??.08.1973 / Kiuruvesi, välillä Kiuruvesi–Ryönänjoki
??.08.1973 T4321 on hetki sitten lähtenyt Kiuruvedeltä kohti Iisalmea. Kun juna on päässyt vauhtiin loivaan alamäkeen, heittää lämmittäjä lähtöpesän jälkeen ensimmäiset lapiolliset Riston (Tr1 1039) pätsiin.
Kommentit
| 10.01.2013 20:30 | Pasi Seppälä: | Mahtava kuva ja vanhanajan juna! Nämä vanhat tummat umpivaunut ovat kyllä tyyliikkään näköisiä. Yksi uudempikin näyttää olevan keulilla. Ja pusikoista ei tietoakaan. | |
| 10.01.2013 21:07 | Jimi Lappalainen: | Oi oi oi! | |
| 10.01.2013 21:57 | Heikki Kannosto: | Todellinen Juna isolla Jiillä. | |
| 10.01.2013 22:49 | Tapio Muurinen: | Riston perässä ensimmäisenä näkyy olevan Gbk; pannaanpa ylös sekin. - Aikaisemmin olen pitänyt vaunukaluston perusväritystä mustana, mutta täällä olen viisastunut - eihän se täysin musta ollut, vaan selvästi tumman vihreään vivahtava, kuten filmikin toistaa; esimerkiksi tuoreessa maalissa oleva rulla-Gb (kolmas vasemmalta). | |
| 11.01.2013 09:39 | Pirkko Alanen: | Siis ei mitään uutta, että vaunut maalataan vihreiksi! | |
| 11.01.2013 12:11 | Ilkka Hovi: | Gb:n eri ovivaihtoehdotkin mukana. Pystylaudoitettu, vaneriovi ja vaakalaudoitettu (5. vasemmalta). Useimmat Gb:t liukulaakerivaunuja. | |
| 11.01.2013 16:43 | [Tunnus poistettu]: | Tuo vihreän sävy näyttäis olevan aika lähellä veturinvihreää. | |
| 11.01.2013 18:16 | Tunnus poistettu: | Rupesi ihan oikeasti kiinnostamaan tuo väri. Savun noesta vaunut saivat kyllä mustaa ´pinnoilleen, mutta miksi ne olisi maalaattu vihreän sävyisiksi? Tuskin siksi kuin nyt viherretään koko kalustoa, vai oliko vain niin, että käytetyt kemikaalit olisivat saaneet aikaan vihertävän sävyn. Veturien vihreät osat ovat sitten kyllä eri juttu, ja maali tarkoituksella valittu. | |
| 11.01.2013 18:19 | Juhani Pirttilahti: | Tottahan maaleja on saanut haluamansa värin mukaan jo "aikojen alusta". Kenties joku on vain päättänyt asiasta, että tavaravaunukalusto maalataan tietyllä vihreällä. | |
| 11.01.2013 18:34 | Eljas Pölhö: | Kuten Juhani toteaa (veikkaa?), niin värimaailmaa seuratessa voi aina asettaa rinnakkain dokumentit koneosaston johtajien nimityksistä vs uusia värejä ja merkintöjä koskevista määräyksistä. Kertoisiko dokumenttien välisen väliajan pituus tehokkuudesta vai jostain muusta ominaisuudesta? | |
| 11.01.2013 18:52 | Ilkka Hovi: | VR 150 juhlia varten Pasilassa maalattu Gbr vaunun väri on valmistettu Tikkurilan värin 1930-luvun tavaravaunureseptin mukaan. | |
| 11.01.2013 21:06 | Sauli Mäkelä: | Jos tuo vihreä kuivui nopeasti, kuten T-fordien musta ja sen takia käytettiin. Saattoihan tuo myös olla hinta-laatusuhteeltaan edullista. Ensimmäiset 92 saabithan olivat kaikki myös vihreitä ja olen kuullut puhuttavan, että olisi edullisesti armeijalta ostettua ylijäämämaalia. Olisiko tuo sitten ja ollut jotain ylijäämämaalia. | |
| 11.01.2013 21:50 | Kimmo T. Lumirae: | "Johtavalla" foorumilla on sivuttu erilaisia värisävyasioita viimeisen vuoden aikana. Tavaravaunun vihreä löytyy VR värimalliviuhkasta, ja se on hyvin tumma vihreä, selvästi tummempi kuin veturinvihreä. Käytännössä kai maali toisaalta haalistui kohti tummanharmaata ja toisaalta likaantui kohti mustaa, aivan kuten alun perin vaaleahkon rusehtavat katotkin. VR hankki maalinsa pitkään Tikkurilalta omilla värikoodeillaan; näin ollen esim. teräsvaunun värit olivat alun perin olemassa käsittääkseni vain Tikkurilan VR-värikoodeina Miranolina; myöhemmin ne on täsmätty RAL-väreihin, viimeistään silloin, kun maalauksessa siirryttiin uudentyyppisiin, olikohan liuotteettomiin kaksikomponettiväreihin (Juhani P. kyllä tietää :o} ); tällöin myös jotkut sävyt, esim. dieselveturin beige, muuttuivat selvästi. |
