19.01.2013 / Seinäjoki asema
19.01.2013 Kiitos Kari Lambergin, pääsin eilen tutustumaan EFitin konduktöörin koppiin.
Kommentit
| 20.01.2013 15:21 | [Tunnus poistettu]: | Näyttää kyllä vähän erilaiselta kuin tiistaina kuvaamani EFit:in koppi.. Tiedä sitten kuinka paljon noiden sisäväri vaihtelee.. Joten veikkaan kyllä olevan EFiti. | |
| 20.01.2013 15:26 | Valtteri Paakkari: | Taajamajunissa ilmeisesti on EFiti, kun taas pikajunissa EFit? | |
| 20.01.2013 19:56 | Miitre Timonen: | Kyllä ainakin junissa P924 ja 931 on EFiti. | |
| 20.01.2013 20:25 | Olli Aalto: | Tämä on ilmiselvä EFiti. | |
| 20.01.2013 23:46 | Kari Lamberg: | 924 ja 923 on Efiti, koska ovat myös Porin kierrossa. Kopin sisutus vaihtelee, valmistajan mukaan. Teemu korjaatko junan numeroksi H 450. Vaunu oli Efiti 23658. Lisää nää tiedot kaikkiin tämän vaunun sisäkuviisi! | |
| 21.01.2013 00:14 | Teemu Tuomisto: | Korjattu. | |
| 24.01.2013 23:28 | Joonas Lassila: | Mitäs nuo viisi vihreää juttua ja yksi punainen ovat? Liittynevät kai jotenkin kuulutuksiin? Entäs sen alapuolella olevat punainen ja valkoinen nappi/valo? | |
| 25.01.2013 00:15 | Topi Lajunen: | Viherpunanappulasto liittyy käsikuulutuksiin + sisäpuhelimeen. Sillä valitaan, mihin viereisellä luurilla mölistään. Käytännön vaihtoehdot lienevät nykyään joko käsikuulutus junaan tai sisäpuhelinyhteys kuljettajalle. Aiemmin toimintoja on ollut enemmänkin, mutta niistä kertonee joku joka on niiden toimintojen aikaan ollut nappuloita painelemassa. :) Punavalkonen nappulapari näyttäisi tarkkaan tihrustamalla liittyvän inva-wc:hen. Punaisen napin yläpuolella näyttäisi ehkä lukevan: "inva-wc hätäkutsu kuittaus". |
|
| 25.01.2013 15:47 | Kimmo T. Lumirae: | Vetokalustoon asennettiin aikoinaan kovalla kiireellä ko. nappulasto yhdessä kuulutusnauhurin moninapaliittimen kanssa, kun tarkoitus oli saada kuljettaja huolehtimaan nauhakuulutuksista. Ilmeisen lyhyen tutkimusvaiheen jälkeen havaittiin, että konduktöörillä on sittenkin pysähdyspaikkaa lähestyttäessä enemmän käsiä vapaana kuin veturinkuljettajalla, ja nauhakuulutukset nakitettiin sitten konduktöörien hommiksi. Laitteet ehdittiin kuitenkin asentaa ainakin koko Sr1 -kalustoon... Vetokaluston nappulastossahan on ainakin toiminnot (joista osa ei ole ollut välttämättä käytössä koskaan): 1) radiopuhelin: luuriosa yhdistyy entiseen analogiseen veturiradioon, 2) radiopuhelimen siirto (tms., en muista sanatarkasti): ideana oli kytkeä veturiradio junakuulutuslaitteistoon niin, että matkustajajunarunkoon siirtymään joutunut kuljettaja kuulee veturiradion kutsut (mutta miten hän vastasi niihin? en tiedä. Ehkä laitteisto yhdisti vaunujen luurit veturiradioon? Voi olla.), 3) puhelin: tarkoitti avointa sisäpuhelinyhteyttä veturin ohjaamoiden, konduktööriosaston, ravintolavaunun keittiön ja vaunujen luurien välillä, 4) koko juna: tällä toiminnolla voidaan kuuluttaa ko. laitteen luurista koko junaan; toiminto on edelleen käytössä 5) esikuulutus: (vähän hämärä juttu mutta käsittääkseni:) kuulutusnauhoilla oli nauhan käynnistyksen jälkeen lausuttuna jonkinlainen otsikko tulevaan kuulutukseen ehkä tyyliin "juna 176, Hämeenlinnan tulokuulutus"; tämä kuului vain kuulutuslaitteiston omasta kovaäänisestä, ja tämän jälkeen käyttäjä valitsi 6) kuulutus: jolloin nauha yhdistyi junan kuulutuslaitteistoon ja kuului, alkuun miesääni, joka oli kuulemma paremmin miellettävissä junan konduktööriksi, mutta myöhemmin äänessä on ollut Eija, "Seuraavana Hämeenlinna. Vi anländer on en stund till Tavastehus. We shall short arrive to Hämeenlinna" (ja sitten nauha piti pysäyttää) ja painettiin alimmaista, sitä punaista nappia,7) katkaisu (tms.) kuten kaikkien muidenkin toimintojen jälkeen, ja tällöin laitteiston yhteydet katkesivat. Luurin asettaminen takaisin pidikkeeseen teki myös katkaisutoiminnon. Suomalaista "huipputekniikkaa" jostain vuodelta 1984. |
