21.08.1982 / Pori (uusi)

21.08.1982 Tässä vaunukuvasarjaan jo vähän käytön jälkiä saanut malmivaunu, joka on tullut lähes suoraan tarkastuskäynniltään Pieksämäeltä 19.8.82, joka on leimattuna runkoon.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Pori (uusi) (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Esko Maasalo
Lisätty: 20.03.2013 21:09

Tavaravaunut
Ome: 76626

Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

21.03.2013 07:43	Tommi K Hakala:	Osa vaunuista on "kevennetty" noillla runkopalkkien aukoilla, olen luullut että kaikissa vaunusarjan vaunuissa ne on ollut - toisen kuvan uudemmasta vaunusta ne kuitenkin puuttuvat.
21.03.2013 10:08	Kurt Ristniemi:	Se 'toinen kuva' on http://vaunut.org/kuva/81540
21.03.2013 10:43	Olli Keski-Rahkonen:	Ilmeisesti vain vanhimmissa Ome-vaunuissa on käytetty kevennysreikiä sivupalkeissa. Sarjaahan on rakennettu 60-luvulta alkaen aina 80-luvulle saakka, joten teräksetkin ovat tässä ajassa kehittyneet. Olen tihrustavinani tästä kuvasta taarapainoksi 27,5 tonnia, ja tuosta toisesta kuvasta vastaavasti 25,8 tonnia.
21.03.2013 21:21	Esko Maasalo:	Oikein olet tihrustanut, tuon ajan linssikään ei ollut parasta mahdollista laatua ja näkyy nyt piirtokyvyssä. VR:n historiikin mukaan vaunuja valmistettiin kaikkiaan 412 kpl vuosina 1962 - 1977, ja niiden taara vaihteli 30,0 - 25,3 t. Vuoteen 1970 asti rungon palkkeina käytettiin kuumamuovattuja teräksiä ja sen jälkeen lujempia kylmämuovattuja, jotka laskivat vaunun painoa n. 2 t. Numerot olivat välillä 76501 - 77025. Olisikohan tämä vaunu valmistunut 1966, numerosarja ei ole ilmeisesti ihan aukoton valmistuneiden määrästä päätellen?
21.03.2013 21:34	[Tunnus poistettu]:	Näin maallikon silmin aika sattumanvaraisilta näyttävät nuo kohdat joihin noitia aukkoja on laitettu. Ja tulee mieleen että jos muutaman aukon kohdalle voi jättää noinkin ohuesti terästä , eikö koko palkki olisi voinut olla kauttaaltaan kapeampi tai ohuempi? No, myönnettäköön että softa eikä rauta on lähempänä sydäntäni;)
22.03.2013 06:09	Esko Maasalo:	Runkopalkin keskellä on lähes aina alalaipassa vetoa ja ylälaipassa puristusta ja palkin korkeudella eli uuman mitalla on myös aika ratkaiseva merkitys laippojen paksuuteen. Uumalla ei tavallaan keskellä ole muuta tehtävää kuin pitää laipat erillään paikallaan ja laipat vain ottavat kuormitusta vastaan, jolloin se voidaan rei'ittää melko kevyeksi. Tuon peltisen ohjekyltinkin takana on myös reikiä. Päissä on vähän sama tilanne, mutta telin kohdalla sitten on suuria kuormituksia vähän joka suuntaan ja hyvin paikallisestikin, joten siinä pitää olla ehjää terästä ja paksusti.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!