??.02.1963 / Hillo, Hamina (uusi)
??.02.1963 Hk-vaunuja ja Hillon "raanat" (5 kpl). Lähinnä oleva Crichton-Vulcanin nosturi lepuuttaa kahmariaan Paraisten Kalkkivuori Oy:n hiilisäilön reunalla. Säiliöön mahtui hiiltä 2000 t. Seuraavana on uusi Koneen nosturi, jonka jalkojen välistä kurkkii Haminan satamahinaaja "Merikarhu". Merikarhu ostettiin Englannista USA:n ylijäämävarastosta. Hinaaja oli osallistunut Normandian maihinnousuun. Alus kunnostettiin Raumalla Hollmingin telakalla, josta se saatiin Haminaan tammikuussa 1952.
Kommentit
| 19.02.2013 22:44 | [Tunnus poistettu]: | Luin muutama aika sitten Kotkan sataman historiasta kertovan kirjan. Siinä kerrottiin nosturinkäyttäjien olleen työssään virkasuhteessa. Olikohan noin muissakin satamissa? | |
| 20.02.2013 00:02 | Turo Takanen: | Näyttävätpäs nuo nosturit matalilta. En olekaan Haminan nostureissa käynyt, mutta Mussalon bulkkisataman parissa nosturissa tuli viime vuonna kiipeiltyä. Näkyihän sieltäkin katsellen vaunuja. Harmillista vaan, että satama-alueella on kuvauskielto nykyisin. | |
| 23.02.2013 19:33 | Tapio Muurinen: | Nosturit olivat kaupungin omistamia, ja sellainen muistikuva on minullakin, että käyttäjät olivat virkamiehiä. Jonkun heistä muistan nimeltäkin. He olivat virassa 15 - 25 - 35 vuotta... eli tunsivat hyvin kalliit koneensa. Hiljaisempana aikana huollettiin nostureita, vaihdettiin vaijereita ym. Nosturit olivat mitoitettu 5000 kg, mutta täysi hiilikauhallinen saattoi painaa 6100 kg. Vuonna 1948 kaupunki osti niinikään USA:n ylijäämävarastosta Englannista 10 tonnin ruosteisen nosturin, joka oli kallis kunnostettava ja huono hankinta. Kerran se oli vähällä kaatua. Se myytiinkin v.1957 Rauma-Repolalle. Uudet Koneen nosturit hankittiin v.1962. Eivät nosturit tuon ajan "pienessä maailmassa" mitään matalia olleet. Käyttäjän työpiste oli 12 m:ssä. Nosturin huippu oli n. 30 m:ssä, eli valomastojen tasalla. Kerran johonkin noista kiipesin ja kävin ottamassa muutamia kuvia. Oli laivasaattue juuri lähdössä jäänmurtajan avustamana. - Vähän pelotti. | |
| 01.03.2013 19:45 | Martin Hillebard: | Minun viimeinen muistoni satamanostureista Suomen valtakunnassa on vuodelta 1984 - kuukautta en muista mutta se oli lämmintä vuodenaikaa. Oleskelin Helsingissä ja kerran suoritin iltakävelyn Katajanokan suuntaan. Siellä "Skatan" laiturissa makasi touvein kiinnitettynä ruotsalaisen JOHNSON LINEN konventionaalinen, siis sellainen vanhanaikainen, rahtilaiva - nimeä en muista. Ilta oli jo hämärtynyt ja valomastojen voimakkaitten lamppujen valossa sain seurata näytelmää. Raanat nostivat valtamerten kyntäjän lastiruumasta lavatakkoina säkkejä joissa muistaakseni oli tuontitavarana kahvipapuja Etelä-Amerikasta. Sillä suunnalla varustamo seilasi paljon. Työ tapahtui täydellisesti vanhan ajan menetelmällä lastaajineen kaikkineen. Häpeäkseni en muista laskettiinko taakat suoraan (avo)rautatievaunuihin mutta satamarata Helsingin pääratapihojen suunnasta, Eduskuntatalon editse ja läpi sen kuilun jossa nyt sijaitsee kevyen liikenteen väylä oli kaikki tyynni jäljellä. Ainut mitä en täällä enää nähnyt olivat lapsuusvuosieni Kanat. Tänään kaikki tuo on vain muisto menneisyydestä. Merenkulkutoiminta paikalla on pääasiassa Viking Linen matkustajaliikennettä. |
|
| 02.03.2013 12:53 | Tapio Muurinen: | Johnson Linen linjalaivat ajovat perinteisesti Etelä-Amerikkaan. Tuonti oli sikäläisiä tuotteita kuten kahvia, hedelmiä, säilykkeitä... Vientituotteet taas meikäläisiä. Jos säkkitavara purettiin vaunuihin, niin tavarasta riippuen useimmiten lastattiin umpivaunuihin säältä suojaan. Nosturi nosti kuormalavat jykevälle lastauslavalle, joka oli vaunun oviaukon edessä. Siitä säkit pinottiin käsipelillä vaunuun. - Tästäkin laiturista Jonsson alotti linjaliikenteen melkein laiturin valmistuttua v.1938-39. Ne kuljettivat myös matkustajia. Lakulahden altaan valmistuttua v.1957 linjalaivat siirtyivät sinne. Joitain J:n aluksia muistan: Chile, Peru, Rosario, Santos, Argentina, ym. |