|
| 25.01.2013 16:17 | Petri Nummijoki: | Mutta oliko näitä muissakin vetureissa kuin Sr1:ssä? Muistelisin, että kuljettajien hoitamaa kuulutusta oli ajateltu ensimmäisenä Eil-vaunuista muodostuviin juniin ja niitähän vedettiin 80-luvulla vain Sr1:llä. | |
| 25.01.2013 16:36 | Niila Heikkilä: | Kiitos Kimmo, tuo oli varsin tyhjentävä selostus Saloran kuulutuslaitteistosta. Muistanko oikein että koko juna kuulutus -nappia painettaessa laite antoi ensin magneettimuistista VR-kolmisoinnun, pling-plong-pliiingg, jonka jälkeen vasta kuuluttajan puhe kytkeytyi kuulutuslinjaan? Sama homma nauhaa käytettäessä. Englanti ei tainnut olla käytössä vielä 1980- luvulla, vai oliko? Sittemmin kuulutuksen huomioplingi on muuttunut ainakin 2 kertaa, ja lisäksi matalassa Ic-vaunussa on oma laitteiston tuottama kaksiosainen pim-pom. Nyt näyttää siltä että kaikista kilkutuksista on luovuttu kokonaan. |
|
| 25.01.2013 17:23 | Hannu Lehikoinen: | Heh, täällä saadaan aikaiseksi keskustelua pienistäkin detaljeista. Minun havaintojen mukaan myös suuri osa tai kaikki Dv12:t oli varustettu noilla painikkeilla. Muistelen myös, että jostain syystä yksi Dr13 oli varustettu niillä. Olisikohan ollut 2316. Tässä kuvassa mielestäni näkyy UIC-kaapelin pistoke 2316:n oikean puskimen alla: http://www.vaunut.org/kuva/5402 Dr13:ssa ei yleensä ollut UIC-kaapeleita. Muistaakseni esikuulutus oli esimerkiksi muotoa "ennen Haapamäkeä perjantaisin ja sunnuntaisin". Näin erotettiin eri päivien kuulutukset, jos esim. yhteysjunat vaihtelivat eri viikonpäivinä. Lisäksi muistelen, että nauhoissa oli jonkinlainen (magneetti-?) koodaus, jolla nauhuri pysähtyi automaattisesti esikuulutuksen tai varsinaisen kuulutuksen jälkeen. |
|
| 25.01.2013 17:43 | Petri Nummijoki: | Tarkentaisin kysymystäni, että oliko muissakin kuin Sr1:ssä valmius myös nauhakuulutuksiin? Tuo näppäimistö oli ilmeisesti jonkinlainen standardi 80-luvulla, joten se varmaan löytyi, jos junaan ylipäätään haluttiin kuuluttaa jollain keinolla ja kuulutuskaapeleita toki on näkynyt Dv12-vetureissakin. Dr13-vetureista en sellaista muista mutta en kiistäkään, jos on ollut vain yhdessä tai muutamassa yksilössä. | |
| 25.01.2013 18:01 | Kimmo T. Lumirae: | Veikkauksen puolelle menee, mutta käsittääkseni nauhakuulutusvalmiutta ei ehditty asentaa kuin Sr1 -kalustoon. Tuo nappulasto sen sijaan muodostui standardiksi ja juuri kuulutuskaapelit on kytketty esim. Dv12 -pariin, koska sillä saadaan sisäpuhelinyhteys veturista toiseen (hyödyllinen kaksinajossa) ja myös matkustajajuniin. Ja jos sallit tarkentaa, Hannu, niin Dr13:n kohdalla on kyse kuulutuskaapelista, ei UIC-kaapelista, joka tuli vetokalustoon tutuksi vasta Sr2:ien myötä. Pistoke on samanlainen mutta kytkennässä on eroa: UIC-kaapelissa saadaan välitettyä monikäytössä Sr2:ien välinen "keskustelu" ja mahdollisesti TrainNetin toiminnat junaan: matkustamovalot päälle/pois, seisontalämmitys päälle/pois, ovet auki/kiinni/lukkoon jne. (junan osalta siis mututietoa). Mutta Niila, tuosta kieliasiasta: muistan jokseenkin selvästi, että siihen aikaan kun isä lamp...siis kun käytössä oli miesääni, niin kuulutuksissa olisi ollut neljäntenä vielä saksan kielikin. Ihmettelin sitä saksalle tyypillistä sanajärjestystä joskus; olen saksan käytännön turistikieltä oppinut vasta myöhemmin. Sitten vertasin sitä Saksassa 1984 jälkeen kuulemiini kuulutuksiin. Kyseessä on saattanut olla joku rajattu kokeilukausikin tms. mutta muistikuva tästä elää varsin sitkeänä. |
