19.01.2013 / Välillä Turku asema–Kupittaa
19.01.2013 Ic2 966 Turku-Hki korvattiin eilen 3-pendolla joka on osunut objektiiviin Aurajoen sillalla ''Tois' pual jokke''. Mukava nähdä vielä pendoja rantaradalla...
Kommentit
| 20.01.2013 19:31 | Jimi Lappalainen: | Kolmosrunko oli. | |
| 21.01.2013 19:51 | Joona Aspegren: | Okei, tattista(: | |
| 21.01.2013 21:39 | Lari Nylund: | Stadilaisen täytyy kyllä todeta, että juna liikkuu vasemmalta oikealle ja näin ollen se on "täl' puol' jokke"? | |
| 21.01.2013 21:51 | Jimi Lappalainen: | Onhan se juna tosiaan enemmän täl' pual. ;) | |
| 24.01.2013 20:23 | Tuomas Pätäri: | Hieno on tämäkin Viikon Kuva. Junan ohella edustavasti näkyvät myös rataverkon kolmanneksi pisimmät levypalkkijänteet; 34 metriset. | |
| 24.01.2013 20:32 | Miitre Timonen: | Yhden kerran satuin syksyllä olemaan tuolla sillalla pendon viilettäessä vierestä, vaan enpä silloin arvannut, että pendolinosta Rantaradalla tulee harvinaisuus. Voisihan sitä tietty tänäkin iltana mennä ihmettelemään kymmentätuhattakahtasataakahtakymmentäkahta jos jaksaisi, vaan eipä taida jaksaa. | |
| 24.01.2013 21:06 | Juhani Pirttilahti: | Tuollainen junanumero tietenkin lausutaan oikeasti yksi-nolla-kaksi-kaksi-kaksi. | |
| 24.01.2013 21:14 | Jimi Lappalainen: | "Yksnollakakskakskakkonen valmis lähtöön". Miten muuten tuo sama kerrotaan junien 8 ja 9 kohdilla? Ihan vaan "kasi/ysi valmis..." vai jotenkin muuten? | |
| 24.01.2013 23:10 | Jarkko Korhonen: | "Kahdeksan valmis lähtöön.", "Yhdeksän valmis lähtöön." | |
| 25.01.2013 00:17 | Topi Lajunen: | Julkisista brosyyreistä muistan lukeneeni, että oikein oikeaoppisesti eteen kuuluu vielä sana "juna". | |
| 25.01.2013 00:19 | Topi Lajunen: | Jimin repliikki on tosin siinä mielessä mahdoton, että 10222 määrittyy numeronsa mukaan junaksi, jolla ei ole tarkoitus kuljettaa matkustajia - eikä siinä täten ole konduktööriäkään. :) | |
| 25.01.2013 14:20 | Jarkko Korhonen: | Ei kuulu junaa enää mukaan, ainakaan vuosi sitten annetun liikenneturvallisuuskoulutuksen perusteella. Aiemmin kuului. Oli siis kyse vaihtotyöyksiköstä tai junasta, ei sen väliä, pelkkä numero ja sen perään käsky, mitä nyt ollaankin tekemässä, esim. valmis lähtöön. Lisäksi se on aina annettava Raili-puhelimella ja vasta, jos Raili on jollakin lailla pois pelistä, sitten voi turvautua varayhteyksiin, mm. sisäpuhelimeen tai gsm-yhteyteen. | |
| 25.01.2013 14:48 | Topi Lajunen: | Ok. No, tavallaan tarpeeton se "juna" siinä edessä olikin, sillä tuskin kukaan kuljettaja luulee ajavansa esim. lentokonetta. :) Moottorivaunullisissa junissa valmis lähtöön -opaste voidaan antaa - ja pääsääntöisesti annetaankin - sähkösoitto-opasteena. |
|
| 25.01.2013 15:30 | Kimmo T. Lumirae: | Mutta tuollaisen junanumeron lausuminen ja toistaminen tulee kysymykseen esim. liikenteenohjauksen antaessa lähtölupaa: "yksi-nolla-kaksi-kaksi-kaksi, lähtölupa Rämökylästä" ja kuljettaja toistaa ilmoituksen. Tämä lähtölupa kuuluu ns. määrämuotoisiin viesteihin, eli se on aina annettava vastaavassa muodossa, sen sijaan "valmis lähtöön" on opaste, joka voidaan antaa suullisesti, käsiopasteella, tai Topin mainitsemalla sähkösoitto-opasteella. |