28.07.2012 / Haapamäki
28.07.2012 Dr12 2216 Haapamäen veturitallissa, jossa pääsin käymään helteisenä kesäpäivänä. Hurun takaa kurkistaa Lättähattu.
Kommentit
| 08.12.2012 20:05 | Tomi Raitio: | jykevä on tämä kone! eroaako Dr13:sta ja Dr12:sta äänet toisistaan paljon? | |
| 08.12.2012 20:09 | Tunnus poistettu: | Onhan se komeaa tässä pullistella kun henki on säilynyt ja silloin tällöin pääsee näyttämään miten näitä hommia ennen tehtiin. | |
| 08.12.2012 20:52 | Kimmo T. Lumirae: | Hyvinkin paljon, Tomi. Dr12 pitää tyhjäkäynnillä sellaista epämääräistä kuminaa ja jyskytystä, joka hukkuu osin ajomoottorituuletuksen kohinaan. Liikkeelle lähdössä ajomoottorituuletus yltyy vielä äänekkäämmäksi kohinaksi ja moottori alkaa hörsköttää, kun tehonsäädön puolivälissäkin vielä moottori käy vain noin 600 rpm, joka on myös tyhjäkäyntikierrosluku. Vielä tehoa nostettaessa alkaa hörskötys ja jyskytys lisääntyä ja huippukierrosluku on vain 900 ja jyskytys sen mukainen. Dr13:ssahan on kaksi Dv12:n moottoria ja hieman erilainen pakoputkisto. Tyhjäkäynnillä veturi usein lähinnä rämisee äänekkäästi mutta kierroksia lisättäessä alkaa MGO:n ominainen, nopeakierroksisen V16:n hurina voimistua. Tehonsäätö tapahtuu kierroksia lisäämällä: tyhjäkäynti on 700 rpm ja siitä tehoa nostetaan aina +40 rpm per tehoporras eli tehonsäätö on portaattainen. Moottorien suhteellinen kuormitus myös lisääntyy kierrosten mukana eli kymppiportaalla, 1100 rpm ei moottoreista oteta lähellekään sitä tehoa, minkä ne pystyisivät tuolla kierrosluvulla antamaan ja moottorit tavallaan käyvät aika kevyesti. Mutta onhan siinä täydellä teholla jo tekemisen meininki kun 32 sylinteriä touhuavat 1500 rpm ja pakoputkisto on melko suora ja väljä. Ääni ei ole kova mutta omassa lajissaan ihan jykevä. |
|
| 09.12.2012 10:16 | Lasse Hinkkanen: | Eikös näissä vetureissa puhuttu vielä ratamootoreista. Onko Dr12 MAN koneena?. | |
| 09.12.2012 23:54 | Kimmo T. Lumirae: | Tosi on, ratamoottorithan (ruots. banmotorer) ne siellä. Ja kone on MAN V16, 192 litraa, nelitahtinen neliventtiilikansin, kahdella turboahtimella välijäähdyttimin. Koneen paino generaattoreineen 22500 kg. Saman MAN-moottoriperheen suora kasi on Dv 15-16 -vetureissa ja modernimpana versiona Dr14:ssa. | |
| 11.12.2012 02:12 | Tomi Raitio: | Lyhyesti ja ytimekkäästi: Dr12 pitää kovempaa ääntä siis? Kiitoksia Kimmo. | |
| 11.12.2012 13:49 | Kimmo T. Lumirae: | En ole ihan varma, voisiko noin sanoa. Kyllä Dr13:n mourunakin kuului aika kauas tyynellä ilmalla. Voi olla, että äänenvaimennuksen mitoitus oli kummassakin tehty samantapaisten melunormien mukaan. Pidän mahdollisena, että Dr12:een oli suunnitteluvaiheessa tarjolla Sulzerin twin-bank -moottori (kaksi yhteenkytkettyä kampiakselia, kuitenkin samassa runkovalussa), jota suunnittelussa auttanut SLM käytti esikuvana olleessa 060 DA:ssa. Tämän veturin äänistä on youtubessa jonkun verran materiaalia, samoin useista sulzer-brittivetureista mm. class 47. Hyvä hakusana hörskötykselle on muuten clag. Syytä siihen, miksi veturiin (ja Vr 11, Vv 15-16) valittiin sitten MAN, en tiedä. Netissä kun tekee ristiinhakua, MAN 22/30:ä löytyy lähinnä pienehköistä laivoista vaan ei vetureista. Harrastajakollegamme T.L. veikkasi joskus lisenssiongelmia Sulzerin kanssa ja saattoi hyvinkin osua oikeaan. |
