??.09.1961 / Helsinki asema
??.09.1961 Pekka asemalla.
Kommentit
| 09.04.2013 00:31 | Jorma Toivonen: | Melko täynnä näyttää olevan Pekan "reppu". Montakohan kertaa lämmittäjä joutui iskemään "kihvelinsä" tuohon 9000 kilon kasaan (vai onko hieman yli) ennenkuin juna oli Tampereella/Kouvolassa? Paljonkohan hiiltä sopi kerralla lapioon? Tuskin viimeisiä rippeitä ei jouduttu harjailemaan määränpäässä tenderin pohjalta - ken tietänee arvion kulutuksesta? Erittäin hatara mielikuva on kaukaisuudesta, ettei puolta "norttia" ehtinyt imaista, kun Riston pätsi halusi lisää ruokailtavaa muutaman lapiollisen verran... | |
| 09.04.2013 01:08 | Eljas Pölhö: | Ei ole käsillä mitään suomalaisten vetureiden kulutuksesta, mutta jotain viitteitä voi saada Englannista ja Ruotsista. Englannissa esim "Elisabethan" ajettiin samalla veturilla pysähtymättä koko väli Lontoo-Edinburgh, 632 km. Junapaino oli vähän yli 400 tonnia ja keskinopeus n. 97 km/h. Veturina oli sarja A4 ja sen käytävätenderi (kulkukäytävä veturimiehistön vaihtoa varten lennossa) veti 9 tonnia. Jos kaikki hiili olisi mennyt, niin kulutus olisi ollur 14,3 kg/km. Todellisuudessa ilmeisesti jotain 12-13 kg/km tai 19-21 kg/minuutti. Ruotsissa höyrykaudella aikataulujen laatimismääreenä oli 500 kg/tunnissa/arinan neliömetri. Sitä määrää tarvittiin vain lähdössä ja nousuissa. Toisaalta se jätti varaa kovempaankin ajoon, koska maksimiarvo oli 800-1000 kg/tunti/arinan neliömetri. Vertailuarvo 500 kg/h/m2 antaa kulutukseksi esim B-sarjalle 22 kg/min ja F-sarjalle 30 kg/min. Yhden lämmittäjän ylärajaksi määriteltiin 40 kg/min. Amerikassa stokerilla varustetuilla vetureilla tyypillinen arvo oli 200 kg/min. Jos siirretään Ruotsin nyrkkisääntö Suomeen, niin Hr1 ja Tr1 kulutus olisi 1770 kg/tunnissa tai 29,5 kg/minuutissa. Tämän pitäisi olla yläkanttiin, ainakin suunnassa kohti Helsinkiä. Jos Hki-Kv ajettiin noin kolmessa tunnissa, niin hiiltä meni ehkä reilu 5 tonnia kovassa ajossa. Käytännössä 9 tonnilla ehkä ajettiin edestakaisin, mikä sekin olisi iso kulutus ensimmäiseen esimerkkiin verrattuna eli 23,4 kg/km. Jos arvio meni ihan pieleen, niin korjaan kunhan pääsen kotiin lukemaan lähteitä. |
|
| 09.04.2013 12:32 | Oskari Kvist: | On siinä kyllä lämmittäjän pitänyt ihan tosissaan lappaa hiiltä arinalle. Voisin kuvitella että työvuoron jälkeen se on jo jossain tuntunutkin. | |
| 09.04.2013 21:12 | Petri Nummijoki: | Kuvan http://www.vaunut.org/kuva/14110 yhteydessä oli juttua, että Hv1 saattoi kuluttaa talvikelillä koko 5 tonnin hiilivarastonsa ajettaessa väliä Seinäjoki-Oulu (334 km). Hr1 tosin otti hiiliä tuon 9 t mutta kattilakin oli lähes 80 % suurempi, joten toimintasäteessä ei liene suurta eroa, jos junapaino on samassa suhteessa veturin kokoon. Muutettiinhan Hr1-vetureissa hiilitilan kokoa alkuperäisestä 7 tonnista 9 tonniin, joka saattaisi tarkoittaa, ettei 7 t riittänyt kaikissa olosuhteissa ajoon Helsingistä Viipuriin (313 km). Tämä lienee pisin matka, joka 30-luvun näkökulmasta voitiin kuvitella ajettavan Hr1/P1-veturilla yhtä soittoa. | |
