??.??.1952 / Kempele
??.??.1952 Kempeleen tiilitehtaan saviradan raiteisto ja tiilitehtaan sivuitse jatkunut pitkä sivuraide (ehkä sorakuopalle?). Skannattu haalistuneesta valokopiosta, alkuperäinen lähde on pieni osa peruskarttalehteä 3422 05 (vuoden 1952 painos).
Kommentit
| 04.02.2013 18:51 | Eljas Pölhö: | Vaikuttaa siltä, että karttaan on lisätty uusi tie päällepainatuksella, sillä ei kai siellä ollut noin suoraa ja loivakaarteista tietä vielä 1952? | |
| 05.02.2013 12:25 | Niila Heikkilä: | Noita muita saman alueen karttoja tutkiskelemalla näyttäisi siltä että nelostie on korjattu ja levennetty Oulu-Haaransilta -välillä nykystandardien (tai siis 1950-luvun valtatiestandardien) mukaiseksi jo varsin aikaisin, 1950-luvun puolessavälissä. Vuoden 1952 kartassa tuo työ ei liene vielä ihan valmis, mutta linjaukset on jo merkattu siihen. Muutamaa vuotta nuoremmissa (1955) kartoissa tie kulkee jo tuon mukaisesti. Pääpiirteissään linjaukset eivät Kempeleen kohdalla edes kovin paljoa muuttuneet alkuperäisestä. Oulun läheisyys vaikutti siihen että nelostietä alettiin tuolla alueella korjata jo melko aikaisin, ennen suuria tietyömaavuosia. Vielä 1950-luvulla käytettiin tietä uudelleen linjattaessa paikkapaikoin 1930-luvun valtatiesuunnitteluperiaatteita. Silloin pyrittiin rakentamaan, jos mahdollista, mahdollisimman pitkiä suoria. Nykypäivänäkin on havaittavissa varsinkin Oulu - Rantsila -välillä että tien päälinjaus perustuu pitkiin suoriin joiden välissä on nykypäivän mittapuulla säteeltään tarpeettoman tiukka kaarre. Osa niistä on oikaistu ja osa saatu muutettua vähemmän haittaavaksi tien levennyksen yhteydessä, mutta autolla tietä pitkin ajettaessa ne havaitsee yhä. Tässä yksi esimerkki suorien välissä olleesta varsin vaarallisesta kaarrepaikasta. Se on kolmiosainen mutka, jossa siirtymäkaaret ovat vieläpä olemattomat. Paikka oikaistiin 1980-luvun lopulla http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=oikaisu&srs=EPSG%3A3067&y=7175884&mode=orto&x=431945&lang=fi Nelostie alkaa nykyään olla Jyväskylän ja Oulun välillä levennetty koko matkaltaan vähintään 9 metriseksi. Varsin pitkään sinnitteli vanhana 7.5 metrisenä väli Haaransilta-Alatemmes. Se valmistui 10.5 metriseksi vasta 2012. Viimeinen paikka, missä voi kokea millainen nelostie oli vielä 1980-luvun alussa melkein koko matkaltaan, on Rantsilan keskustan ohitus. Siinä tie on vanhaa kapeaa standardia, ja molemmissa päissä on vieläpä varsin tiukat mutkat. Ennen vanhaan harppia ei ilmeisesti maltettu levittää kartalla riittävän paljon. |
|
| 05.02.2013 12:41 | Kari Haapakangas: | Useammallekin matkalle matkustajana on tuonut ajankulua tien vanhojen linjausten bongaaminen. Tuosta se on joskus mennyt... Haaransilta-Alatemmes sinnitteli kapeana noinkin pitkään, koskapa haaveiltiin moottoritien jatkosta Haaransillalta etelään. Vaan ovat nekin suunnitelmat hautautuneet ja vanhentuneet valtion rahapulaan. |
|
| 06.02.2013 23:54 | Petri Soronen: | Oli turhan kapea tuo pätkä Haaransillalta etelään. Tullut nyt ajeltua sitä ennen ja jälkeen ja ihan hyvää teki se levennys. Olisivat vaan sen moottoritien vetäneet kerralla etelämmäs, tuntuu olevan kovin tukkoinen tuo väli pulkkilaan asti. Pulkkila-Iisalmi väli taas on kapeaa tietä, huonokuntoinen ja täynnä venäläisten rekkaliikennettä. Siis alimitoitettu nykyiselle liikenteelle. | |