|
| 11.12.2012 14:01 | Petri Nummijoki: | Tyhjäkäynnin osalta väittäisin, että Dr13 on jopa huomattavastikin äänekkäämpi vieressä kuunneltuna. Dr12 on tyhjäkäynnillä melko hiljainen. Voi silti olla mahdollista, että Dr12-veturin tyhjäkäynnin erottaa ainakin joissain tilanteissa kauempaa, koska siinä on enemmän bassoääntä. Linjalla Dr12-veturin ääni saattaa kuulua hyvinkin kauas, jos dieselmoottorin jäädyttäjä tekee tosissaan töitä. Tästä oli keskustelua kuvan http://vaunut.org/kuva/41914 yhteydessä. Mutta ei sekään ääni ole tavattoman voimakas vieressä kuunneltuna. Se vain kantaa hyvin. Melkein väittäisin, että linjallakin Dr13 on äänekkäämpi junan ohittaessa mutta Dr12-veturin ääni voi kuulua kauemmas. Näin siis ehkä, koska minulla ei ollut ikinä mahdollisuutta kuunnella molempia samalla kerralla (poislukien nykyiset museoajot). | |
| 11.12.2012 14:15 | Petri Nummijoki: | Kun Vr11- ja Vv15-vetureihin oli valittu MAN-moottori niin Dr12/Hr12-veturin moottorivalinta oli täysin luonteva. Selvästihän VR:llä pyrittiin standardisoimaan koneistoratkaisuja, jos mahdollista. Aikaisempina esimerkkeinä ovat Dm3/4 ja Vv13/14 sekä Hr11 ja Vv12/Sv11 ja myöhempinä Hr13 ja Sv12/Sr12. | |
| 11.12.2012 17:00 | Tomi Raitio: | Taidanpa lähteä livenä joskus kuuntelemaan Dr12:sta ääniä. Sitten teen oman johtopäätökseni kumpi on äänekkäämpi. Tosin Dr13:sta kun näin Riihimäen asemapäivillä niin kuljettaja kertoi että vai yksi moottori on käytössä. Piti se silti hienoa murinaa. | |
| 11.12.2012 17:45 | Petri Nummijoki: | Tarkoitin, että Dr13 on tyhjäkäynnillä äänekkäämpi nimenomaan kahden moottorin käydessä. Yhdellä moottorilla se on ehkä samaa tasoa Dr12-veturin kanssa. Tosin väittäisin, että yhdenkin moottorin ääni on Dr13-veturissa vieressä kuunneltuna voimakkaampi, kuin Dr12-veturin moottorin ääni mutta Dr12-veturissa kuuluu vastapainona ratamoottorituuletuksen humina selvästi, vaikka se onkin (yleensä) vain puolella teholla veturin seistessä. Toisaalta museoveturi 2349 käy Dr13-veturiksi varsin hillitysti, jos muistiin voi yhtään luottaa. Mielestäni aktiivikäytön aikaan oli rämisevämpiäkin Dr13-vetureita ja joissain yksilöissä saattoivat jopa kierrokset soutaa tyhjäkäynnin aikana edestakaisin. | |
| 11.12.2012 18:20 | Kari Roininen: | Voin kertoa kokemuksesta,että jo monen kilometrin päästä kuuli Dr12 veturin ratamoottorituuletuksen ulinan. Ei jäänyt epäselväksi,millainen veturi junassa oli. | |
| 11.12.2012 18:38 | Petri Nummijoki: | Kuvan http://vaunut.org/kuva/41914 yhteydessä tästä oli juttua. Ratamoottorituuletus on Dr12-veturin äänimaailmassa merkityksellinen tyhjäkäynnillä ja liikkeelle lähdettäessä suorastaan hallitseva mutta jos linjalla kuulee Dr12-veturin tuulettimien äänen kilometrien päähän niin silloin on todennäköisesti kuunnellut dieselmoottorin jäähdyttäjän ääntä eikä ratamoottorituuletusta. Jäähdyttäjä kunnolla töitä tehdessään peittää Dr12-veturissa ratamoottorituuletuksen äänen. | |
| 12.12.2012 17:14 | Kari Roininen: | Hyviä täsmennyksiä,näinhän se asia varmasti on. Hr 12/Dr12 ääni on kyllä helposti tunnistettavissa.Myös Dr16 pitää erikoista ääntä nopeutta nostaessa. Tuleeko se sitten mistä,sointi kuulostaa kuin vaihteita pykällettäis ylöspäin,taajuus vaihtuu siihen malliin,ja tietenkin näin on,varmasti vek:t tämän osaa selittää? | |