| 09.04.2013 21:38 | Eljas Pölhö: | Ruotsalaisen nyrkkisäännön mukaan Hv1:n kulutus olisi 995 kg/tunti (16,6 kg/minuutti). Seinäjoki-Oulu kesti yöpikajunalla 6-7 tuntia. Nyrkkisäännön mukainen kulutus olisi ollut 6-7 tonnia, mutta tenderissä ei ollut niin paljoa hiiliä. Veturia oli siis ajettava kevyemmällä kädellä, jotta Hv1:n 5 tonnia tai Hv3:n 6 tonnia riittäisi. Ei ihme, että etenkin Hv1-aikaan veturia useimmiten vaihdettiin Ylivieskassa tai etelään matkatessa otettiin lisää hiiliä Kokkolassa. | |
| 09.04.2013 21:55 | Petri Nummijoki: | Jos muuten veturia vaihdettiin Ylivieskassa niin ajettiinko Ylivieska-Oulu yleensä Oulun varikon vai Seinäjoen varikon Hv-vetureilla? | |
| 09.04.2013 22:14 | Eljas Pölhö: | Vähän riskaabelia luottaa muistiin, mutta esim 50-luvun puolivälissä Oulussa ei ollut Hv1-vetureita. Hv4 oli suurin. 1960 Oulu oli jo saanut jokusen Hv1:n, joilla taidettiin ajaa vain pohjoiseen Kemiin ja Tornioon. Sillä perusteella Seinäjoen vetureilla ajettiin koko väli Sk-Ol. Joillakin yöjunilla oli Ylivieskassa niin pitkä pysähdys, että veturi teoriassa ehdittiin irrottaa, vesittää, hiilestää ja liittää junaan ilman, että juna jäi myöhään. Esim P61 talvella 1958 oli 37 min pysähdys. En nyt suoralta käden uskalla sanoa palasiko sama veturi junan eteen vai eri veturi. | |
| 09.04.2013 23:07 | Jorma Rauhala: | O.H. Veikkauksia tuosta A-vaunun numerosta, joka on lentokonealumiini-junan läheisyydessä. | |
| 09.04.2013 23:20 | Heikki Itävuo: | Asuin Ylivieskassa 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun alkupuolelle. Melko usein kävin asemalla junia katselemassa. Höyryveturiaikaan en nähnyt kertaakaan Hv1-veturia vaihdettavan. Sen sijaan se kävi aina vesillä. Suunnasta riippumatta veturi piti irroittaa sitä varten. Vesiviskurit olivat kummassakin suunnassa melko lähellä asemaa, tallille ei vesiä varten tarvinnut ajaa. Hiilitäydennystä ei Ylivieskassa tehty, tehtiin Kokkolassa. En muista, olisiko hiiliä edes saanut alkuaikoina. Sen sijaan halkoja sai, monesti pääsi Iisalmen junan Hk-veturin kyydissä niitä hakemaan. Siiten aikaan Ylivieskassa halkotäydennys tehtiin pudottamalla halot kipattavasta vaunusta tenderiin. Noista Iisalmen Hk-vetureista. Mitä niistä vanhoissa Resiinoissa on kirjoitettu, aina on sanottu niiden olleen sarjaa Hk5. Oma mielikuva on Hk3. Olisiko se mahdollista, eli onko Iisalmessa ollut koskaan Hk3-vetureita? |
|
| 09.04.2013 23:35 | Eljas Pölhö: | Olipa hyvä, että asia tuli puheeksi ja löytyi silminnäkijätodistaja. Heikin havaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että veturin irroittaminen vesillä käyntiä varten ja miehistön vaihto (ilmenee kuljettajien päiväkirjoissa) ovat yhdessä luoneen perusteettoman käsityksen veturin vaihdosta. Hiilitäydennys Kokkolassa etelään mentäessä on tullut ilmi useammassakin yhteydessä, mutta sen tekeminen mahdollisesti myös pohjoiseen mentäessä on uutta (ainakin muistiriepuni mukaan). 1950-luvun alkupuolella meilkein kaikki Hk3:t olivat Iisalmessa. |
|
| 10.04.2013 00:25 | Jorma Toivonen: | Hieman aiempaa tietoa: esim. 27.12.1944 64:n vetäjänä Ol-Kok välillä toimi Hv4 760 (11;20-17;18), takaisin Ouluun 61:llä (20;16-07;10) (en tiedä, kuuluiko aikoihin aloitus-/lopetusajat??). Vetureiden poltto-aineen kulutuksesta muutama havainto 1940-luvulta (Tk3 / halkoja): Roi-Kjä-Roi (n.170km) enim. 19mottia, Ol-Kon-Ol (n.340km) 39mottia (tuskin kuivaa koivuklapia?) | |
