??.??.1910 / Tallinna, Balti Jaam, Viro
??.??.1910 Kuvan http://vaunut.org/kuva/81927 yhteydessä käytyyn keskusteluun liittyen laitan vanhan värikuvan noin vuodelta 1910 Balti jaaman päärakennuksesta. Rakennuksen suunnitteli Otto Rudolf von Knüpffer ja se tehtiin vaaleasta liuskekivestä (paekivi). Rakennus valmistui käyttöön vuonna 1870. Nykyinen Toomepuiestee kulkee suurin piirtein kuvassa vasemmalla olevan puistikon kohdalla. Puut olivat kasvaneet 40 vuodessa melkoisiksi, alun pitäen Kelkikülan seutu oli melkoisen avaraa. Tämä rakennus on siis Balti jaaman päärakennuksen sisällä ja osittain se osana. Melkoinen muodonmuutos tapahtui 1960-luvun remontissa. Kuvassa on mielenkiintoinen ilmaisu aseman nimeksi: Põhja-õhtu waksal eli luoteinen asema. Nykykielessä luode on perusmuodossaan loe. Mahtaakohan ilmaisu johtua siitä, että ilta saapuu tuosta ilmansuunnasta? Kuva on skannattu vanhasta kirjasta, se löytyy myös netistä haulla Põhja-õhtu waksal.
Kommentit
| 24.04.2013 13:58 | Kari Haapakangas: | Aika outoa sinänsä, etteivät indoeurooppalaiset naapurimme ole katsoneet tarpeelliseksi nimetä väli-ilmansuuntia. Vai olemmeko me kummallisia, kun olemme ne nimenneet? Näin pohjoisessa asuttaessa on joka tapauksessa selvää, että väite 'aurinko nousee idästä' on melkoinen likiarvo. | |
| 24.04.2013 14:21 | Kurt Ristniemi: | Kuten Kari totesi, auringon idästä nouseminen on meillä aikamoinen yleistys. Idästähän se nousee vain kahtena päivänä vuodesta: kevätpäiväntasauksena ja syyspäiväntasauksena. Kesemmällä enemmän tai vähemmän pohjoisemmasta ja talvella vastaavasti etelämmästä. | |
| 24.04.2013 14:30 | Heikki Jalonen: | Mielenkiintoinen juttu sinänsä: rautatieaseman vanha vironkielinen nimitys "waksal". Lieneekö nykyviron "jaam" paljonkin myöhempää perua, uuden merkityksen saaneena vanhana sanana? Entäs jos me Suomessakin emme sanoisi "asema" vaan "jama" (asian tila, tilanne, paikka, asento)? "Waksal" on tietenkin suora laina Venäjästä, nykyvenäjässäkin edelleeen "vokzal". Tuohon aikaan valtaosa virolaisista (siis niistä jotka rautatieasioista jotain ymmärsivät) on varmaan käyttänyt paljon luontevammin saksankielistä "Bahnhof"-termiä. Olisikohan "Waksal"-sanalla peräti jotain sortokautista painolastia? Vokzal-sanan taustalla lienee hauska kansainvälinen väärinymmärrys: kantasana on kaiketi englannin kielen paikannimi "Vauxhall", jonka rautatieasemaa jossain Venäjän rautatiehistorian alkuhämärissä käytettiin ilmeisesti malliesimerkkinä aseman rakentamisesta. Kyseessä on siis "HeTeKa"-ilmiö... |
|
