27.05.1962 Ostokuva joko guernseyläisestä divarista tai nettihuutokaupasta (en enää muista kumpi) viitisen vuotta sitten. Vv12-sarjan kuvia niiden liikennekaudelta ei ole kovin paljoa, joten pitää turvautua ulkomaisten kuvaajien töihin. Kuvassa veturi on liikenteessä viimeisiä aikojaan, mutta edelleen aika hyvässä ulkoisessa kunnossa. Minulla ei ole vuoden 1962 junakohtaisia tietoja, mutta 1961 kesä-joulukuussa 1700 ei näytä olleen kertaakaan ajossa Turussa. Itse asiassa ajassa pitää palata kevääseen 1960, ennenkuin alkaa löytyä Vv12-ajoja (järjestelijässä Naantaliin ja Uuteenkaupunkiin ja vaihtotöissä Turussa). Käyttö henkilöjunissa Paimioon ja Naantaliin näyttäisi loppuneen jo joulukuussa 1959. Viimeisin liikennemerkintä veturista 1700 minulla on 13.6.1963 (junana Pansion juna "Valmet4"), mutta se ei välttämättä ollut sen viimeinen tehtävä siellä, koska 1700 poistui Turusta lopullisesti vasta 25.3.1965 toiseksi viimeisenä sarjojen Vv12 ja Sv11 edustajana. Vv12 1702 ja Sv11 1703 lähtivät 8.12.1964 ja Vv12 1701 lähti viimeisenä 4.5.1965.
11.11.2012 19:03 | Topi Pikkarainen: | Nyt tuli vallan harvinainen ja selkeä kuva 1700:sesta! | |
11.11.2012 19:25 | Jimi Lappalainen: | Voi että se on nätti kuin se kuuluisa sika pienenä! Ja pikkuinen onkin. | |
11.11.2012 20:13 | Tunnus poistettu: | Tätä katsoessa vanhan liiton miehelläkin silmänurkka kostuu...... Kunpa voisi kääntää ajan pyörää taaksepäin! | |
11.11.2012 22:10 | Petri Nummijoki: | En tiedä tästä yksilöstä mutta koko Vv12-sarjan ajomääräksi ilmoitetaan 1961 65000 km, 1962 56000 km, 1963 67000 km, 1964 62000 km ja 1965 16000 km. 1959 oli ajettu vielä niinkin paljon kuin 84000 km. Oikeastaan siis ajomäärissä tapahtui 1963 vielä piristymistä varsinkin, kun lakon vuoksi junaliikenne oli lähes koko maaliskuun 1963 pysähdyksissä ja romahdus tuli vasta viimeisenä käyttövuotena eli 1965. Tosin eihän tuollainen reilu 20000 km vuodessa/veturi ole edes vaihtoveturille paljoakaan. Sv11:sta ajettiin 1959 21000 km, 1961 13000 km, 1962 14000 km, 1963 14000 km ja 1964 9000 km. Jos ajomääristä voi jotain päätellä niin Sv11 oli näistä kahdesta sarjasta vielä selvästi huonompi. Tosin voihan olla, että Vv12-vetureita käytettiin enemmän linja-ajossa, joka nostaa kilometrisuoritetta tai sitten Vv12-sarjan huoltoon satsattiin enemmän, kun niitä oli sentään edes 3 kpl. | |
11.11.2012 22:45 | Ilkka Hovi: | Ei se Vv12 kovin pieni ollut. Minulla on mielikuva kovinkin rotevan oloisesta veturista. Jos arvioidaan puskinten korkeudeksi vaikka 1 metri tulee laiteelle ihan hyvin korkeutta. Aika jännää, että oltiin huolestuneita höyryvetureiden säilymisestä, mutta nämä alkuaikojen sarjat saivat mennä romikseen. Sivistysvaje silloisessa VR:n johdossa. |
|