|
| 12.01.2013 00:01 | Kari Suominen: | Tältä foorumilta varmaan löytyy besserwisseri kumoamaan tai vahvistamaan seuraava näihin Gb vaunuihin takavuosilta liittyvä väite. Harrastajille ovat tuttuja sotavuosien ruumisjunat sekä Malmin hautausmaaliikenne, mutta tämän väitteen mukaan näissä Gb vaunuissa saatettiin 60-70 luvulla kuljettaa vainajia arkkuineen pitkien matkojen taakse etelästä pohjan perukoille. Matkoja, joihin ei hautausautolla silloiseen aikaan olisi päiväkään riittänyt. Kuljetus tavaravaunussa ei kuulosta kovin kunnioittavalta, mutta epäilijät vaiennettiin kertomalla, että vaunuun ei laitettu mitään muuta tavaraa kuin vainaja arkkuineen ja oviin laitettiin merkki (risti ?) kertomaan vaunun tehtävästä ruumisvaununa. Enään en kyllä muista, kerrottiinko näiden vaunujen kulkeneen henkilöjunissa vai tavarajunissa. Onko tällaisesta toiminnasta kenelläkään oikein faktatietoa, vai onko kyseessä urbaanilegenda aidoimmillaan. | |
| 12.01.2013 00:30 | Eljas Pölhö: | Minä olen kuullut saman väitteen tai tiedon vuosikymmeniä sitten, sanotaan vaikka 1960-luvulla. Mitään faktaa puolesta tai vastaan minulla ei ole. Kuitenkaan silloin, kun tämän väitteen/tiedon kuulin, se ei aiheuttanut mitään epäuskottavuus-mielijohdetta. | |
| 12.01.2013 00:45 | Kari Suominen: | Huomioiden tieolot ja autokalusto 50-60 luvulla yhdistettynä pitkään siirtomatkaan saa tällaisen rautatiekuljetuksen kuulostamaan varsin mahdolliselta vaihtoehdolta tuolloiseen aikaan. | |
| 12.01.2013 09:54 | Kurt Ristniemi: | Tämä ruumiinkuljetuskysymys on hyvä esimerkki siitä, miten historiantutkimusta ei pitäsi yrittääkään tehdä nykyisten olojen, käsitysten ja arvojen pohjalta. Rautatiehistoriankin ymmärtämiseen liittyy vallinneiden olojen ymmärtäminen. Ei ruumiiden kuljetus junilla ollut millään tavalla epäkunnioittavaa. Ei sen epäkunnoittavampaa kuin autollakaan. Ja miksi olisi ollutkaan? Kyse ei siis ole mistään väitteestä tai urbaanilegendasta, vaan ihan normaalista arkisesta asiasta. Ks. esim. http://vaunut.org/kuva/17737 En kylläkään ymmärrä, miten besserwisseriys sitten tosiasioiden esiintuomiseen liittyy. |
|
| 12.01.2013 10:03 | Kurt Ristniemi: | Ilkka tuolla aiemmin kertoi, että "VR 150 juhlia varten Pasilassa maalattu Gbr vaunun väri on valmistettu Tikkurilan värin 1930-luvun tavaravaunureseptin mukaan." Olen aiemmminkin kysellyt tämän reseptin perään, mutta tuloksetta. Tikkurilalla sitä ei ole. Ilmeisesti on käytetty pikemminkin värimallia -tai liuskaa kuin reseptiä? Ne reseptit kun olivat ihan oikeita reseptejä, tyyliin '10 osaa sitä ja 25 osaa tätä' jne... |
|
| 12.01.2013 10:57 | Kari Suominen: | Kiitos Kurt Ristniemelle linkistä kuvaan 17737, tämähän selvitti asiaa perinpohjin. Olen vasta runsaan kuukauden ollut liittyneenä sivuston käyttäjäksi ja ottaa näköjään vähän aikaa oppia sivustolla käytetty jargoni tavalla, ettei tule ketään "kevennyksillään" asiakeskustelussa loukanneeksi. Besserwisser oli positiivisessa mielessä käytetty ilmaisu kuvastamaan sitä aiheeseen liittyvää valtaisaa tiedon määrää, joka joillakin sivustolla kommentoivilla henkilöillä on. Koska nettikeskustelu ei ole studia generalia, uskalsin yrittää käyttää huumoria soveltuvin osin, sori. | |
