??.07.1979 / Turku asema
??.07.1979 Samalta Lonttisten sillalta kuvattu pikajuna Helsinkiin. Vasemmalla näkyvät varasto- ja tallirakennukset ovat nykyisen Helsingintien paikalla. Muistanko oikein oliko näissä rakennuksissa Matka-Autojen tallit?
Kommentit
| 27.01.2013 22:37 | Kari Suominen: | Jos silta kuvassa on Aninkaistensilta, niin vasemmalla oli todellakin Matka-Autojen Tallit ja Aninkaisten Shell huoltamo. Vähän vaikea hahmottaa ulkopaikkakuntalaisena Turkua radan päältä kuvattuna, mutta valomastoista paikallistin aseman ja ratapihan. Yllättävä näiden 2600 -sarjan Deevereiden näkyminen kuvissasi siellä Turun suunnassa, sillä kohtuu harvinaisia kulkijoita ne eteläisessä ja läntisessä Suomessa silloin olivat | |
| 27.01.2013 22:41 | Jimi Lappalainen: | Vanha Aninkaistensiltahan siinä. | |
| 27.01.2013 23:40 | Petri Nummijoki: | 26-sarjan alkupäätä olevat Sv12/Dv12-veturit sijoitettiin uutena Tampereen varikolle, joten eivät ne olleet lainkaan harvinaisia Etelä- ja Länsi-Suomessa tuohon aikaan. Myöhemmin ne olivat sitä kylläkin, kun koko 26-sarja oli sijoitettuna Ouluun. | |
| 28.01.2013 22:55 | Jouni Hytönen: | 80-luvun lopun Jyväskylässä näkyi silloin tällöin satunnaisesti 26-sarjalaisia, mutta 90-luvun alkupuolella niiden harhailu yleistyi paljon. Nyt tuntuu, että veturit eivät taas juurikaan harhaile kotiseuduiltaan muualle. Lappeenrannassa näkyy ainoastaan Kouvolan sarjaa 2743-2760. Jyväskylässä taitaa näkyä lähinnä Tampereen vetureita. | |
| 29.01.2013 00:16 | Jorma Toivonen: | Ensimmäinen kosketus 26-sarjaan Riihimäellä tapahtui lokakuussa -75 (2614 valm. 1975). Yleisemmin niitä alkoi ilmestymään riihimäenkin kiertoon talvella 1976 (2624 heinäkuu, 2625 lokakuu) ja vähenivät kierrosta kesällä 1980, muutama poikkeili vielä talvella 1981 (siirto Ouluun?). Olisiko Tampereelle sijoituksella voinut taustalla olla jonkinlaiset tehtaan "takuu-ehdot" - Valmethan valmisti koko 26-sarjan? | |
| 29.01.2013 06:48 | Jimi Lappalainen: | Jouni; myös 2742 on nähty Lappeenrannassa. Olen myös todeistettavasti nähnyt 2601:n Lr makasiiniraiteella. | |
| 29.01.2013 10:06 | Kimmo Pyrhönen: | Harhailuja tapahtui lähinnä kiertolaisten aikoihin eli silloin, kun Jämsänkosken oikorata oli remontissa. Tuolloin saattoi kokea 2600-sarjan invaasion Pirkanmaallakin. Komeaa oli seurata esimerkiksi fosforihapon kulkua, kun keulalla möyryää kolme sellaista. Omat "wanhat hyvät rautatieharrastusajat" (tm) ajoittuivat 1980-luvun lopulle, jolloin 2600-sarjalaisista ovat jääneet mieleen Haapamäen puupaikun vetäjistä 2621 vielä ruuvikytkimellä sekä 2609. | |
| 29.01.2013 22:58 | Kari Suominen: | Petrin kommenttiin viitaten pitänee todeta hänen olevan oikeassa siinä, että se aika jolloin 26-sarja muuttui harvinaiseksi etelässä teki vasta tuloaan kuvanottohetkellä. Poikkitieteellisessä tutkimuksessani löysin hyvin niukasti kuvamateriaalia v.orgista tästä 26-sarjasta eteläisessä ja läntisessä Suomessa aikavälillä 1975-1985, mutta yksi tälle 26-sarjalle pyhitetty kuvasarja sentään tuli vastaan. Sen esipuheessa kuvaaja niin tähän keskusteluun sopivasti toistaa tuttua teemaa harvinaisuudesta 80-luvun eteläisessä Suomessa http://vaunut.org/sarja/268 Nämä tässä mainitut "harhailijat" lienevät niitä normaaleja kalustotarpeen tuomia hetkellisiä käyttöympäristön muutoksia, jotka eivät edes näy välttämättä muutoksina listoilla veturien sijoittelusta konepiireittäin. |
|
| 29.01.2013 23:19 | Jouni Hytönen: | Nuo mainitsemani 80-luvun lopun ja 90-luvun alun havainnot Jyväskylästä olivat kyllä mielestäni nimenomaan satunnaisten veturien harhailua. Koko 26-sarja oli sijoitettu Ouluun, mutta yksittäisiä vetureita näkyi satunnaisissa junissa, ei systemaattisesti tietyissä junissa tai jonkin erikoistilanteen aikaan. Jimi: Kouvolan sarja lieneekin 2741-2760. Itsekin olen kyllä nähnyt 2601:n Lappeenrannassa, mutta siitä on pari vuotta aikaa ja siihen aikaan Imatralla liikkui Joensuun vetureita. Nykyään Imatrallakin näkyy käsittääkseni vain tuota Kouvolan sarjaa 2741-2760. Aikaisemmin Joensuun kirjoilla olleet veturit taitavat kyllä olla tällä hetkellä muodollisesti Kouvolan kirjoilla, mutta ei niitä täällä näy saati Kouvolassa. | |
