06.07.2011 / Orivesi, välillä Hirsilä–Korkeakoski

06.07.2011 Knoppikysymys: Missäs sitä ollaan oltu? Entisaikojen kivimiehet ovat kaukaa viisaasti varautuneet vorkin knoppikulttuuriin ja veistäneet kuvauskohteeseen ystävällisesti vuosiluvun 1908. Vaan mitenköhän on, tekeekö tämä tieto paikan arvaamisen helpommaksi vai vaikeammaksi?

Kuvan tiedot

Välillä: Hirsilä–Korkeakoski Kuvauspaikka: Orivesi

Kuvaaja: Jarno Piltti
Lisätty: 08.01.2013 00:01

Muu tunniste
Rautatieinfra: Silta
Sekalaiset: Kuva-arvoitus

08.01.2013 00:57	Antti Havukainen:	Heitetään veikkauksena Loviisa-Wesijärvi -radan purettu osuus Lahden kaupungin kaakkoispuolella.
08.01.2013 09:59	Jarno Piltti:	Antin mainitsemasta paikasta kyllä löytyy komeaa kivityötä LWR:n jäljiltä, mutta tämä on jossain ihan muualla. Tuo vuosiluku voi muuten olla myös 1909, viimeisestä numerosta ei ota pirukaan selvää, ei edes originaalikokoisesta kuvasta. Kumpikin vuosi on ihan mahdollinen, historiikin mukaan tämä radanpätkä on rakennettu 1907-1909.
08.01.2013 12:23	Kari Rantanen:	Olisikohan Suupohjan radan Seinäjoen lähellä oleva kulvertti??
08.01.2013 12:31	Tapio Arvola:	Vaikuttaisi aika isolta rummulta. Ei kai näitä ollut tapana ihan pikkukivistä kasata. Leveys 3 m paikkeilla, korkeus samoin? Kokoa kuvaa myös monikerroksinen muuraus sivussa, jossa vuosilukukin on. Pituutta onkin vaikeampi arvioida. Luultavasti päältä kulkee/on kulkenut leveäraiteinen rautatie. Onkohan alta ajateltu kulkemaan muutakin kuin vettä, kun on noin korkea? Tekstin loppuosa johdattelee siihen, että silta on rakennettu myöhemmin kuin sen päältä ilmeisesti kulkeva/kulkenut rautatie tai rautatien alkuperäinen linjaus. Jos taas sillan päältä onkin kulkenut maantie, täytyy tämän aukon olla jonkinlaista kiskokulkinetta varten, koska ollaan rautatiesivustolla. Voiko tätä vielä enempää spekuloida, kun paikasta ei ole aavistusta?
08.01.2013 14:50	Kurt Ristniemi:	Mitenkäs olisi Messukylän kulvertti?
08.01.2013 15:14	Jarno Piltti:	Tapio on erinomaisen oikeilla jäljillä. Jorpakon yläpuolella kulkee yhä leveäraiteinen rautatie. Paanaa tosin väitettiin rakentamiskustannustensa puolesta jopa kapearaiteisen veroiseksi. Lieneekö tämäkin kulvertti perimmiltään penninvenytyksen paikkailua? Kulvertin pituus on 34 metriä, korkeus 6,5 ja leveys 6 metriä. Ratapenkan korkeudeksi historiikki kertoo hulppeat 14,9 metriä.
08.01.2013 15:23	Teppo Niemi:	Heitetäänpäs sellainen kun Hirsilän ja Korkeakosken välillä sijaitseva Yrösjoen sillan korvannut kulvertti.
08.01.2013 16:49	Jarno Piltti:	Sehän se! En tiedä näkyykö jokea junan ikkunasta kovinkaan hyvin. Sen verran kaukana alhaalla se on, ja miltei läpitunkemattoman ryteikön keskellä. Kuva alkuperäisestä Yrösjoen sillasta löytyy täältä: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/vi​ew/19410315_245 Tai Matti Rinteen kirjasta Aseman kello löi kolme kertaa, sivulta 47. Osaisiko joku kertoa mikä sillassa tarkasti ottaen meni pieleen? Oliko se jonkinlainen rakenteellinen kokeilu, vaiko huonosti tehty? Vai yritettiinkö rakentaa yksinkertaisesti liian halvalla? Joka tapauksessa tämä Vaasan radan alkuperäinen ja sangen näyttävä rautasilta korvattiin kivikulvertilla. Ratalinjausta muutettiin, uutta raidetta tehtiin vajaat kaksi kilometriä.
08.01.2013 17:02	Teppo Niemi:	Nyt pitäisi olla käsissä Valtionrautatiet 1862-1912 ja 1913-1937 teokset ja lukea siitä mitä kerrotaan siltojen vahvistuksista. Mutta kun muistellaan, että Vaasan rata kiskoitettiin alkuaan K22 kiskoilla ja akselipainot olivat pienet (olisikohan sillat mitoitettu jopa alle 10 tn akselipainoille?). Joka tapauksessa kalusto tuli raskaammaksi ja samoin koko radan kantokyky raskaamman kiskoituksen myötä kasvoi oleellisesti, jolloin heikompia siltoja jouduttiin vahvistamaan. Jossakin vaiheessa vahvistuksin saatava kantokyvyn kasvatus tulee vastaan ja silloin sillat on uusitttava. Eikös jopa Vantaan joen sillat ole uusittu ainakin kahdesti juuri siksi, että siltojen kantokykyä saatiin nostatettua.
