17.07.1966 / Hamina, Hillo, Hamina (uusi)
17.07.1966 Vv15 1968 tuli Haminaan työjuhdaksi yhdessä Vv15 1970:n kanssa loppuvuodesta 1965. Sen jälkeen ne olivatkin satamapäivystäjinä Hillon puolella jokapäiväinen näky.
Kommentit
| 16.03.2013 13:22 | Joni Lahti: | Tapio, onko tuo ms SÄRKKÄ sama kuin nykyinen ms MUIKKU? Sopiiko valmistumisaika tähän kuvaan? | |
| 16.03.2013 14:54 | Tapio Muurinen: | Kyllä on sama perusalus. Muikku on vain rakenteiltaan muutettu, muistaakseni runkoakin joiltain osin. Tässä Särkkä on tulossa uutena Raumalta ja menossa Saimaalle. Samasta operaatiosta on aikaisempia kuvia mm: http://vaunut.org/kuvat/?u=832&kd=17.7.1966 | |
| 16.03.2013 15:56 | Marko Vornanen: | Hyvin sopii tenderi myös tämän veturin perään! | |
| 16.03.2013 16:56 | Timo Arolainen: | Samainen 1968 oli Kotkassakin jossain vaiheessa vaihtoveturina. | |
| 16.03.2013 18:16 | Tapio Muurinen: | Kyllä, oli myös Kotkassa 1970-luvun alkupuolella http://vaunut.org/kuva/57387?paik=Kotka&tag0=1%7CVv15%7C 1968 kuului Kouvolaan sijoitettuihin vetureihin, josta niitä jaettiin alavarikoille. Vuosikausia ne olivat samoilla reviireillä. Kotkan kuvassa 1968 näyttää saaneen uuden maalipinnan. Olisiko käynyt hiljattain konepajareissun. | |
| 16.03.2013 19:29 | [Tunnus poistettu]: | Joku on suutuksissaan potkaissut rapun etukulmaan. | |
| 17.03.2013 01:33 | Jorma Toivonen: | Todella hyvä kuva Vv:stä, mielestäni yhdestä parhaimmista vaihtovetureista (tuon ajan toiminnoiltaan). Ohjaamon ilmastointi näköjään "päällä", konesuoja "oikea-oppisesti" avoinna (takaluukku ei peitä MAN:in ilmanottoa - ainakaan teoriassa) - tosin noiden luukkujen avoinna olemiseen taisi perimmäisenä syynä olla, ettei tuulettaja puhalla lämmintä ilmaa moottorisuojan "putkea" pitkin ohjaamoon (hytin alla oleva Voithin vaihteisto osaltaan jo lämmitti työskentelytilaa oivallisesti raskaassa työskentelyssä). Nuo konesuojan luukut ryskyivät edestakaisin vaihtotyössä, ellei muistanut salvata niitä - kerrasta oppi. Käyntisillan kaiteettomuus - matkalla lämpöjen noustessa taiteiltiin katsastamaan jäikö tuo manuaalisesti säädettävä jäähdyttäjän verho sittenkin yläasentoon (keväisin varsin yleinen tarkistustoimenpide), säätö toki suoritettiin vasta junan seisahdettua. "Kireää väliä" on voimamies irroittanut - taipunut ruuvikytkimen sanka. Apukytkinten ketjut vielä kalkattelullaan puskinpalkkia vasten viimeistelivät äänimailman. Tyfoni (= kimeä) näköjään tuossa vaiheessa puuttui veturin varustelusta. Mitähän vielä muistuisi mieleen... | |
| 17.03.2013 09:37 | [Tunnus poistettu]: | Mikä on apukytkin (ketjuineen)? Ja onko tuolla tenderillä joku ihan oikea funktiokin tämän veturin kanssa (ei kai sentään, mutta mistäs sen tietää jos vaikka siinä kuljetetaan suurempaa polttoainesäiliötä tai jotain;). | |