| 30.01.2013 09:44 | Petri Nummijoki: | Minulla on kyllä vahva mielikuva, että 26-sarjaa näki toisinaan Helsingin ja Turun välisissä pikajunissa vielä noin 1982-1983. Mutta nämä saattoivat olla uusia Valmetin toimittamia tai Hyvinkään konepajalla huollossa käyneitä vetureita, joita ehkä pidettiin hetken aikaa etelän kierroissa ennen siirtoa Ouluun. | |
| 30.01.2013 10:23 | Teppo Niemi: | Niin minäkin muistelen, että 26-sarjan veturit olivat jonkin aikaa hyvin yleisiä Helsingin ja Turun välisissä pikajunissa. | |
| 30.01.2013 17:32 | Esko Maasalo: | Kun tuli näin paljon asiaa 26-sarjan liikkeistä täällä päin, niin kaivoin kalentereja vuosilta 1983 - 1985, joihin olen merkinnyt pääasiassa kylläkin tavarajunien vetureita Turku - Toijala välillä. Vuodelle -83 ei ole kuin kaksi merkintää johtuen ehkä myös rajoittuneesta ylöskirjaamisesta: 2601 ja-05. Vuodelle 1984 löytyi 18 päivälle 13 eri veturille numerot. 2630 on ahkeroinut ainakin kuutena päivänä, joukossa on myös -54 ja -58. Seuraavalle vuodelle löytyi 10 päivälle tavarajunaveturit 2601 (3 kertaa), -07, -18, -19, -28, -37 ja 2645+2663 parivedossa siis. Eli ei aivan näkymätön vierailija, mutta melko harvalukuinen länsirintamalla. Nämä siis vain tavarajunien edessä. | |
| 30.01.2013 21:57 | Kimmo T. Lumirae: | Uskon Tampereelle sijoittamisen yhdeksi syyksi tehtaan läheisyyden; viimeisen Deeverithän valmistuivat 1984. Muistelen hämärästi, että silloin uutta 2600-sarjaa pidettiin talvilämpimämpänä kuin vanhempia koneita, ja siksi 26-sarjalaiset siirrettiin Ouluun. Tilalle tulleiden vetureiden kunto oli silminnähden huono: jostain syystä kunnossapidon standardit olivat pohjoisessa etelää väljemmät. Kysymys ei ollut ihan pelkästä kulumisesta vaan tietynlaisen huolettomuuden näkymisestä; vikoja ja puutteita oli, koska niitä ei ollut korjattu. Faktaa ei ole lyödä pöytään vaan tämä on pelkkä muistikuva. |
|
| 30.01.2013 22:41 | Petri Nummijoki: | Kai 26-sarjan siirrossa Ouluun oli merkitystä silläkin, että kolminajomahdollisuus tuli ensimmäisenä niihin ja yliraskaita malmi- ja teräsjunia kulki (dieselvedolla) enemmän pohjoisessa kuin etelässä. Kunnossapitotason eroon voisi keksiä ainakin kaksi mahdollista selitystä. Toinen olisi pidempi matka konepajalle, joka saattoi nostaa veturin korjaukseen lähettämisen kynnystä. Toinen taas historiallinen eli uudet veturit perinteisesti tulivat ensimmäisinä etelän suurille varikoille, joten niissä ehkä oli opittu tarkemmiksi. | |
| 31.01.2013 00:37 | Jorma Toivonen: | Eikö 26-sarjalaisista vain muutamaan tuli kolminajokelpoisuus kera SA-kytkinten (Kostamuksen liikenne)? Etelä-Suomen Dv12:t (27-sarja) olivat myös heikolla huollolla. Tulee mieleeni parisen reissua Riihimäeltä Hankoon talvella 1983. "Kaverille" osui ajovuoro puolenyön jälkeen lähtevälle junalle, pakkasta saattoi olla rohkeat -25. Ennen Hyvinkäätä jo huomasimme, ettei k.a:n penkillä viihtynyt - ohjaamon etummaisesta ovesta puuttuivat tiivisteet (oven ollessa suljettuna saattoi sormet työtää raosta ulkoilmaan). Lämmityspatteri oli haalea vain yläreunastaan (kyllä - konehuoneessa olevat venttiilit olivat auki, ilmattu oli patteri myös - patterista tullut ruosteinen neste jäätyi hetkessä ovikaukaloon). Matka taittui kuljettajan selän takana, patteriin nojaillen täydessä varustuksessa - kylmä oli silti... Hangon lepohuoneella klo 6:n jälkeen tarkeni, mutta... Pari muutakin ongelmakohtaa häiritsi huoltamattomissa Dv12-sarjan vetureissa... Onneksi saivat pohjoiseen uutta, toimivaa vetovoimaa. |
|
| 01.02.2013 09:53 | Petri Nummijoki: | SA3 oli kai uutena vain vetureissa 2635-2640 mutta ainakin VR:n historiikin mukaan uudet veturit varusteltiin kolminajokelpoisiksi vuodesta 1977 lähtien. Silloin juuri valmistuivat Kostamusveturit 2635-2640 mutta olen tulkinnut tämän tarkoittavan, että myös 2641-2664 olisivat olleet kolminajokelpoisia alun perinkin. |