08.01.2013 18:41	Jarno Piltti:	Pitäisiköhän sitä laajentaa omaa harrastuskenttäänsä ja lukeakin niitä junakirjoja joskus, eikä pelkästään haalia hyllyyn homehtumaan? Historiikki 1862-1912 kertoo että Yrösjoen sillassa havaittiin heikkouden merkkejä jo vuoden kuluttua käyttöönotosta. Vahvistuksilla pärjättiin vuoteen 1907 asti. Niihin aikoihin liikenne radalla lisääntyi ja raskaampaa kalustoa tuli käyttöön, etenkin vetureita, eikä siltaa enää saatu turvalliseksi. Rakenne oli siis alkujaankin vähemmän onnistunut. Syystä tai toisesta.
08.01.2013 21:35	Tapio Arvola:	Yrösjoki tuntui niin tutulta nimeltä, että kaivoin hyllystä Mikko Alameren toimittaman Suuren Raideliikennealbumin (1980). Sieltähän löytyikin sivulta 118 Daniel Nyblinin valokuva kohteesta vuodelta 1910. Tämä kulvertti on ollut silloin uusi. Ei heinän heinää, eikä vesakkoakaan kulvertin ympärillä. Ratapenkan luiskakin on puhdasta, paljasta soraa. Hienolta taideteokselta näyttää. Sivuilla jatkuvat vielä viistot tukimuurit joen suuntaisesti ja joen luiskatkin on kuvan matkalta verhottu kivillä. Onkohan nykykuva otettu samalta puolelta kuin sata vuotta sitten? Silloin joki kaartaisi kuvaajan edestä vasemmalle. Tekijänoikeudellista syistä en taida uskaltaa skannata kuvaa tänne. Se kertoisi enemmän kuin sanalliset sepustukset. Silloista on keskustelua myös täällä http://vaunut.org/keskustelut/index.php?​topic=3246.0
09.01.2013 09:55	Kimmo T. Lumirae:	Lähdettä en muista mutta muistikuva on, että Yrösjoen sillan paikka oli huonosti valittu, ja maa oli turhan pehmeää niillä nurkin ja aiheutti mahdollisesti ongelmia sillan tukirakenteille. Tähän viittaa sekin, että uutta siltaa ei toki rakennettu viereen, vaan huomattavan kauas alkuperäisestä paikasta itään, ja ratalinjaa siis siirrettiin melko lailla: syntyi "Suomen vanhin väistöraide". Vanha ratapenkka oli vielä ihan äskettäin, ts. tuossa 25 vuotta sitten, ajettavissa aika pitkällekin henkilöautolla, mutta itse sillasta ei ollut mitään jäljellä. Paikka oli tunnistettavissa, kun oli mukana asiantuntija MN, joka tiesi, mitä haetaan.
09.01.2013 11:26	Jukka Voudinmäki:	En tiedä, liittyykö mitenkään vanhaan Yrösjoen siltaan, mutta sillan oletetulla linjalla joen töyräällä Oriveden puolella on jäljellä betoninen maatuki, joka ei kovin hyvin erotu maastossa. Oli olemassa ainakin keväällä 2007, ja kukapa tai mikäpä sen sieltä olisi pois vienyt.
09.01.2013 14:43	Kari Haapakangas:	Osa vanhasta ratalinjasta näyttäisi karttaharjoituksen perusteella toimivan peltotienä: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkk​i?scale=8000&text=vanha+ratalinja&srs=EP​SG%3A3067&y=6850464&mode=rasta&x=358837&​lang=fi Vaikka itse Yrösjoen kuruun asti ei ylläkään. Etelämpänä lienee toinen kulvertti Haisevanojan ylitse? Aika kunnioitettavat kurut ovat paikalle muodostuneetkin.
09.01.2013 16:13	Jukka Voudinmäki:	Nyt, kun pääsin kotikoneelleni ja kuviani katselemaan, korjaan edellistä kommenttiani sen verran, että maatuki oli (ja on varmaan yhäkin) Yrösjoen molemmilla töyräillä, ei yksin Oriveden puolella sikäli, kun asialla on merkitystä.
09.01.2013 20:19	Ari O. Rantanen:	Hmm... Tämä vaikuttaa selkeästi olevan tulevan kevään ratapenkkaretken arvoinen kohde! :)
12.01.2013 23:55	Jarno Piltti:	Todellakin kevään kohde. Heinäkuu oli hieman extreme-henkinen kuukausivalinta tuolle kohteelle. :) Maatuen jäänteistä ei pusikossa voinut sanoa mitään. Myöhemmin tuli liikuttua seudulla ohimennen myös talvemmalla. Ohuen lumen peittämässä metsässä oli taskulampun valokiilassa näkyvinään yli sata vuotta sitten kadonneen radan pölkkyjen jättämä kuopparivi... Tämä kuva on kulvertin eli holviojan länsipuolelta. Suuren raideliikennealbumin upeaa Nyblinin kuvaa en osaa sijoittaa nykykartalle oikein mitenkään päin, vielä vähemmän maastoon. Historiikki 1862-1912 on valitettavan niukkasanainen väistöraiteen perimmäisestä syystä. Olisikohan esim valtiopäiväasiakirjoissa enemmän?

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!