|
| 26.01.2013 00:30 | Topi Lajunen: | Sm1/2-kalustossa on myös samat esikuulutusnappulat ja vastaavat. Osa nappulastosta on Ericssonin valmistetta, osa Saloraa. Joissain yksilöissä väittäisin nähneeni liittimet myös kuulutuslaitteille, joten ehkä valmius on ollut niissäkin. Lisäksi Kimmo ei huulikuulutuksen lisäksi maininnut, että myös sisäpuhelinyhteys "puhelin" (tai Ericssonin versiossa "ohjaamo") on toki edelleen kovassa käytössä. Veturijunissa harvemmin, mutta toimii siinäkin. |
|
| 26.01.2013 00:57 | Jorma Toivonen: | Muistelisin, että Sm1/2-kalustossa saattoi valita kuulutuksen "koko juna" tai "tämä yksikkö" (vai millä nimikkeellä tuo oli?) - lieneekö enää moinen valinta mahdollinen? Näistä kuljettajan antamista kuulutuksista muistuu mieleeni eräs kuljettaja, joka "harjoittelumielessä" aikoinaan valisti matkustajia esitellessään nähtävyyksiä Tpe-Hki välillä: "Oikealla vesistön takana kauniisti peilautuu veden pintaan Hämeen linna,,, vasemmalla Riihimäen linna,,, vasemmalla Jokelan linna,,, nopeasti katseen kääntäen vasemmalle näkyy Keravan linna,,,". Helsingin asemalla olikin delegaatio vastassa ko. junaa... |
|
| 26.01.2013 01:16 | Topi Lajunen: | JT, kyllä löytyy edelleen nuo kaksi eri kuulutustapaa. Sama toiminto, joskin modernimmasta käyttöliittymästä (jollaisia on jälkiasennettu myös Sm1/2-yksiköihin) löytyy myös Sm4:stä ja Pendolinostakin. Pendolinossa toimintoa jopa käytetään, esimerkiksi ravintolavaunu kuuluttaa vain omaan yksikköönsä, ja lisäksi joissain tapauksissa konduktööri antaa vain omaa yksikköänsä koskevia kuulutuksia, mikäli yksiköiden määränpäät poikkeavat toisistaan. | |
| 27.01.2013 11:55 | Petri Nummijoki: | Tarkemmin asiaa pohdittuani taisikin olla niin, ettei Eil-vaunuilla ollut mitään tekemistä nauhakuulutuksien kanssa vaan niissä ovien sulkeminen oli kaavailtu tapahtumaan kuljettajan toimesta samaan tapaan kuin moottorijunissa. | |
| 27.01.2013 14:51 | Kimmo T. Lumirae: | Tai sitten ne tulivat samoihin aikoihin. Muistelen hämärästi, että tiettyihin Sr1:iin muutettiin ketjussa käsitelty nappulasto toisen näköiseksi, ja että siinä oli ovien sulkemis- ja lukitusnapit. Saattaisi hyvin olla, että samaan aikaan suunniteltiin tätä nauhakuulutusta veturista tapahtuvaksi. En muista, että nauhakuulutusta olisi edes kokeiltu veturista tehtynä, mutta mainittua ovien sulkemista kylläkin. Järjestelmä oli hirvittävän hidas; kyseessä oli jonkinlainen sarjamuodossa tapahtuva tietoliikenne, ja tiedon siirtäminen kesti kauan, niin, että ovien sulkeminen oli ainakin 15-30 s, ellei pidempikin, prosessi. Ja siksi ovet suljettiin, kun lähtöaika oli ja konduktööri ilmoitti lähtövalmiudesta, eikä avattu, ellei ollut ihan pakko, ts. vaikka ihmisiä ryntäili painelemaan ovinappeja. Muistelen, että pelkkä lukituksen purkaminen ja ovien avaaminen olisi ollut sellainen reilun minuutin prosessi ja ja jälleen sulkeminen ja lukitseminen siihen päälle ja tätä aikaahan ei näillä kiireisillä junilla ollut. |