01.03.2013 / Turku, Turku asema

01.03.2013 Tulipa vastaan Turussa tämmöinen komea, uuden vihreän värityksen saanut entinen Hccmqqr, nykyinen Gd-autovaunu.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Turku asema (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Turku
Kuvaaja: Henri Kumpulainen
Lisätty: 01.03.2013 15:56
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

01.03.2013 16:19 Tommi Koskinen: Tulihan tännekkin sitten kuva koko vaunusta.
01.03.2013 16:22 Heikki Kannosto: Mistähän sain sen käsityksen että tämä olisi nivelraitsikoiden tapaan kuusiakselinen?
01.03.2013 16:31 Kimmo T. Lumirae: Käsittääkseni (tietävämmät oikaiskaa, kiitos) tuossa on kaksi yksiakselista teliä alla ja suunnittelija/valmistajalla lienee niiden rakentamisesta kenties maailman laajin kokemus eli kyse on Talgosta.
01.03.2013 16:56 [Tunnus poistettu]: Todella tyylikäs vaunu ja hieno kuva
01.03.2013 17:15 Juhani Pirttilahti: Nuo tuossa alla ovat kiinteitä, tavallisia akseleita levyjarruilla.
01.03.2013 17:44 Topi Lajunen: Mikä edes olisi "yksiakselinen teli"? :)
01.03.2013 18:01 Juhani Pirttilahti: Tuolla on esitetty myös yksiakselinen teli. http://www.jrtr.net/jrtr18/pdf/f52_techn​ology.pdf
01.03.2013 18:48 Valtteri Paakkari: Tämäpä on tyylikäs.
01.03.2013 18:51 Topi Lajunen: Ei ole. Siellä on esitetty yksittäinen akseli (pyöräkerta) ripustuksineen, jollaisen nimitys tuon mukaan näyttäisi olevan englanniksi "single-axle bogie".
01.03.2013 18:52 Topi Lajunen: Siis: on tyylikäs, mutta ei ole esitetty. Heh. :)
01.03.2013 19:27 Heikki Kannosto: Onko tässä siis kaksi kaksiakselista Gd-vaunua joista toinen on toisin päin?
01.03.2013 19:30 Topi Lajunen: Ei, tässä on yksi Gd-vaunu, joka on neliakselinen nivelvaunu. Vaunu on nivelletty keskeltä, mutta ei ole siltä kohtaa normaalisti katkaistavissa. Tekniseltä näkökannalta monia laitteistoja (esimerkiksi jarrupuolella) on tuplasti, joten tavallaan tämän voi ajatella olevan kaksi vaunua puolikiinteästi toisiinsa liitettynä. Virallisesti tämä kuitenkin on yksi yksittäinen vaunu.
01.03.2013 19:35 Heikki Kannosto: Lyyti alkaa vähitellen kirjoittaa.
01.03.2013 19:36 Teemu Tuomisto: Täytyy kyllä myöntaa, että vaunu on tyylikäs. Olisiko tuo kuitenkin yksi kokonainen vaunu? Korjatkaa, jos olen väärässä :).
01.03.2013 19:56 Tommi K Hakala: Jotenkin tuo nimitys yksiakselinen teli on outo? Yleensä telissä on kaksi tai useampi akseli liitetty toisiinsa.
01.03.2013 20:02 Kimmo T. Lumirae: Vanha "kompa", mutta Topi: teli on apurunko, joka pääsee liikkumaan tai kääntymään rautatievaunun tai veturin runkoon nähden ja johon on kiinnitetty yksi tai useampia akseleita eli pyöräkertoja. Höyryvetureissa yksiakselinen johto- tai laahusteli on varsin tavallinen.

Jos oikein lähdetään pilkkua viilaamaan, ei Talgon yksiakselinen telikään ole teli, koska se on yksiakseliton eli kumpikin pyörä on ripustettu erikseen ilman niitä yhdistävää akselia.

Jos nuo akselit eivät pääse kääntymään vaunun runkoon nähden, silloin kyseessä ei ole teli. Oletko Juhani varma, että nuo akselit eivät pääse esim. asettumaan radiaalisesti kaarresäteen suuntaisesti eli kääntymään?

Nämä vaunut pohjautunevat tavalla tai toisella Transtechin Sveitsiin toimittamiin pölytiiviisiin autonkuljetusvaunuihin.
01.03.2013 20:42 Juhani Pirttilahti: Ainakin toisiojousitus on hitsattu kiinteästi vaunun runkoon kiinni.
01.03.2013 21:04 Juhani Pirttilahti: Samoin näkyy eräissä kuvissa ensiöjousituskin olevan runkoon hitsattu.
02.03.2013 02:38 Topi Lajunen: Kimmo, arvanet varmaan, että tiesin mitä tarkoitit. En kuitenkaan ole kuullut, että sanaa "teli" käytettäisiin (oikeaoppisesti) tuossa tarkoituksessa, vaan homman nimi olisi yksinkertaisesti vain "kääntyvä akseli" tai "radiaaliakseli".

Voin toki tässä(kin) asiassa olla väärässä, mutta olen pitänyt itsensään selvänä, että "teli" sisältää oletuksen kahdesta tai useammasta akselista. (Wikipedia näyttäisi olevan samaa mieltä, joskin määritelmää ei ole uskottavasti lähteistetty.)
02.03.2013 08:04 Tommi K Hakala: Niin, kuka ottaa ekana kuvan näiden akseleista, nähtäisiin onko ne ohjautuvia.
02.03.2013 13:19 Kimmo T. Lumirae: En ole vaivautunut ryömimään alle vaikka olen vieressä asiaa pari kertaa pohtinut. Mutta uskon Juhania, olkoon näin ainakin siihen asti kunnes toista tiedetään.