| 17.03.2013 17:03 | Tapio Muurinen: | Jorma tuossa kertoilikin oleelliset seikat - onkohan se sama voimamies, joka väänsi kytkimen sangan potkaissut myös alaportaan vinoon :). Joskus jouduin vaunujen välejä katkomaan; saattoivat kytkinruuvit olla lujassakin, mutta ei muistaakseni koskaan jääneet antamatta periksi. Välillä piti hyppiä sangan päällä, tai etsiä putkenpätkää jatkoksi. Mutta vähva tätyyy olla miehen, joka tuon terästangon vääntää mutkalle. - Apukytkin (kettingit + koukut) puskinlevyssä oli tarpeen silloin, jos vaunun oma vetolaite oli hajonnut. Sai vaunut/-t pois linjalta. Höyryveturin tenderi oli perässä pilkistävää Ardet-höyrynosturia varten. | |
| 05.03.2022 17:46 | Jarno Piltti: | Erittäin 1800-lukulaisen näköiset nuo varaketjut. | |
| 06.03.2022 23:35 | Harri Pesonen: | Jäähdyttäjän kaihdinta ei saanut ohjaamosta vaijerilla säädettyä ylös alas tarpeen mukaan ?? | |
| 07.03.2022 08:42 | Petri Nummijoki: | Kuvan http://www.vaunut.org/kuva/21808 kommenteissa "joutui koneapulainen ulkoistumaan säätelemään verhon korkeutta", joten siitä asian voinee päätellä. | |
| 07.03.2022 17:15 | Kimmo T. Lumirae: | Jäähdytysjärjestelmässähän ei ole autoista tuttua termostaattia, joka muuttaa jäähdytysveden kiertoa lämpötilan mukaan, vaan jäähdytysveden lämmetessä termostaatti avaa tuon nokalla olevan säleikön ja sen takana oleva jäähdyttimen tuuletin alkaa pyöriä. En muista ulkoa, mutta luultavasti siinä oli säätö: mitä kuumempaa vettä, sitä enemmän tuuletin puhaltaa. Ja nimenomaan siis jäähdytysveden: vetureissahan ei pääsääntöisesti käytetty pakkasnesteitä, koska glykoli jo pienessä määrin tuhoaa moottoriöljyn ominaisuudet ja se on sitten menoa. Vasta joskus, olisiko 1980-luvun loppuvuosina, alettiin kokeilla jotain uudentyyppisiä pakkasnesteitä, jotka havaittiin hyviksi ja ovat sitten jääneet koko kalustoon. Ne poikkeukset olivat ainakin Porkkana ja (oletettavasti) Lättä. Pienkalustosta ei ole tietoa. Noita jäähdyttimen pressuja ei ole pahemmin ollut muissa veturisarjoissa ja Vv 16:sta (Dv16) se jätettiin jo kokonaan pois. Ongelmana on saattanut pakkaskeleillä olla jäähdytinkennojen nurkkien jäätyminen tms. |
|
| 07.03.2022 18:00 | Petri Nummijoki: | Pyrhösen Porkkanajunakirjassa on selitetty pakkasnesteen käyttöönottoa Dm8-9-junissa. Omani ei ole heti käsillä mutta joku voisi kommentoida, jolla on. Ulkomuistista sanoisin, että näissäkin käytettiin alun perin jäähdytysnesteenä pelkkää vettä (varmaan siinä korroosiosuoja-ainetta oli lisättynä) mutta kovan pakkastalven 1966 kokemuksien myötä oli pakko siirtyä pakkasnesteeseen, vaikka sille ei ollut moottorivalmistajalta lupaa. Myöhemmin jouduttiin joitain osia (ehkä tiivisteitä tai liitoksia?) vaihtamaan toiseen malliin tämän vuoksi. | |
| 07.03.2022 19:57 | Ari-Pekka Lanne: | Tarkkaan on Petri syönyt karoteeninsa. Kimmo Pyrhönen, Porkkana ‒ Kiitojunan tarina, s. 44: »…Yksi moottoreissa ilmennyt ongelma liittyi Suomen talviolosuhteisiin sekä huoltotilojen puutteeseen. Bredat oli nimittäin suunniteltu niin, että jäähdytys toimii pelkällä vedellä. Joulukuun alussa 1964 päättivät herrat Vuokko, Mattila ja Partanen käytännön pakon edessä, että Bredan lausuntoa moottoreiden pakkasnestekysymyksessä ei voida odottaa, vaan koneisiin laitetaan kotimaista pakkasnestettä. Tästä syystä esimerkiksi sylinteriputkien ja sylinterinkansien tiivisteet eivät kestäneet entiseen tapaan ja ongelmat siirtyivät sinne.» |