30.11.2012 / Hyrynsalmi
30.11.2012 Hyytävä viima puhaltaa Hyrynsalmen tulo-opastimella, eikä junaakaan tullut. Päivää vaille 73 vuotta sitten Hyrynsalmi tuli liitetyksi valtion rataverkkoon.
Kommentit
| 03.12.2012 09:41 | Kari Haapakangas: | Eipä silloin vielä arvattu miten tärkeä huollollisesti tuo rautatie oli tulevina sotavuosina. | |
| 03.12.2012 11:42 | Henri Heikkinen: | koordinantit haluaisin | |
| 03.12.2012 11:43 | Henri Heikkinen: | mikä toi tolppa on mitä sillä oikein pyritään tekemään | |
| 03.12.2012 12:34 | Teppo Niemi: | Kyseessä on kaatamaton Hyrynsalmen tulo-opastimen masto. Eli tuossa mastossa on sijannut aikoinaan Hyrynsalmen tulo-opastimen valoyksiköt. Ainakin 1970-luvun lopulla, kun Hyrynsalmen asemalla oli miehitys (=junasuoritus) liikennepaikalla oli käytössä varmistuslukko- opastinturvalaitos. Ja kun miehitys poistettiin, niin opastimet tulivat käytännössä tarpeettomiksi ja lyhty-yksiköt poistettiin. Tolppa saattoi sen jälkeen toimia vaikkapa muun merkin vartena. | |
| 03.12.2012 15:27 | Henri Heikkinen: | onko se tulo opastin liikennevalot,oliko hakolantiellä tasoristeyksessä opastinturvalaitos.mutta on hakolantien tasoristeyksessä semmonen varmiuslukko kun rataa käännetään ,onko hyryllä enää miehitystä kun rataa käännetään mitää se radan kääntö lukko avata.wikipediassa lukee että liikenteenohjaus hoidetaan oulusta käsin | |
| 03.12.2012 18:56 | Heikki Kannosto: | Oikein lyhyesti sanoen tulo-opastimella annetaan junalle lupa saapua liikennepaikalle ja lähtöopastimella lupa jatkaa matkaa. Lue aluksi vaikkapa http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rautateiden_opastinj%C3%A4rjestelm%C3%A4 | |
| 03.12.2012 19:09 | Henri Heikkinen: | kiitos | |
| 03.12.2012 20:53 | Kimmo T. Lumirae: | Ihan kaikkiin kysymyksiisi vastaaminen tuottaisi kokonaisen artikkelin, Henri, mutta täydennän Heikin aloittamaa. Yksinkertaistan kovalla kädellä; seuraavaan tulisi paljon poikkeuksia ja täydennyksiä mutta lyhyesti: Tulo-opastin on ns. pääopastin ja junaliikenne tottelee pääopastimen opasteita, joita ovat "seis"=punainen valo, tällöin pitää pysähtyä opastimen eteen, ja "aja"=vihreä valo, tällöin juna saa ohittaa opastimen. Pääopastimessa voi olla myös opaste "aja 35"=vihreä ja keltainen valo, joka tarkoittaa, että juna saa ohittaa opastimen, mutta edessä on vaihde, jossa siis juna vaihtaa raidetta, ja siinä vaihteessa saa ajaa enintään 35 km/h. Aja 35 on siis myös eräänlainen varoitusopaste. Tulo-opastin on liikennepaikan eli aseman ulkopuolella ja se pidetään normaalisti punaisena, mm. siksi, että asemalla voitaisiin tehdä vaihtotöitä eli esim. siirrellä vaunuja raiteelta toiselle tai, aseman toisesta päästä voisi saapua juna. Pitämällä tulo-opastin punaisena varmistetaan, että sieltä suunnasta ei juna pääse saapumaan asemalle kesken muiden liikkumisten. Kun juna lähestyy asemaa, aseman junasuorittaja, nykyään liikenteenohjaaja, joka ennen vanhaan istui asemalla ja nykyään jossain liikenteenohjauskeskuksessa, jolloin häntä nimitetään myös kauko-ohjaajaksi, kääntää sähköisesti junan edessä olevat vaihteet joko 1) suoralle raiteelle ja asettaa pääopastimeen opasteen "aja"=vihreä, jolloin saapuva juna saa ajaa aseman suoralle raiteelle tai 2) sivuraiteelle, jolloin hän asettaa tulo-opastimeen opasteen "aja 35"=vihreä ja keltainen, jolloin saapuva juna saa ajaa aseman sivuraiteelle ja ajaa sinne enintään 35 km/h sivulle käännettyjen vaihteiden kautta. Turvalaitetekniikka varmistaa automaattisesti, että