panssarijunia selustan suojeluun ja taisteluun partisaaneja vastaan. Olihan se edelleen tehokas keino saada tulivoimaa nopeasti paikalle. | |
| 02.11.2012 16:43 | Tunnus poistettu: | Elisenvaarassa olisi tarvittu It-tykeillä varustettuna. | |
| 02.11.2012 18:04 | Jarno Piltti: | Näkyy Pikku-Jumpokin päätyneen saksalaiseen panssarijunaan: http://beute.narod.ru/Beutepanzer/su/bt/bt_train2.htm | |
| 02.11.2012 20:47 | [Tunnus poistettu]: | Karkeen näköistä puuta on Pikku-Jumpon eväänä. | |
| 03.11.2012 10:58 | Joni Lahti: | Panssarijunan operatiivinen merkitys oli pientä viime sotien aikana. Toisin asia oli vuosien 1914-20 sodissa. Suomen kansalaissota vuonna 1918 oli rautatiesota. Kaikki operaatiot keskittyivät ratojen mukaan. Keskeisiä osuuksia olivat Haapamäki-Tampere, Helsinki-Tampere, Pori-Tampere, Riihimäki-Pietari sekä myös Hanko-Hyvinkää. Rautatiet kun olivat lähes ainoa keino kuljettaa tavaraa ja joukkoja rintamille. Kuuluisa juna oli punaisten suuri asejuna Pietarista, jota johtivat Jukka ja Eino Rahja. Eino Rahja kunnostautui vielä panssarijunallaan Korkeakosken taistelussa Juupajoella. Eino Rahja yritti vielä myöhemmin tunkeutua panssarijunalla Helsingin suunnasta Tampereelle, epäonnistuen yrityksessään. Punakomentaja Mikko Kokko kunnostautui panssarijunallaan Kangasalan viivytystaisteluissa. Myös Viron vapaustaisteluissa panssarijunilla oli suuri operatiivinen merkitys, ehkä vielä suurempi kuin Suomessa. |
|
| 04.11.2012 15:57 | Jaakko Keränen: | Rautatiepatterin 12-tuumaisten (eli 305 mm) rautatietykkien historiaa käsitellään varsin laajasti uudehkossa kirjassa: Antero Uitto ja Carl-Fredrik Geust: Hanko toisessa maailmansodassa, Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitos, julkaistu vuonna 2011, ISBN 978-951-25-2259-0. |
|
| 08.11.2012 19:17 | Pentti Yli-Karjanmaa: | Sattuipa käteen nelilevyinen DVD-setti jossa on sodanaikaisia armeijan "tiedotusfilmejä". Yleensä aika puuduttavia katsottavia. Joskus rautatietkin vähän vilahtaa. Esimerkiksi oli kohtalaisen hyvä pätkä "pesulajuna 3" toiminnasta. En ollut moisita kuullutkaan! |