| 07.02.2013 02:27 | Niila Heikkilä: | Haaransilta-Haurukylä -moottoritielinjaus on näköjään edelleen mukana varauksena maakuntakaavassa, rakentaminen on tällä hetkellä tiettävästi ajoitettu vuoden 2020 paikkeille. Tien liityntäkohta nykyiseen moottoritiehen tulisi olemaan Haaransillan ja Tupoksen välillä johon rakennetaan eritasoliittymä ramppeineen. Tämä selittää myös sen miksi ABC rakennettiin juuri Tupokseen eikä lähemmäs Haaransiltaa. Vanhan nelostien levennys Alatemmeksen yläpuolella tehtiin ilman suuria mutkien oikaisuja, koska ei haluttu tuhota vanhaa Temmesjoen jokivarsiasutusta ja maisemaa, koska moottoritie tulee kuitenkin joskus. Samoihin suunnitelmiin liittyy moottoritien jatko Haaransillasta Limingan ohi Ylivieskantien risteykseen. | |
| 07.02.2013 08:30 | Kari Haapakangas: | Keskustelu lipeää hieman rautatieliikenteestä... Tuossa juuri ennen Haaransiltaa etelään päin mennessä kun tiiraa tarkkaan merelle päin, niin näkee vielä rautatien, mutta sitten ne erkanevat niin, ettei nelostiellä nähdä rautatietä ennen Pyhäjärveä, jossa tie ylittää Kyösti Kallion radan. Siitä seuraava mahdollisuus taitaa olla sitten Äänekoskella, vaikka Pihtiputaalla lähellä käydäänkin. Tuo Pulkkila-Iisalmi väli on siitä mielenkiintoinen, että se on niitä harvoja osuuksia, jotka on alennettu valtatiestatuksesta kantatieksi, joten sillä suunnalla ei mitään levennyksiä ole hevillä luvassa. Muutoinhan se on vedenjakajan ylityksineen eräs selvimmin luonnossakin erottuvista maakuntarajoista. |
|
| 07.02.2013 17:04 | Eljas Pölhö: | Koska täällä näyttää olevan Kempeleen tuntijoita, niinpä kysyn onko kenelläkään tai onko kukaan lukenut kirjaa nimeltään "Kempeleen historia"? Onko kirjassa kuvia Kempeleen tiilitehtaasta, joistakin muista teollisuuslaitoksista tai asemanseudusta? En viitsisi tilata kirjastoon kaukolainaan Ruotsiin ihan tyhjän takia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kempeleen_historia | |
| 19.02.2013 15:12 | Niila Heikkilä: | Tulipahan lainattua kirjastosta tuo kirja. Ihan hyllytavaraa se ei ollut, vaan hakivat sen kirjaston kellarista. Kovin paljoa kuvia tuossa ei ole, ja Kempeleessäkin on paljon tapahtunut vuoden 1982 jälkeen, joten kirjaa pitäisi päivittää reilusti, mutta alueen varhaishistoriasta manttaaleineen ja maastonmuotoineen siitä löytyy runsaammanpuoleisesti tietoa. Mielenkiintoista on että esimerkiksi tiiliä vietiin aikoinaan Kempeleestä Ouluun jopa laivalla. Itse tiilitehdasta ja rautatien rakentamista käsitellään vain muutaman sivun verran, mutta sentään jotakin. Skannasin talteen näitä aiheita käsittelevät sivut. Aivan PDF-ketjun alussa on muutama sivu maaston olosuhteista. Se auttaa ymmärtämään miksi rautatien perusparantaminen ja kantavan pohjan teko Tupoksen kohdalla ei ole välttämättä niitä helpoimpia operaatioita. Rataa käsittelevässä artikkelissa kerrotaan myös VR:n soraraiteiden sijainnista ja alueiden koosta Vuoppolankankaalla ja Kuivalanharjulla. Lähdemateriaalina siis Kempeleen historia, Mauno Hiltunen. Painopaikka Oy Kirjateollisuus Oulu, 1982 http://junat.dy.fi/Kempeleen_historia_1982.pdf | |
| 19.02.2013 15:41 | Eljas Pölhö: | Hienoa, paljon kiitoksia vaivannäöstäsi, Niila. |