| 24.04.2013 18:27 | Kurt Ristniemi: | Tarina kertoo, että Englannin rautateihin tutustumaan tulleille venäläisille vierailijoille olisi näytetty Vauxhallin asemaa. Vieraat olisivat kysyneet, miksi sitä kutsutaan, tarkoittaen käsitettä 'asema', ja olisivat saaneet vastauksen 'Vauxhall', tarkoittaen aseman nimeä. Vaikka tarina onkin hauska(?), se ei voine pitää paikkaansa, sillä sanaa 'vokzal' kerrotaan käytetyn Venäjällä jo ennen kuin Vauxhallin asema rakennettiin. Sen sanotaankin periytyvän Vauxhall pleasure gardensista. Ranskalaiset ihastuivat pleasure gardenseihin, joita sitten kutsuttiin Ranskassa vauxhalleiksi. Venäläiset perässä, ja venäläiseen tapaan kirjoittivat sanan niinkuin se lausutaan: 'vokzal'. Ensimmäinen venäläinen voksal, pleasure garden, rakennettiin Pavlovskiin, jonka kautta rakennettiin myös rautatie. Ja aseman nimeksi tuli tietenkin 'vokzal', koska vokzaliin, eli pleaure gardeniin matkaajat olivat menossa. Toisaalta olen jostakin myös lukenut, että Vauxhall olisi ollut ensisijainen toimittaja Venäjän rautaieasemien rakenteita rakennettaessa, ja että vokzal-nimi olisi niitä peruja. Juttuja näkyy riittävän. Tiedä sitten, mitä uskoa. |
|
| 24.04.2013 18:40 | Tapio Nikula: | Muistaakseni entisen vaimoni venäjän kielen etymologian kirjassa oli kuva Pietarin ensimmäisestä asemasta. Aseman katosten mahtavat valurautaiset rungot oli tuotu Englannista ja katosten päädyssä luki "Vauxhall", koska sen niminen firma oli valmistanut kyseiset valurautahärpäkkeet. Kirjan mukaan tästä alkoi aseman nimittäminen vokzaliksi. Kirja oli siis yliopiston virallinen venäjän etymologia. Sitä samaa kirjaa kuulemma tenttivät venäläiset opiskelijat, jotka opiskelevat yliopistossa (siis venäläisessä) äidinkieltään. Tai sitten muistan väärin. |
|
| 24.04.2013 22:57 | Kimmo T. Lumirae: | Olen Tapion version kanssa ollut samassa käsityksessä. | |
| 24.04.2013 23:28 | Ari Palin: | Olikohan se Tartossa, jossa asemalle johtavan kadun nimi on "Vaksali". | |
| 25.04.2013 10:09 | Kimmo T. Lumirae: | Vaksalihan tarkoittaa tietenkin "asemankatua" ja niitä on Tarton lisäksi ainakin Pärnussa ja Viljandissa. Tarton lähistöllä on myös Vaksalin kylä, 3200 as. Hieman samaan tapaan Suomessa on aika monessa kaupungissa Rautatienkatu ja monissa kunnissa on Asemakylä. Urbaanisanakirjan mukaan sana vaksal esiintyisi myös joissain muissa slaavilaisissa kielissä. |
|
| 25.04.2013 11:03 | Tuukka Ryyppö: | Viron kielessä genetiivimuoto muodostetaan änkemällä sanan perään vokaali. Esim. viron "Tallinn" on siis suomeksi "Tallinna" ja viron "Tallinna" on suomeksi "Tallinnan". Vastaavasti laev = laiva; laeva = laivan. Näin ollen "Vaksali" on suomeksi "Aseman". Virossa on tapana pistää useimmat paikannimet genetiivimuotoon. "Mustamäe" esimerkiksi on genetiivimuoto sanasta "Mustamägi", eli kääntyisi suomeksi tavallaan muotoon "Mustamäen". Virossa on myös tapana jättää kadunnimistä sana "katu" pois. Ei siis sanota: "Asun Kaivokadun varrella", vaan "Asun Kaivon varrella". Vaikka onhan siellä myös katua merkitsevä sana, "tänav". Esim. Tartossa oleva katu nimeltä "Maasika" olisi suomeksi suoraan käännettynä "Mansikan", mutta tarkoittaakin "Mansikkakatu". Ja sen kanssa risteävä katu, "Herne", olisi suomeksi "Hernekatu". Näin ollen "Vaksali":n oikea käännös silloin kun se on kirjoitettu kartalla pitkittäin kadun päälle, on "Asemankatu". Tai "Asemakatu", miten vaan. |
