29.04.1972 / Vesijärvi

29.04.1972 Vesijärven tuttu, Trr 371.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Vesijärvi (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Arto Hellman
Lisätty: 12.04.2013 17:07
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

12.04.2013 17:14 Tunnus poistettu: Ns "Viksu vekotin". Noita oli aikanaan monilla asemilla vaunujen siirtelytehtävissä. Kuinkahan monta oli parhaillaan yhtä aikaa käytössä?
12.04.2013 19:12 Kimmo T. Lumirae: Kisko-Kalle on saksalainen (sveitsiläinen?) Breuer-tehtaan keksintö. Yksinkertaisimmillaan Breuer on hyvinkin simppeli: http://www.dg-chrono.info/fotohome/image​s/2011-02/11-3789c40c09840528251590557.j​pg ja hytillisiä malleja on lukuisissa Euroopan maissa. Osa Suomen Kisko-Kalleista on samanmallisia muiden maiden ajokkien kanssa, ja osaan Tampella, joka laitteet lisenssillä rakensi, muotoili alun perin kulmikkaan ja kulmikasikkunaisen hytin hieman omaperäisemmin, kuten kuvan kapineessa. Eräs Breuerin oivalluksista oli, että tarttuessaan vaunuun Kisko-Kallen pyöräkerta työntyy vaunun puskinpalkin alle ja pyöräkerran päällä oleva tunkki nostaa vaununa hieman, ks. kuvaa. Näin saatiin vaivaiset 5500 kg painavalle Kallelle lisää kitkapainoa ja se jaksoi vetää edes muutaman kuormatun vaunun.

Muutenhan kuvan yksilö on suorastaan koomisessa varustuksessa: etupään merkki ja siitä hieman reilu metri taaksepäin loppuopastelevy :o}
12.04.2013 19:29 Arto Hellman: Siinähän on neljä koukkua (vaikka) loppuopastelevyjä varten. Levyjähän käytettiin junarungon viimeisessä vaunussa, ei vetureissa. Eli kun Kalle kokoaa rungon, napataan koukusta loppuopastelevy viimeiseen vaunuun. Näin ymmärtäisin.
12.04.2013 23:05 Kimmo T. Lumirae: Näin taitanee olla.
14.04.2013 09:44 Martin Hillebard: Järvenpään asemalla palveli 1960-luvulla Kisko-Kalle Trr-Lko 11. Tämän kuvan yksilöstä poiketen vetopelissä oli pienemmät, ja neliönmuotoiset ikkunat kolme kappaletta molempiin ajosuuntiin. Sitä kutsuttiin nimityksillä sekä raidetraktori, että lokomoottori.
Eipä Kalle monta vaunua kerrallaan siirrellyt. Niihin aikoihin Pääradalla kulki edelleen yksi SEKAJUNA nimittäin H 213. Se saapui Helsingistä Järvenpäähän 16.13 ja jatkoi pohjoiseen päin Saunakallion mäkeen 16.16 jos oli ajassaan (jota useimmat junat siihen maailmanaikaan olivatkin). Vetovoimana oli tuon vuosikymmenen alkuvuosina Riihimäen varikolle sijoitetut Schwartzkopffin Hv 2 ja kun niiltä ajot loppuivat niin pääasiassa Ukko-Pekat. Vaunusto oli Ei + Ek -matkustajavaunuja ja F tai Fo, ja keltainen postivaunu Po jonka kylkipaneliin kiinnitetystä luukusta sai postittaa vaikka nuorenmiehen rakkauskirjeitä pohjoisen tytölle. Junan seistessä Järvenpään laiturissa ehti lokomoottorimme toimittaa roikan perään vielä pari kolme Gb:tä. Kappaletavara kulki edelleen...niin kauan kun vielä kulki.
Kisko-Kallen voimansiirto tapahtui ketjuvedolla. Voi että se ratisi.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!