11.11.2012 22:48 | Jimi Lappalainen: | Ilkka, ok. Olen myös samaa mieltä kanssasi, näin hieno veturi olisi ehdottomasti pitänyt säästää. | |
12.11.2012 11:11 | Petri Nummijoki: | Tämähän painoi 56 t, joten olisi kokonsa puolesta verrannollinen lähinnä Dv15-veturiin. | |
12.11.2012 14:17 | Tunnus poistettu: | Paljon olisi pitänyt säästää jos vain olisi ollut rahaa ja halua säilyttää, sillä sekään ei ole ilmaista, ja hylkäysvaiheessa on varmaan hyvin vaikea arvioida laitteen arvoa ja mielenkiintoisuutta joskus myöhemmin. Kuitenkin olisi voinut kuvitella, että esim Dm4 olisi ollut museoinnin arvoinen, ja vielä elää pieni toivo, että Hr11 säilyisi jossain mielekkäässä muodossa. | |
12.11.2012 14:44 | Tommi K Hakala: | Muuten, näiden Lokomolaisten Vv12 ja Valmettilaisen Sv11 yksilön yksi merkittävä käytännön ero on ohjaamossa... Sv11 oli sivuovellinen, eli sama virhe vaihtotyökäyttöä ajatellen, kuin Dr16:ssakin. | |
12.11.2012 14:45 | Topi Lajunen: | Siis: sama väitetty virhe vaihtotyökäyttöä ajatellen. Oikeastihan sivuovellisuus ei vaikeuta vaihtotyökäyttöä. | |
12.11.2012 15:00 | Petri Nummijoki: | Mutta ei kai Dr16-veturissakaan ongelmana ollut suoranaisesti sivuovellisuus vaan sivuovellisuus yhdistettynä veturin korkeuteen. Sv11 oli kuvista päätellen Dr16-veturia matalampi, joten tuskin tämä oli siinä mikään ongelma. Toisaalta työturvallisuusajattelu oli Sv11-veturin valmistuessa 1953 aivan erilainen kuin nykyään. Tuskin yhtäkään sen ajan veturia tai moottorivaunua hyväksyttäisiin nykynormeilla minkäänlaiseen kaupalliseen käyttöön. | |
12.11.2012 17:36 | Tommi K Hakala: | No, any way, eli mikä tahansa tie. Kuitenkin ihan merkittävä ero suunnittelussa. Harmi ettei Sv11:sta ole ohjaamokuvia...eli onko sisällä vastaavuutta esim. Move 51:n kanssa. Pyörästöthän näyttää kuvissa aivan vastaavilta. | |
12.11.2012 18:01 | Petri Nummijoki: | Minun silmiini Sv11 näyttää nykyaikaisemmalta, kuin tämä ja olihan siinä myös suurempi huippunopeus sekä parempi tehon ja painon välinen suhde. | |
12.11.2012 19:25 | Tommi K Hakala: | Jos vielä vaihtotöitä sivustaseuranneena kommentoisi sellaisen näkökulman, että Sv11 erilliset umpinaiset askelmat sekä sivulla, että puskimien vieressä saa jo jalat lipsumaan...puhumattakaan talven hankien keskellä...tämän Vv12 avarammat askelmat ainakin näyttää selkeesti paremmalta ratkaisulta. Tosin toi moottorisuojan turkkilevyinen taso, ilman potkupeltiä on aikas turvattoman näköinen, etenkin kun ajatellaan että näiden piti olla nimenomaan VAIHTOvetureita. | |
14.11.2013 07:27 | Esko Ampio: | Kuvattu Turun veturitallilta. Tästäkin veturista olisi mukava saada H0-malli, kuten jo on Sv11:tä tulossa. Veturin takana "Topin torni", jossa oli tallipäivystäjä, veturimiesten lepo- ja taukotilat. Valitettavasti tuo hieno tiilirakennus purettiin. Etäämpänä näkyy osa Juhannuskukkulan kerrostalostosta. |