raide, johon juna on tulossa, on tyhjä. Jos raiteella on juna tai veturi tai vaunuja, turvalaitetekniikka ei anna sytyttää "aja"-opastetta tulo-opastimeen, vaan se pysyy punaisena ja näyttää siis "seis". Kun junan halutaan lähtevän asemalta, varmistaa liikenteenohjaus, että tältä asemalta seuraavalle asemalle rata on tyhjä ja kääntää sähköisesti junan edessä olevat vaihteet niin, että junalla on ns. kulkutie asemalta kohti seuraavaa asemaa. Samalla koko rata seuraavalle asemalle tavallaan lukitaan niin, että muualta, esim. vastakkaisesta suunnasta ei voida enää varmistaa jollekin muulle junalle kulkutietä, vaan rata on varattu vain tälle lähtevälle junalle. Sitten junalle asetetaan lähtöopastimeen opaste "aja" tai "aja 35", riippuen siitä, onko lähtökulkutiellä sivulle asetettua vaihteita vai ei. Lähtöopastimen "aja" tai "aja 35" -opaste on veturinkuljettajalle lähtölupa eli hänellä on nyt lupa lähteä ja ajaa seuraavalle asemalle saakka. Siellä on tietenkin vastassa tulo-opastin ja niin edelleen. Pääopastimien lisäksi on monenlaisia muitakin opastimia, mutta mainitsen lyhyesti vain ns.esiopastimen: Jos on tarpeen, ja usein on, laitetaan noin 1200 metriä ennen pääopastinta esiopastin, joka varoittaa veturinkuljettajaa siitä, että edessä on pääopastin, jota junan pitää "totella". Juna ei siis "tottele" esiopastinta, eikä sen tarvitse milloinkaan pysähtyä esiopastimelle, vaan esiopastin vain välittää kuljettajalle tiedon siitä, että edessä on pääopastin, joka näyttää jotakin opastetta. Jos pääopastin on punaisena, "seis", palaa esiopastimessa kaksi keltaista valoa, jos pääopastin on vihreänä "aja", palaa esiopastimessa kaksi vihreätä valoa ja jos pääopastimessa on "aja 35", palaa esiopastimessakin vihreä ja keltainen valo; esiopastimen valot poikkeavat pääopastimen valoista niin, että ne ovat aina vinossa toisiinsa nähden; ei siis päällekkäin eikä vierekkäin. Tuossa hieman periaatteita. Mukava, että aihe kiinnostaa. |
|
| 03.12.2012 21:28 | Juha Mäkinen: | Ja lisäyksenä Henrin kysymyksiin, Hyrynsalmi kuuluu Kontiomäki - Ämmänsaari rataosaan, joka on vähäliikenteinen rataosa. Kaikkien liikennepaikkojen päätien vaihteet on lukittu "suorille" ja niitä käännellään tarpeen mukaan vaihtotöissä vaihtotyönjohtajan toimesta. Niitä ei siis pysty kääntelemään sähköisesti. Samoin toimitaan myös mm.Kontiomäki-Nurmes välillä. Kummallakaan rataosalla ei ole opastimia(=liikennevaloja) ja junaliikenteessä lähtöluvat puhutaan puhelimitse. Radio-ohjattuja rataosia sivutakseni(tulopääopastimet on, ei lähtöpääopastimia) lähtöluvat napsahtelevat veturinkuljettajille flash-viesteinä puhelimeen, railiin tai gesmiin. |
|
| 03.12.2012 22:11 | Pekka V. Puhakka: | Tepon kommenttiin tarkennusta, eli varmistuslukko- ja opastinturvalaitos oli Hys:lla käytössä pitkälle 90-luvulle. Tarkkaa poistumisvuotta en muista. | |
| 04.12.2012 08:49 | Kari Rantanen: | Onko se niin että että jos opastimen päällä olisi risti ympyrässä ei noita lukituksia olisi? | |
| 04.12.2012 09:25 | Teppo Niemi: | Näin on ollut vuodesta 1947 ( http://www.vaunut.org/kuva/34777 ) aina vuoteen 2005 saakka. | |
| 04.12.2012 17:30 | Topi Lajunen: | Nykyään taidetaan vastaavissa tilanteissa laittaa raideopastin. Tällöin voidaan huoletta sääntöjenmukaisesti ajella varmuuslukitsemattomiin vaihteisiin. | |
| 05.12.2012 10:55 | Vesa-Matti Turunen: | Näissä parissa kuvassa on kyllä hieno auringonnousun odotuksen tunnelma ja pakkasen aiheuttama hyytävyys on aistittavissa. |