|
| 25.04.2013 11:04 | Tuukka Ryyppö: | (Kimmo varmaan ylläolevan tiesikin, mutta jollekulle muulle saattaisi tulla väärinkäsitys) | |
| 25.04.2013 12:23 | Joni Lahti: | Myös ihmisten nimissä esiintyy genetiivimuotoja kuten Õie ja puhekielessä sanotaan Rüütli, kun tarkoitetaan Rüütelia. On myös sukunimi Laos (inessiivi?). Tallinnan vanhassa kaupungissa on katu nimeltään Kohtu, joka tarkoittaa kuitenkin Oikeuden katua. Kadunnimissä kannattaa aina ajatella perään sana tänav niin genetiivimuodon ymmärtää. Mikä on ainoa sanan, jossa virossa esiintyy genetiivissä -n pääte? No, sen maantee. Muita en tiedä. Mutta en edelleenkään löytänyt selitystä ilmaisulle põhja-õht eli loe eli luode. Onko se vanha ilmaisu vai vain jonkinnäköinen yritys olla germaani? Käsittääkseni viron kielessä on runsaasti venäläistä rautatiesanastoa kuten vaksal. Se ilmeisesti johtuu yksinkertaisesti siitä, että Viro ei ollut autonomia Venäjän keisarikunnassa ja rautateillä käytettiin imperiumin yleiskieltä eli venäjää. Löysin joskus jutun, jossa selostettiin juhlallisuuksia Tarton asemalla kauan sitten. Se juttu vilisi lainasanastoa. |
|
| 25.04.2013 12:28 | Kari Haapakangas: | Kumpikohan lienee Suomessa yleisempi, Rautatienkatu vai Asemakatu? Veikkaisin jälkimmäistä, sillä hyvin monen pitäjän ainoa katu on ollut nimeltään Asemakatu, joskus -tie. Olivat vielä aikoinaan tunnettuja siitä, että ne olivat valtion, eivät kunnan hoidossa. | |
| 25.04.2013 12:34 | Martin Hillebard: | Viron kielessä pääilmansuunnat ovat, kellon viisareitten kiertosuuntaan lueteltuna, Põhja, ida, lõuna, ja läänes. Väli-ilmansuuntia kutsutaan kirde, kagu, edela, ja loode. Huomionarvoista on, että suomenkieleen verrattuna, etelä ja lounainen ovat siis verbaalisesti vaihtaneet paikkaa! Kieli on muuttunut sukupolvesta toiseen huomattavasti. Mitä vanhempaa tekstiä lukee, sitä lähempänä toisiaan vaikuttavat suomen ja viron kieli olevan - joka asiantila nyt tuskin kenellekään yllätys onkaan. Veljeskansan arkikielessä esiintyy sitäpaitsi runsaasti sanoja, jotka Suomenlahden pohjoispuolella mielletään lähinnä runonlaulajien maailmaan. Kuten Uks = ovi, tai Maja = talo. Eestimaalla liikkuessani olen myös kiinnittänyt huomiota siihen, että eri paikkaseuduilla puhutaan hyvinkin eri MURTEITA; jopa sanavarasto eriää. Koillis-Eestissä Võrumaalla puhuttua võru keel kutsutaan jopa omaksi kielekseen. Ilmeisesti sieltä on haksahtanut suomen kieleen myös koko valtakuntaa tarkoittava nimitys Viro. Keski-Eestissä ... siis Virossa sijaitsee pikkukaupunki nimeltä PAIDE. Sen läpi kulki ennen kapearaiteinen 750 mm. rautatie. Linja purettiin jo monta vuotta sitten mutta matkustaja- asemarakennus on yhä jäljellä, sekä kivinen tavaramakasiini. Niiden liepeillä on kaksi katua joista toista kutsutaan Jaama, ja toista Vaksali. Siis genetiivissä, mutta ilman "tänav" eli katu. Vertauksen vuoksi, läheisen linnanraunion lähistön katua kutsutaan Rüütli eli Ritarinkatu. Rüütel = ritari. Ne tosin ratsastivat matkoihinsa, jo kauan ennen kuin rautateitä alettiin rakentaa. |