Ei niinkään, Topi, tästä asiasta on väitelty mm. VRKK:n oppilaiden kanssa, siksi nimitin tätä kommaksi. Kuulumme tässä näköjään eri koulukuntiin, minun mielestäni teliin riittää se, että siinä on liikkuva tai kääntyvä apurunko, ja akselien määrä on täysin toissijainen. Erityisesti nuo jäykkäkehyksisten vetureiden telit ovat tästä osoitus.

Katson, mitä wikipedialle voitaisiin tehdä. Siellä määritelmä on tosiaankin virheellinen.
02.03.2013 13:46 Kimmo T. Lumirae: Katselin hiukan noita wikipedioita. Saksankielinen määrittelee aluksi telin vähintään kaksiakseliseksi, mutta myöntää myöhemmin, että myös yksiakselisia telejä on. Hommaa hankaloittaa saksan kielen täsmällisyys, siinä on oma substantiivinsa jokaiselle akseliripustustyypille, ilman, että niitä kaikkia tarvitsee niputtaa "teli" -nimikkeen alle.

Englanninkielisessä wikipediassa telin todetaan olevan pyörällinen vaunu tai runko ja akselimäärä käsitellään erikseen.

Ja wikipediahan ei edelleenkään ole luotettava lähde :o}

Suomenkielisissä julkaisuissa helpointa lienee vedota kirjaan Ivalon "Höyryveturit ja niiden hoito", joka määrittelee telin (s. 336) seuraavasti: "Teliksi sanotaan enemmän tai vähemmän itsenäistä yksi- tai useampiakselista vaunua, joka voi akseleineen kiertyä veturin kehyksen suhteen tai liikkua poikittain tämän suhteen tai tehdä molemmat liikkeet..."
02.03.2013 15:40 Topi Lajunen: Eli voisi ajatella, että radiaaliakseli kääntyy yksinään, mutta yksiakselinen teli kääntyy ensiö- ja toisiojousituksen välistä. Jos ymmärsin oikein, niin tämä kelpaa kyllä minulle. :)
02.03.2013 15:54 Kimmo Huhta: Kuva on aivan hyvä ja havainnollistava, vaikka voisi olla vähän väljemmin rajattu. Vaunun ulkoasu taas on jokseenkin mauton ja naiivi. Sama pätee muihinkin viherrettyihin matkustajaliikenteen vaunuihin. En tiedä maailmasta toista firmaa, jonka täytyy näin epätoivoisen tuntuisesti alleviivata visuaalisessa ilmeessään ekologisia arvoja. Teot puhukoot ekologisuudesta, verhoutuminen ja mielikuvanmuodostus jääkööt vähemmälle.
02.03.2013 16:17 Kimmo T. Lumirae: Määritelmäsi kelpaa oikein hyvin, Topi, kunnes muuta keksimme :o}
10.03.2013 10:29 [Tunnus poistettu]: Junablogin artikkeli tästä vaunusta: http://www.junablogi.fi/fi/poro-lahtee-r​aiteelta-yksi
01.01.2014 15:07 Ville Hautamäki: Viimeöisestä P 265:stä löytyi peräti 3 Gd:tä. Palaavat etelään ilmeisesti illan P 266:ssa.
02.01.2014 05:01 [Tunnus poistettu]: 265:n paluujuna on 274. Ja kun miettii vaunujen mahdollista (ei siis todellista järjestystä) pohjoisen autojuna-asemilla niin todennäköisesti palaavat sitten samalla paluujunalla takaisin.
03.03.2015 12:00 Kurt Ristniemi: Topi tuolla edellä (01.03.2013 18:51) kiisti, että "single-axle bogie" olisi teli lainkaan, mutta pääsi sitten oikeille urille.

Katsotaanpa ensin sana sanalta, kuinka tuo "single-axle bogie" kääntyy suomeksi: "yksi-akselinen teli". Siis teli.

Bogie: (in Britain) a truck that rotates about a central pivot under a locomotive or car. (Voi tosin kiertyä myös telin etu- tai takapuolella olevan tukipisteen ympäri: laahusteli / johtoteli)

Radiaaliakseli on eri juttu, niinkuin Topikin havaitsi. Siinä ei ole telirunkoa, vaan akseli pääsee muutoin kääntymään radan mukaisesti. Esim. Adamin akseli on toteutettu siten, että akselipoksit pääsevät liikkumaan eteen- ja taaksepäin toisistaan riippumatta.

Lyhyesti: jos akseli(t) on kiinnitetty erilliseen tukipisteen ympäri kiertyvään apurunkoon (teli), kyseessä on teli riippumatta siitä montako akselia setissä on.
03.03.2015 16:49 Kimmo T. Lumirae: Kurtin kanssa täsmälleen samaa mieltä, kuten edellä olen asiasta vääntänyt.

Ja pelkästään johto- tai laahusteli eivät ole niitä, jotka kääntyvät muuta kuin keskiötapin varassa: ihan aluksi vaikkapa Dr12, jonka telit liukuvat sivusuunnassa veturin alla ja on kiinnitetty vetoaisoilla veturin keskikohdassa olevaan kiinnikkeeseen. Samantapainen ripustus on vetureissa melko yleinen; esim. Sr2:ssa vetoaisaa vastaavat ovat hyvin matalalla, jolloin estetään telin "keuliminen"; tästä huolimatta veturi silti aina vetäessään "keulii".

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!