| 10.04.2013 11:46 | Petri Nummijoki: | Joissain 50-luvun yleisöaikatauluissa on P65:lle merkitty Jepualla pysähdys huomautuksella "vesitornilla". Varmaan sieltä otettiin ainakin vettä mutta olisiko sieltä saanut jopa hiiliä? | |
| 10.04.2013 12:37 | Ilkka Hovi: | Hyvän kokoista hiilta tenderillä. | |
| 10.04.2013 20:57 | [Tunnus poistettu]: | Oppilaskoulussa tutkittiin varikkoharjoitteluaikaan työnjohtajien huoneessa ollutta kirjallisuutta. Niissä oli tietoa höyryveturien polttoaineen kulutuksesta. Ei muut ole jääneet mieleen mutta Riston keskikulutus useamman vuoden otannalla oli 16 senttaalia hiiliä/100km. Tuo sattuu aikalailla yksiin Eljaksen tiedon kanssa. Eiköhän tuo liene Pekan kanssa suunnilleen samaa luokkaa. | |
| 11.04.2013 20:56 | Martin Hillebard: | Antti, Paljonko on senttaali? |
|
| 11.04.2013 21:01 | Kurt Ristniemi: | Minun kouluaikanani opittiin vielä 'leiviskä, senttaali, tonni'. Vain tonni noista on enää jäljellä. Senttaali pitäisi kai oikeasti kirjoittaa 'sentaali'? |
|
| 11.04.2013 21:09 | Eljas Pölhö: | Senttaali on noin 100 kg. 16 senttaalia hiiltä/100km on jonkun verran vähemmän kuin 1770 kg/tunti pikajunalla. Siinä on matkan varrella voitu rullata joillakin alamaa-osuuksilla. Kirjoitusasu "sentaali" on jotain modernismia ja vanhat ukot saa kirjoittaa sen niin kuin se on aikoinaankin kirjoitettu. | |
| 12.04.2013 08:23 | Kurt Ristniemi: | Eljas on turhan varovainen senttaalin määrittämisessä. Kyllä se tasan sata kiloa on (cent = sata). Vielä vanhemmat ukot kuin me näyttävät kirjoittaneen 'sentaali'. Nämä molemmat seikat käyvät ilmi vuoden 1897-98 Pienestä Tietosanakirjasta: http://runeberg.org/pieni/4/0061.html Se mainitsemani leiviskä on muuten senttaalin sadasosa, eli 10 kg. Tämä metrijärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Sitä ennen se oli 8,5 kg. |
|
| 12.04.2013 08:25 | Kurt Ristniemi: | Äh, ei kun tietysti kymmenesosa. On tämäkin... Tämmöstä se on, kun on vanha ukko. | |
| 12.04.2013 14:08 | Martin Hillebard: | Just nii, Kyllähän minullekin nuo mittayksiköt koulussa opetettin. Kun sitten aloittelin työelämässä joskus vuoden 1970 paikkeilla niin emmepä niitä enää missään käyttäneet paitsi tietysti tonnia, raskaammista asioista puhuttaessa. Sensijaan ENGLANTILAISIA nk Imperial mittayksiköitä käytettiin edelleen mm sahateollisuudessa! ja vielä pitkälle sen jälkeenkin. Lautojen ja lankkujen järeys annettiin tuumissa, ja pituus "juoksujaloissa". Talojen piirustuksissa mitat olivat kyllä metrisiä, mutta en minä tänä päivänäkään osaa kutsua kakkosnelosta 5 x 10 cm puutavaraksi. |
|
| 13.04.2013 15:10 | [Tunnus poistettu]: | Pikajunan vedossa junapaino ja käytettävä nopeus on melko vakio, tavarajunassa junapaino saattaa vaihdella paljonkin eikä aikataulu ole niin tiukka, tällöin voi "juonia" junan vedossa ja päästä vähemmällä polttoaineella. Noin siis ennen, viimeisiä aikoja piti mennä tavarajunallakin tukka putkella ja parta väpättäen. Nopeus on valttia. |