|
| 25.04.2013 13:34 | Marko Laine: | Viron suomenkielinen nimitys ei tule Võrun maakunnasta, vaan pohjoisrannikolla sijaitsevasta Virumaasta, jonka kanssa suomalaiset kävivät aktiivisesti kauppaa. Samaa perua on Ruotsin suomenkielinen nimitys, sillä Roslagen oli Suomea lähimpänä oleva kaupankäyntialue. Ja Saksassa luonnollisesti Saksenin alue oli suomalaisten ensimmäisiä kauppakumppaneita. Vastaavasti latvialaiset kutsuvat Viroa Igaunijaksi, sillä Viron ja Latvian nykyisellä rajaseudulla sijaitsi aikoinaan Ugandin maakunta. Toinen mielestäni mielenkiintoinen ja hauska juttu, joka liittyy suomalaisiin ilmansuuntiin on pohjoisen ja etelän nimitykset. Aikoinaan, kun muinaissuomalaiset rakensivat teltta-asumuksiaan (kota, josta juontaa sana koti), niin nämä asumukset sijoitettiin siten, että teltan perä eli pohja oli kohti pohjoista, koska pohjoisesta puhalsi usein kylmä tuuli. Oviaukko eli eteinen puolestaan oli etelänpuoleisessa osassa. Harva suomalainen osaa yhdistää, että etelä ja eteinen on samaa perua, vaikkakin sanat muistuttavat toisiaan. Mitä vironkielen genetiiviin tulee paikannimissä, niin Tallinna on Viron ainoa kaupunki, jonka nimi on nominatiivissa (Tallinn) ja jolla on erikseen genetiivimuoto Tallinna. Kaikkien muiden virolaisten kaupunkien nimet ovat samat nominatiivissa ja genetiivissä (Tartu, Viljandi, Pärnu, Haapsalu jne. Maastonmuodoista johdetuissa nimissä on sellainen sääntö, että fyysinen mäki on viroksi nominatiivissa mägi (Mustamägi), mutta mäellä sijaitseva paikan nimi on genetiivissä (Mustamäe), samoin fyysinen järvi on viroksi järv, mutta järvenrannalla sijaitseva paikka on järve. |
|
| 25.04.2013 13:39 | Heikki Jalonen: | Kurt & Tapio: on tosiaan sangen mahdollista, että "vokzal"-käsite on syntynyt juuri näkyvien rakennuksen rautavalujen toimittajan mukaan. Tämä johtikin sitten mielenkiintoiseen tietolouhintaan ja jänniin löydöksiin. Arvelisin, että valujen toimittajan on täytynyt olla George Forrester & Co, Vauxhall Works, Vauxhall Road, Liverpool. Firma näkyy käyttäneen valuissaan tehtaanmerkkiä "Vauxhall Foundry". Tuon ajan hyvän tavan mukaan tehtaanmerkki oli tietenkin kauniisti ja näkyvästi esillä, korkovaluna ja useimmiten korostusmaalattuna. Siten, kaikkien helposti luettavissa ja alttiina myös jo mainitsemalleni "HeTeKa"-ilmiölle. Mainittu tehdas perustettiin 1827 ja se toimi noin vuoteen 1890. Yhtiö rakensi myös vetureita, noin vuosina 1835...1847. Veturinrakentajana se kuitenkin oli pienen kokoluokan tekijä. Tässä eräs lähde: http://spellerweb.net/rhindex/UKRH/SECR/Forrester.html Yhtiö oli ilmeisesti kuitenkin melko innovatiivinen. On mahdollista, että juuri se rakensi ensimmäiset "nykyaikaisen" rakenteen