18.11.2012 / Voikkaa, Kuusankoski
18.11.2012 Move 51h seisomassa Teräspyörä Oy:n raiteilla. Hetken päästä oli saapumassa harvinaisempi vieras Voikkaalla - Ukko-Pekka 1009 ja muutama vaunullinen matkustajia. Monet heistä luulivat pääsevänsä Kuusankosken asemalle mutta toisin kävi..
Kommentit
| 24.11.2012 12:07 | Teemu Halttunen: | Olisikohan SImpeleen M-Realilta tullut tuo Move? Siellä ainakin oli oma Move 51-h varmaan toista kuukautta nostettuna pois kiskoilta tehtaan radan loppu päässä. | |
| 24.11.2012 13:38 | Tommi K Hakala: | Saas nähdä millaisen uuden tulemisen tämä yksilö kokee, tuskin sitä muuten teräspyörälle olisi viety? | |
| 24.11.2012 14:07 | Jukka Viitala: | Oliko näissä suurempaa eroa VR:n vastineisiin? Väri on ainakin alkuperäinen. SA/Vapiti on saattanut vaatia pientä modailua runkoon. Mikähän mahtaa olla varaosien saatavuus nykyään, tämän yksilön Detroit-Diesel taitaa olla vähän huonolla hapella? Missä kaikissa VR:n laitteissa on muuten ollut 700-sarjan esikammio-Deutz V8? Veto-Jussi? Ostin takavuosina kaivoskuormaajaan VR:n hylkäämän moottorin ja se oli ollut kuulemma ratatyökoneessa. Parhaassa iässä kaiken lisäksi, myllyjä pukattiin peruskorjaukseen pelkän tuntimittarin perusteella ja tuo yksilö oli vasta sisäänajettu. Vähän ihmetyttää laihaseosmoottorin valinta maan päälle. |
|
| 24.11.2012 14:52 | Kimmo T. Lumirae: | En usko kovin suuriin eroihin mutta ehkä joku tietää tarkastikin? Voisi kuvitella, että kun kone pohjautuu GM:n 6-71:een, jota lienee Jenkeissä myyty liki miljoonittain, ja niitä on rapakon takana myös kunnostettu ja museoitu, että osiakin saa. Lootasta en sano mitään, mutta samoilta jäljiltä saattaa löytyä muutama sata tuhatta vastaavaa laatikkoakin. Deutzeja on ollut varmasti (olen nähnyt purettuna, mutta teknisiä tietoja puuttuu) myös raiteentukemiskoneissa ja vastaavissa. Tehoa näissä lienee huomattavasti enemmän kuin Veto-Jussi/Otso/Tve1-2:ssa, joissa tehoa oli 115...175 hv; suurimmissa toppakoneissa teho on tuhannen hevosvoiman tietämissä, mutta sitä, onko niissä enää Deutzin koneita, en tiedä. Deutzin valinta maalaisjärjellä on ymmärrettävä: ilmajäähdytteisen koneen voi jättää pidemmäksi aikaa ja vaikka talveksi seisomaan (kuten varmaan ratatyökoneet usein tekevätkin) ilman sen kummempia jäähdytysjärjestelmämurheita. Mutta en lainkaan ymmärtänyt, mitä tarkoitit laihaseosmoottorilla dieseleistä puhuttaessa? |
|
| 24.11.2012 20:41 | Jukka Viitala: | Deutzin esikammiovimpeleet olivat laihaseoskoneita, löpöä paloi vain esikammiossa ja loppu työtahtia mentiin kaasujen paisunnalla. Eroa tavalliseen dieseliin oli männät, kansi ja puolittunut teho. Näitä maailmanlopun koneita oli vielä 80-luvulla lähes valtaosa maanalaiseen käyttöön tarkoitetuista. Typen oksideja ei ollut nimeksikään ja savutus oli olematonta. 20 litran malmista tehoa irtosi 170 heppaa, saman sai puolta pienemmästä ahtamattomasta ruotsalaisesta tai jopa nykyisestä 2-litraisesta. | |
| 25.11.2012 00:29 | Kimmo T. Lumirae: | Esikammiokoneita olivat lukuisat veturimoottorit, mm. MANin kasit ja kuudettoista, olkoonkin, että jälkimmäisestä oli myös suoraruiskutusversiota. Edelleen esikammiokoneita on ollut ties missä kaikissa henkilöautomalleissa ja epäilemättä kuormureissakin. Ja kyllähän diesel käy melkoisella ilmaylimäärälläkin. Vielä jahtaan tuota laihaseoskone-termiä, poikkeaako se muuten "tavallisesta" dieselistä kuin olemalla esikammiokone vai tarkoitatko tuossa yksinkertaisesti esikammiomoottoria? |
|
| 25.11.2012 04:36 | Jukka Viitala: | Deutzin tekeleet ovat varmasti tuttuja kaikille 80-luvulla tunneleissa hyörineille. Moottorit olivat periaatteessa normaaleja esikammiokoneita, mutta ruiskutusmäärä oli jätetty tavallista pienemmäksi, millä saavutettiin puhtaammat pakokaasut. Näissä oli yleensä katalysaattorit pakosarjan jatkeina ja lopuksi vielä vesipesuri, jolla napattiin viimeinenkin nokihiukkanen kiinni huikean höyrypilven seasta. Moottorien teho oli noin kolmasosa saman perheen ahdettujen suorasuihkujen tehoista, puolet maanpäälliseen käyttöön tarkoitetuista kammiokoneista. Valitettavasti matalaviritteisen Deutzin elinkaari ei ollut juuri kireämpää serkkuaan pidempi. | |
| 25.11.2012 18:49 | Kimmo T. Lumirae: | No nyt alkaa selvitä. Kiitos tarkennuksesta. |