31.01.2013 / Jämsä
Ari-Pekka Lanne

31.01.2013 Kaoliinivaunu Tau (Ƭ) 42821-9 seisoskelee ratapihalla orvon oloisena. Jospa sitä ei olekaan huolittu junaan särki menemisen tai häiriökäyttäytymisen takia.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Jämsä (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Ari-Pekka Lanne
Kuvasarja: Vaunut(.org)
Lisätty: 01.02.2013 23:04
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

02.02.2013 21:35 Marko Vornanen: Yksinäisiä Tau-vaunuja näkee aina silloin tällöin Jämsän asemalla seisoskelemassa. En tiedä liittyykö tämä suoraan tehtaan tarpeisiin.
02.02.2013 21:47 Ari-Pekka Lanne: Voi olla. Tässä näyttäisi, kun tarkemmin katson, ainakin minusta jousipakat olevan lintassa siihen malliin, että vaunussa olisi kuorma päällä, eli vaunu olisi juuri tullut Rauman satamasta.

Kymmenen minuuttia kuvan ottamisen jälkeen Kaipolasta tuli RC-päivystäjä Dv12 2733, joka kytkeytyi tähän vaunuun. Dv12 työnsi Tau:n ratapihan pohjoispäähän, josta yhdistelmä palasi takaisin jollekin läntisemmälle raiteelle. Siihen ne jäivät seisomaan veturi "pimeenä ja hiljaisena".
02.02.2013 21:56 Juhani Pirttilahti: Kyllä näissä on kuormaa Rauman satamasta tehtaalle.
02.02.2013 21:59 Ari-Pekka Lanne: Uskotaan, mutta miksi vaunu on pitänyt irrottaa junasta tuohon? Eikö tehtaalla riitä raiteita junan pilkkomiseen ja vaunujen vekslailuun?
02.02.2013 23:48 Riku Outinen: Tau-vaunuilla tulee Kaipolaan myöskin talkkia Lahnaslammelta.
03.02.2013 10:38 Ari-Pekka Lanne: Hyvä niin, ettei kaikkea valkoista täyteainepulveria tarvitse laivata merten takaa - vaikka kylläkin suurin osa. Tosin Wikipedia näköjään väittää, että kaoliiniesiintymiä olisi Suomessakin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaoliini Ehkä esiintymät ovat niin pieniä, ettei niiden hyödyntäminen kannata.

Vielä kun joku ruudinkeksijä eli "chemist el loco" vääntäisi meille reseptin, miten kaoliinin tilalla voitaisiin käyttää Siilinjärven kipsiä tai edes titaani(IV)oksidia.
04.02.2013 00:02 Tero Korkeakoski: A-P, kyllä molempia käytetään päällysteaineena nykyään. Taitavat vaan olla paljon kalliimpia tuottaa (en tiedä, mutta olettaisin) ja siten varmaan arvokkaampia käyttääkin.
04.02.2013 09:05 Ari-Pekka Lanne: Kalliimpia tuottaa? Niitähän on kertynyt vuoriksi, kun niille ei ole löydetty käyttöä. Harjavallan kuonakasatkin jäävät toiseksi tai kolmanneksi Siilinjärven kipsivuorten rinnalla. ;o)

Ehkä kyse on tosiaan siitä, että kaoliini sopii täyte- ja/tai päällysteaineeksi paremmin, saadaan laadukkaampaa paperia. Mutta se on tosiaan sääli, ajatellaan sitten Suomen vaihtotasetta, suomalaisen paperinvalmistuksen kannattavuutta tai vaikka kaoliinin louhimisen ja laivaamisen ympäristövaikutuksia.

Hyvä kuitenkin, jos edes jonkun verran pystytään käyttämään noita Siilinjärven "jätteitäkin".
04.02.2013 12:16 Tero Korkeakoski: Sanoin pikkuisen väärin, ei tuota kipsiä suoraan käytetä paperin valmistuksessa mutta siitä jalostetaan sellaista, aivan samoin kuin Titaanidioksidituotannon jätteestä valmistetaan vedenpuhdistuskemikaalia.

Harjavallassa on kyllä komeat kasat, mutta ne on aika hyvin käytetty loppuun. Varmasti tuoltakin voidaan silti tulevaisuudessa jalostaa jotain sinne "unohtunutta" metallia samoin kuin Kongossa erotetaan kobolttia vanhan kuparikaivoksen valtavasta jätekasasta.
04.02.2013 17:06 Riku Outinen: Paperin täyteaineena kipsi on vielä aika harvinainen, yhtiöistä ilmeisesti vain Sappi käyttää sitä yhdellä Kirkniemen koneella ja käytti sitä suljetulla Kankaan tehtaalla. SE ja UPM ovat pysyttäyneet perinteisissä

Talkki ei ole enää kovin yleinen (verrattuna kaoliiniin ja karbonaatteihin) täyte/päällystysaine, sitä käytetään ominaisuuksiensa puolesta lähinnä offset-painopapereissa. UPM:llä talkkia käyttää Kaukas, Kaipola, ja Rauma.

Kaoliinia on syrjäyttänyt jossain paperilaaduissa kotimainen karbonaatti, ja kalkista tehtävä PCC (saostettu karbonaatti). Varsinkin hienopapereissa PCC on käsittääkseni vallannut alan lähes täysin. SC-painopapereissa, joita esim. Jämsänkoski puskee muutamalla koneella, kaoliini on vielä hyvin suosittu täyteaine.

Titaanidioksidi on erikoispigmentti, eikä siitä voi puhua volyymien suhteen samassa lauseessa edellisten kanssa.
05.02.2013 01:13 Tero Korkeakoski: Riku kyllä tietää aina nämä paremmin kuin meikäläinen ...

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!
<< Kuvalista >>