mukaiset, eteen kehyksen ulkopuolelle asetetuilla sylintereillä varustetut veturit. Ilmeisesti myös erillisten eteen- ja taaksekäynnin epäkeskojen käyttö saattaisi olla heidän keksintönsä, tehden siten suunnanvaihdosta sujuvampaa (jos nyt sitten sujuvuudesta noissa haarukka+tappi-järjestelmissä voi puhua). Stephensonhan käytti noina alkuakoina vielä kierrettäviä epäkeskoja. Vuoden 1847 jälkeen tuotantosuuntaa muutettiin, vähemmän rauhanomaiseen suuntaan. Löytyy jokusia viitteitä Krimin sotaan sekä tykki- ja ammustuotannon suuntaan. Yhtiö ilmeisesti sitten valoi rautavalujaan nokisissa punatiilisissä hyteissään niinkuin aina ennenkin. Kunnes vuosisadan lopulla teräs, takeet ja savuton ruuti tulivat ja löysivät vanhan teknologian housut kintuissa ja jyräsivät... |
|
| 25.04.2013 20:26 | Joni Lahti: | Mietinpä vielä tuota Tallinn sanaa. Sehän periytyy historiallisesti käsitteestä Taani linn eli tanskalaisten kaupunki tai joidenkin mielestä sanoista Talu linn. Uskon ensimmäiseen selitykseen. Nimessä on nykyäänkin sana linn mukana ja siksi se esiintyy nominatiivissa. Kaupunkiahan on historiassa kutsuttu myös nimillä Lindanise, Koluva, Rävala (maakunnan mukaan) ja vasta vuodesta 1918 virallisesti yksistään Tallinnaksi. Kun ajattelemme muita Viron kaupunkeja tai kuntia - joiden nimissä ei sanoja linn tai vald (kunta) ole mukana- kuten Elva, Virtsu, Lepasaare, Rebase ja tietenkin Kuressaare, tulee mieleen väkisinkin ajatus, että perään pitäisi ajatella joko sana linn tai vald. Aivan kuten katujenkin nimissä. Kettu on rebane nominatiivissa ja rebase genetiivissä. Rebase on rautatieasema Tartosta Petserin suuntaan. Saaret Muhusaar ja Naissaar kirjoitetaan nominatiivissa, mutta kaupunki/kunta Kuressaare ja Lepasaare genetiivissä. Kun ajattelelee niin, että tarkoitetaan käsitettä Kuressaare linn, niin asia on helppo ymmärtää. Mutta nyt lähti kauas aiheesta eli Balti jaaman rakennuksesta. Sallittakoon tämä aivan rakkaudesta eteläistä sukulaiskansaa kohtaan. |
|
| 25.04.2013 22:30 | Timo Valtonen: | Kysyin asiaa aikoinaan vironkielen opettajalleni, joka sitten selvitti, että logiikka on aivan yhtä selkeää kuin suomenkielen paikallissijojen käytössä. Sisä- ja ulkopaikallissijan käytön logiikkaa ei oikein tunnu olevan, silti on tärkeää sanoa, että olen nyt Helsingissä ja vasta huomenna Tampereella. Kuitenkin jos kuvaillaan jotain ominaisuutta, menee sijamuoto taas päinvastaiseksi (esim. Helsingillä on hyvä maine). - En edes yritä ymmärtää enää, riittää kun tiedän että esim Kintaus -nimisestä paikkakunnasta käytetään muotoa Kintaudella (siis ei Kintauksessa, Kintauksella tms). | |
| 25.04.2013 23:58 | Joni Lahti: | Tällaistahan näiden Itämeren suomalaisten kielien kanssa tahtoo olla, on vain uskottava. Kun sanot, että autossa on uudet kesärenkaat, kurkkii virolainen todennäköisesti auton sisälle nähdäkseen nuo tuoreet suvikumit. Hänen mukaansa niiden tulee olla autolla eli ulkona, yksi kussakin nurkassa. | |