| 12.12.2012 23:06 | Kimmo T. Lumirae: | Kyse on taajuusmuuttajan "soinnista", enkä ole aivan varma, lähteekö suurin osa äänestä taajuusmuuttajan pääteasteiden eli tyristorien tai transistorien mekaanisesta resonoinnista vaiko ajomoottorin käämien ja niiden rautasydämen resonoinnista, mutta siis kyse on siitä, että ajomoottoreita syötetään taajuusmuuttajalla eli invertterillä. Taajuusmuuttaja olisi ollut helppo kapine toteuttaa, jos se voitaisiin rakentaa ikään kuin jättimäiseksi stereovahvistimeksi, jonka pääteaste kestäisi 3000 V 2000 ampeeria, ja jota syötettäisiin pienellä siniaaltogeneraattorilla, mutta nämä luvut jo antavat aavistuksen siitä, että se ei ollut eikä ole mahdollista. Niinpä mm. Dr16:ssa ja Hesan metron M100-junissa taajuusmuuttajat "hakkaavat" tyristoreilla tasasähköä tarkkaan ohjatuiksi pieniksi pätkiksi, jotka jännitteen vaihtelujonona muistuttavat siniaallon muotoa. Ongelmaksi kuitenkin tulee, että jo 50 Hz:n siniaaltokäyrän tuottaminen vaatii todella lyhyitä sähkönpätkiä: 50 Hz:n yksi puoliaalto kestää vain 10 ms eli sekunnin tuhannesosaa ja jos tämän kymmenen tuhannesosasekunnin aikana tämä puoliaalto "valmistetaan" kymmenestä erimittaisesta sähkönpätkästä, on tyristori siis sytytettävä ja sammutettava keskimäärin 1 ms = 1000 mikrosekuntia (= sekunnin miljoonasosa) välein. Ja jos lyhyemmän sähkönpätkän pituus on esim. 1/10 suurimman pituudesta, on sen kestoaika luokkaa muutama kymmenen mikrosekuntia, jossa ajassa tyristori sytytetään, annetaan johtaa ja sammutetaan. Suomeksi: tämä on hirvittävän lyhyt aika ja tyristoreille alkaa tulla kiire tehdä tämä kaikki. Sr2:ssa taajuusmuuttajien säätöalue on nollasta 175 Hz:iin. Toisaalta, rakenteeltaan mitä yksinkertaisin oikosulku-kolmivaihemoottori (epätahtimoottori), jonka pyörimisnopeus seuraa varsin orjallisesti syötettävän sähkön taajuutta ja se vaatii suhteellisen läheisesti siniaaltoa muistuttavaa sähköä pyöriäkseen hitaalla nopeudella kunnolla ts. vetääkseen veturin pyöriä vaadittavalla (erittäin suurella) voimalla ja tasaisesti eli värisemättä. Tämä saadaan aikaiseksi käyttämällä monia edellä kuvatunlaisia pulsseja eli sähkönpätkiä per puoliaalto, mutta kun puoliaaltojen kestoaika lyhenee pyörimisnopeuden ja syöttötaajuuden lisääntyessä, tyristoreille alkaa tulla edellä kuvatunlaisesti kiire. Niinpä kesken kaiken, ikään kuin "lennossa" muutetaan siniaallon muodostumista vaihtamalla pulssien määrää per puoliaalto, esimerkiksi siirrytään kahdeksasta pulssista neljään. Tuloksena on paljon karkeampaa aaltomuotoa, mutta nopeasti pyörivä moottori toimii hyvin hieman karkeammallakin sähköllä. Pulssien määrän puolittaminen aikaansaa myös äänen taajuuden muutoksen, eli taajuuden puolittuminen on oktaavin muutos sävelkorkeudessa. Tässä oli periaate. Käytännössä eri taajuusmuuttajien kehittäjät ovat valinneet hieman eri tapoja päästä tähän kolmivaiheajomoottorin syöttöön, ja eri tavat kuuluvat mm. näinä taajuuden muutoksina. Vertaapa vain youtubesta Hesan metroa, Sr2:n kiihdytystä tai jarrutusta (taajuus muuttuu noin 28 km/h nopeudessa), Sm4:ää ja ÖBB:n Taurusta, joka kiihdyttää paikaltaan varsin melodisesti sävelasteikkoa tapaillen. |