| 12.01.2013 13:10 | Juhani Pirttilahti: | Näihin väreihin liittyy Valtionrautateiden standardi VRS 1111, joka määrittelee tiettyjä maalivärejä. Siihen kuuluu tekstiosa ja värimallit. Osa siinä olevista maaliväreistä on määritelty standardiin BS 381, joka taas on ensimmäisen kerran ilmestynyt vuonna 1930. Esimerkiksi voidaan mainita maaliväri tunnukseltaan EK eli "veturivihreä", joka vastaa standardin BS 381 vuoden 1964 painoksen värinumeroa 228 eli "Emerald green". Tuo väri BS 381 - 228 on määritelty CIE 1964 väriavaruuteen arvoilla X=11.422 Y=17.480 Z=13.553 x=0.2690 y=0.4117 L*=48.86 a*=-32.62 b*=11.48 ja Munsell-arvoilla 5.7G 4.6 7.0. Samainen VRS 1111 tuntee muuten myös maalivärin YN eli "vaunuvihreä". | |
| 12.01.2013 13:32 | Eero Karttunen: | Yllä kysyttiin ruumisvaunujen kuljettamisesta henkilöjunissa. Kun kävin Tikkurilassa junalla koulua vuosina 1957 - 1965, niin vain kerran näin ruumisvaunun (paikallisluonteisissa) henkilöjunassa. Lauantaina klo 13.45 Hiekkaharjusta lähtevässä, Porvooseen matkaavassa paikallisjunassa viimeisenä vaununa keikkui kuvan 17737 kaltainen ruumisvaunu, ristillä varustettuna. Muistaakseni vaunun osoitelapussa luki Porvoo. Tuohon aikaanhan lauantaina tehtiin töitä ainakin puoleenpäivään saakka ja sunnuntai oli yleinen hautauspäivä. Sen sijaan monen muunlaisia vaunuja oli henkilöjunien perässä, siis tavallisten posti- ja vankivaunujen lisäksi. Olipa kerran Tikkurilaan Riihimäen suunnasta saapuvan paikallisjunan viimeisenä vaununa hevostenkuljetusvaunukin. Konduktöörin mielestä Tikkurilassa olisi pitänyt olla vaunussa olevalle hevoselle vastaanottajakin, ja siinä konduktööri ja paikalle tullut asemamies sitten ihmettelivät, mitäs nyt tehdään kun junan pitää lähteä eteenpäin. Siitä konduktööri kiinnittämään hevosvaunun jarrua ja irrottamaan hevosvaunua junasta. Tuumasi vain asemamiehelle, että Kiskokalle saa hakea vaunu sivuraiteelle. Asemamies vain hädissään ehti huikata, että ota edes tavaravaunusta helyt viimeiseen matkustajavaunuun. Kun se oli tehty, juna lähti ja punahattuinen jäi aseman eteen ihmettelemään pääraiteille jäänyttä tavaravaunua. |
|
| 12.01.2013 13:48 | Heikki Kannosto: | Onneksi pienoismallintekijä voi olla suurpiirteisempi kuin VRS 1111. | |
| 12.01.2013 14:00 | Juhani Pirttilahti: | Juu, toki elävässä maailmassa täytyy olla hieman suurpiirteisempi. Tarkoitus oli vain osoittaa, että nämä värit on ollut myös varsin hyvin standardisoituja. | |
| 12.01.2013 14:27 | Kurt Ristniemi: | Tuosta ruumiiden kuljetuksesta vielä sen verran, että 1970-luvulla ruumiiden rautatiekuljetustarve oli jo sen verran vähäistä, ettei tarkoitukseen enää ollut omaa vaunulitteraa. Vielä vuosisadan alussahan oli olemassa erityisiä ruumisvaunuja, litteraltaan Gi. Esim. vuonna 1906 niitä oli 5 kappaletta, numerot 9641-9645. | |
| 12.01.2013 14:52 | Kimmo T. Lumirae: | Tuosta ikivanhasta standardista ei ollutkaan puhetta aikaisemmin. Kiitos lisätiedoista, Juhani P. | |
| 12.01.2013 17:26 | Tunnus poistettu: | Noita ruumisvaunuja muistan kyllä nähneeni itse asiassa melko usein 50-luvulla. Olin kuitenkin vielä sen verran pieni kossi, että en osannut ihmetellä. Kuvittelin niiden liittyvän vielä varsin läheiseen sotaan, ja voi olla, että silläkin asialla oli oma vaikutuksensa kun väki oli hajallaan ja vainajia haluttiin siirtää esim. yhteyteen omaisten kanssa. |
|
| 12.01.2013 18:03 | Eljas Pölhö: | Vaunuluettelossa 31.12.1937 ruumisvaunuja sarjaa Gi oli vielä kolme kappaletta. Vaunujen oma paino oli keskimäärin 6,73 t, suurin sallittu kuorman ja oman painon suhde 1,5 ja keskimääräinen suurin sallittu kuorma 10,00 t. | |