| 26.04.2013 00:36 | Topi Lajunen: | Suomessa laitetaan kengät jalkaan, vaikka muualla maailmassa tupataan työntämään jalat kenkiin. | |
| 26.04.2013 12:59 | Marko Laine: | Minun unkarinopetajani aikoinaan yliopistolla sanoi, että suomea opiskelevat unkarilaiset saa repimään hiuksiaan seuraavalla: sisä- ja ulkopaikallissijojen käyttö on unkarissa hyvin samantyyppistä kuin suomessa ja virossa. Asiat ja esineet ovat jonkin päällä: esim. istun tuolilla, maljakko on pöydällä. Tässä vaiheessa unkarilaiselta menee pasmat sekaisin, kun joku sanoo "tulkaa syömään, ruoka on pöydässä" :) Virossa muuten kuu ja tähdet ovat taivaassa (kuu ja tähed on taevas) ja myös lentokoneet ja linnut lentävät taivaassa. Eivät siis minkään konkreettisen pinnan päällä, kuten suomen taivaalla. |
|
| 26.04.2013 16:38 | Martin Hillebard: | Suomen ja Viron kielissä on monia sanoja joitten äänneasu on keskenään melkein samanlainen mutta merkitys kokonaan toinen. Tämä saattaa johtaa hyvinkin vakaviin väärinkäsityksiin. Minulla on tuttava Toomas joka asuu Tallinnan itäpuolella. Monta vuotta sitten kun neukkula oli sortunut niin hänkin pääsi ulkomaanmatkalle = Suomeen. Kai se oli Helsingissä mies tapasi jonkun mukavan nais-immeisen ja juttu lähti luistamaan. Kumpaisenkin omalla äidinkielellä. En tiedä mistä asioista mutta yht'äkkiä tyttö loihe lausumahan:"Katso minua". Tietämättä ollenkaan että vironkielen verbi katsota merkitsee samaa kuin suomen koskea. Virossa "katso" on "Vaata". Toomas parka teki työtä käskettyä (omaa kielitaitoaan seuraten) ja seuraus oli äänneasu jota sarjakuvanpiirtäjät kuvaavat LÄPS LÄPS. Oppia ikä kaikki. |
|
| 26.04.2013 20:12 | Timo Salminen: | Viron jaam-sanaa lienee ennen rautatieasema-merkitystä käytetty ainakin postiasemasta puhuttaessa (postijaam). Ja sisä- ja ulkopaikallissijoja suomessa: tuleeko juna tai laiva laituriin vai laiturille? Toivottavasti ensiksi mainittuun... |
|
| 26.04.2013 21:54 | Joni Lahti: | Kyllä hobujaam esimerkiksi on myös syntynyt ennen raudteejaamaa. Itse koen sanan jaam kokonaisena asemana, jossa on rakennuksia, laitureita, raiteita, talleja ja muuta sellaista. Rautatieaseman rakennus on jaamahoone. Onko lainasana vaksal sitten enemmän asemarakennus kuin koko asema kaikkine varusteineen? Sitten on vielä venäläinen sana stantsija, joka tarkoittaa asemaa ilmeisesti sijaintina tai yleensä - toisin kuin vokzal - esimerkiksi ilmaisuissa seuraava rautatieasema, sääasema jne. Katsuda todella tarkoittaa yrittää, koettaa, koetella, tunnustella jne. Liekö aivan käpälöintiä? Pahin muistamani "eksytyslause" on: Ma vaatasin kassi, see sai ****i kätte. Häveliäänä miehenä kirjoitin kissan pyydystämän linnun haukka (=kull) nimen tuolla tavoin. Muuten virossa ollaan jaamas kun ollaan asemalla .... että sekin ongelma vielä. |
|
| 27.04.2013 12:22 | Timo Salminen: | Raudteehoov. Mietin tässä muutaman päivän, mikä oli se Bahnhof-sukuinen rautatieasemaa tarkoittava sana, jota olen nähnyt joissakin vanhoissa virolaisissa teksteissä, ja seon raudteehoov. | |
| 27.04.2013 16:32 | Tuukka Ryyppö: | Suomen päättessä -lla bzw. viron päätteessä -l on hyvä huomioida, että sillä on oikeastaan kaksi eri merkitystä: Se on paikallissija, mutta sen lisäksi myös omistamiseen viittaava pääte, joka korvaa sitä, ettei suomessa ole vastaavaa verbiä kuin englannin "have". En tiedä suomalaisesta kielioppiperinteestä, mutta itse katsoisin tuon päätten -lla olevan hieman vastaava ilmiö kuin pääte -n, joka merkitsee kahta eri sijamuotoa: Sekä genetiiviä että akkusatiivia. Sanassa "Helsingissä" kyse on siis paikalissijasta, mutta sanassa "Helsingillä" viitataankin omistukseen. Sama tuossa viron "autol on uued kumid" -ilmauksessa. Siinäkään ei ymmärtääkseni viitata siihen, että renkaat olisivat auton päällä, vaan siihen, että autolla oletetaan olevan vähän ikään kuin persoona, eli että auto on saanut itselleen uudet renkaat. | |
| 27.04.2013 16:35 | Tuukka Ryyppö: | Liftasinpa viitisen vuotta sitten erään virolaisen kyytiin matkallani Helsingistä Tampesteriin. Siinä sitten viroksi rupattelimme ja naureskelin suomen ja viron välistä ihmeellisyyttä ilmansuuntien lõuna/etelä sekä edel/lounas välillä. Tähän kuski sitten huudahti, että "MIDA?!". Ja kertoi sitten, että oli pari vuotta sitten etsinyt töitä Helsingistä ja ihmetellyt, kun Helsingissä ei ole yhtä ainoaa työpaikkaa, mutta Turusta niitä löytyy vaikka miten. Oli sitten ajatellut, että "noh, kai se sitten vaan noin on, mistä syystä sitten ikinä". Ja vuoden ajan oli sitten maanantaina tullut laivalla Helsinkiin ja ajanut sieltä pari tuntia Turkuun töihin. Sittemmin hän oli vaihtanut työpaikalle Tampereelle. Mutta, nyt kun hän tietää ettei Helsinki olekaan etelä- vaan lounais-Suomessa ja aikaakin on kulunut taas puolisen vuosikymmentä, hän on hyvinkin saattanut päätyä töihin pohjois-Tallinnaan, a.k.a. Helsinkiin. Toivokaamme :) | |
| 27.04.2013 17:38 | Joni Lahti: | Löysin vanhan Linna lehen jutun, jossa kerrotaan rautatieliikenteen 130-vuotisesta tarinasta Tartossa. Juttu löytyy tässä linkissä http://www.linnaleht.ee/pdf/tartu/2006-08-18.pdf sivulta A5. Aivan kuten Timo sanoi, jutusta löytyy ilmaisu raudteehoov, jolla tarkoitetaan asemaa. Vanhassa Eesti Postimehen jutussa vuodelta 1876 sanotaan mm ”Raudteehoov ja ümberkautsed postid hooned olivad lippude ja lillepärgadega kauniste ehitatud.” Viron kielisessä Hillar Palametsin kirjassa löytyy myös ilmaisut tavarna paravoss, prijestul (ylikäytävä?) ja stansija. Mahdollisen tasoristeysonnettomuuden osalta sanotaan, että ”trelosnik oli süüdi”, mutta kuka tämä syyllinen on? Tuukka, on myös aika vaikea selittää eroa olla työssä ja olla tööl. Kumpikin ilmaisee selkeästi jossakin olemista ei omistamista, mutta sija on toinen. |
|
| 27.04.2013 18:08 | Kurt Ristniemi: | Vaihdemieshän se syyllinen oli. |