| 12.01.2013 18:32 | Tunnus poistettu: | Minähän en vaunutyypeista tiedä juuri muuta kuin sen, että on tavaravaunuja ja matkustajavaunuja, mutta sellaisia vaunuja, jotka on selvästi merkitty kuolleiden kuljetukseen, olen kyllä nähnyt. Olen myös nähnyt käytössä hevosvetoiset ruumisvaunut tiellä. Kuinka moni muistaa? | |
| 12.01.2013 19:00 | Eljas Pölhö: | Nyt mennään kauas kuvasta, mutta kai se meille nostalgia-ikäisille sallitaan? Ruumisjunanvaunuja en muista koskaan nähneeni. Hevosvetoiset ruumisvaunut eivät herättäneet ihmetystä pikkupoikana, pikemminkin ensimmäiset ruumisautot. Ne taisivat usein olla Volvon 800-sarjaa, sitä samaa perusmallia kuin perinteiset poliisin "Mustat-Maijat". Jollen ihan väärin muista, niin mallimerkinnät olivat PV821 - PV824. Tämä viimeisin oli pitkällä akselivälillä. Sitten tulivat vastaavat taxit, usein 50-luvulla taisi olla PV831 ja sitä vastaava erityisen pitkä runko taisi olla PV834 (eli se ruumisautoksi sopiva malli). | |
| 12.01.2013 20:19 | Tapio Muurinen: | Gb:n variaatioista löytyy vielä yksi peltikattoinen ja muut hiekkamassakattoisia, tuskin enää ilmajarruttomia oli tuohon aikaan liikenteessä. - Värityksestä saatiin perusteellista tietoa. - Kun 1953 muutimme Virolahdelta rautatieympäristöön, totuin näkemään = "pitämään" kaikkia tavaravaunuja mustina, pois lukien eräät (melkein) valkoiset, harmaat tai hopean väriset. Kun täyskorjauksesta tuli uudelleen maalattuja, ja 1960-luvulla aivan uutta kalustoa, nekin näyttivät mustilta. Vaikea oli kuvitellakaan esim. Mak-hiilivaunua muun väriseksi. Tässähän olo kuin kissanpennulla, jonka silmät vasta nyt avautuvat. | |
| 14.01.2013 08:34 | Teppo Niemi: | Olen itse kuvannut vielä myöhemmin 59-sarjan Gb:n. Eikös ne vaunut olleet Puolassa rakennettuja ja ilmajarruttomia? | |
| 19.01.2013 12:24 | Sauli Mäkelä: | Tyä kun rupeette fundeeraamaa ja spekuloimaa, niin voi jo melkein tuoreen maalin haistaa kylestä. | |
| 19.01.2013 12:52 | Kimmo T. Lumirae: | Kari: lähinnä kyse oli kai siitä, että moni mieltää besserwisseriyden viisasteluksi eli nykysuomella pilkunviilaukseksi, ja joskus lisätiedon esiin tuomisen ja pilkunviilauksen ero on hiuksenhieno ellei peräti olematon, ja viittauksen pilkunviilaamiseen saattaa joku kokea kielteisenä. Mutta leikki sijansa saakoon tälläkin sivustolla ettei mene liian totiseksi tämä harrastuksemme. Myöhästyneet tervetulotoivotukset; toivottavasti viihdyt tällä sivustolla. |
|
| 19.01.2013 13:58 | Kurt Ristniemi: | Besserwisser: ks. esim. http://suomisanakirja.fi/besserwisser , http://fi.wiktionary.org/wiki/besserwisser Itse tarkoitin näitä merkityksiä, kun asiaan viittasin. Joskus toki ihan asiallinenkin lisätiedon kertominen ja perustelu hyvinkin saattaa vaiukuttaa besserwisseriydeltä. Vaikkei tarkoitus olisikaan. |
|
| 19.01.2013 17:30 | Kari Suominen: | Kiitos Kimmo. Hyvin on viihdytty ja mikä onkaan viihtyessä kun on asiantuntevia kommentaattoreita ja mielenkiintoisia aiheita. Oma lukunsa rikkana rokassa on sivuston valtaisa kuvatarjonta ja välistä tuntuukin, ettei osa vuosikymmenien takaisia kuvia lisäävistä ole päivätyössä ehtinyt ollakaan, vaan sota-ajan TK-kuvaajien tavoin kiertäneet kameroineen taltioimassa rautatiehistoriaa. Kun sivusto on tällaisista aineksista kasattu, ei aiheesta kiinnostunut voi olla viihtymättä, varsinkaan jos vielä ripaus huumoria mahtuu kuivan asiapitoisuuden joukkoon. | |
| 27.07.2019 23:37 | Aapo Niemelä: | On muuten makia kuva. |