19.04.2013 Juna 921 oli perjantaina 19.4. peräti 11 vaunun mittainen, kun kello 14 Helsingistä Turkuun saapunut IC2 951 ajettiin Tampereen vararungolla. Tämä runko sitten vietiin takaisin kotipaikkaansa kuvan junassa.
25.04.2013 07:50 | Miitre Timonen: | Tunnisteessa numerot lipsahtaneet väärinpäin. | |
26.04.2013 10:04 | Jimi Lappalainen: | Kiitokset, korjattu. | |
26.04.2013 13:02 | Matti Kokkonen: | Kuinka hyvin jaksaa kuvan kaltainen Sr1 vetoinen 11-vaunuinen pikajuna kiihtyä 140:iin? Ja onko Sr1:lle määritelty jotain tiettyä vaunumäärää, jonka kanssa alkaa esimerkiksi IC-junassa tulemaan ongelmia aikataulun kiinnipitämisessä? | |
26.04.2013 13:19 | Mikko Mäntymäki: | Käytännössä ainoa ongelma on se että ajomoottirit ylikuumenevat jos virta on jatkuvasti yli 900A. Kyllä sen 16 vaunuisen saa kiihdytettyä 140km/h kun virrat ovat 1,2-1,45kA paikkeilla mutta näin isoja virtoja ei voi käyttää jatkuvana. Hki-Tpe 1xSr1 700tn, TL-Tku taitaa olla sama. Korjatkaa jos nuo junapainot ovat muuttuneet. | |
26.04.2013 13:52 | Kimmo T. Lumirae: | Pientä täydennystä: Sr1:ssähän loppuu teho jo 100-120 km/h paikkeilla eli käytettävissä oleva ajomoottorivirta on paljon pienempi kuin mainittu 1200 A, jota joutuu käytännössä pitämään maksimina ylivirtareleiden epämääräisen säädön vuoksi. Eli senkin vuoksi kiihdytys ja nopeuden ylläpito on huonoa. Toinen juttu on, jos on liukasta: esim. vähäinenkin kosteus ts. nuhjuinen ilma saa kiskon sen verran liukkaaksi, että suurin mahdollinen ajomoottorivirta on esim. 800 A. Tämä puolestaan hidastaa kiihdytystä. Ja tässä asiassa Sr2 on likimain samalla viivalla Sr1:n kanssa, olkoonkin, että Sr2:ta voi ajaa "pienessä luistossa" eli creep force-alueella, muutaman prosentin ympärilyönnissä. Periaatteessa Sr1:tä voi joskus ajaa samalla tavalla, mutta se on enemmänkin sattumaa, Sr2:een ajotavan käyttömahdollisuus on selvästi sisäänrakennettu. |
|
26.04.2013 14:51 | Mikko Mäntymäki: | Sr1:n ajomoottorivirtoihin vaikuttaa myös ajolanganjännite, kerran Orivedeltä lähdettäessä Sr1:n ajomoottorivirrat oli luokkaa 500-600A koska samassa erotusjaksopiirissä oli kolme junaa kaikki kiihdyttivät yhtäaikaa joten ajolanganjännite laskee 20kV. Alijännitesuoja Sr2:ssa vähentää veturin maksimi veto-sähköjarrutehoa alueella 19-22,5kV. Edelleen haluaisin tietää mikä on Sr2:n päämuuntajan ensiökäämin nimellisteho? Koska jos 6000kW menee ajomoottoreille+tuuletus 30-60kW+apukäytöt veikkaisin jotain 7000-8000kW. | |
26.04.2013 15:23 | Mikko Mäntymäki: | Pitäisi ostaa uusi näppäimistö kun se tekee virheitä jatkuvasti 26.04.2013 13:19 kommenttiin korjaus "ajomoottorit". | |
26.04.2013 16:02 | Miitre Timonen: | P933 kulki 15.2.2013 yhdellä Sr1:llä ja paino oli 792 tonnia, eli menee yli mainitun 700:n. | |
26.04.2013 16:19 | Jimi Lappalainen: | Kyseisestä junasta löytyy myös video! | |
26.04.2013 16:59 | Kimmo T. Lumirae: | Sr2 haukkaa ajolangasta joskus reilu 7MW, ja pitkässä junassa 1500 V eli lämmityssähkön tarve voi olla hyvinkin suuri, muistan joskus mitoituksena käytetyn 40 kW / vaunu eli 80 akselin tarpeisiin 800 kW. Eli olt Mikko hyvinkin tarkasti jäljillä: veikkaisin noin 8 MW. | |
28.04.2013 21:40 | Petri Nummijoki: | Siihen aikaan, kun Sr2-vetureita ei vielä ollut ja tärkeimmät junat vedettiin Sr1:llä, tuntui 14 kpl sinisiä vaunuja eli noin 700 t junapainoa olevan normaali maksimikuorma sn140-junissa. 15-vaunuisissa oli yleensä 2*Sr1, vaikka kyllä niitäkin välillä näki yhden veturin perässä. Hitaammilla aikatauluilla kulkeneissa sn120-yöpikajunissa saattoi olla 20 vaunua yhdelläkin veturilla ja junapainoa runsaat 1000 t, koska makuuvaunut on hieman painavampia. Ajonopeutta olen seurannut vain matkustajan näkökulmasta kellon avulla mutta kyllä minulle syntyi käsitys, että 14-vaunuisellakin pikajunalla 140 km/h oli normaali ajonopeus, jota saatettiin ylläpitää kymmeniä kilometrejä, jos ratatyöt tai karteet eivät aiheuttaneet nopeusrajoituksia. Pysähdyksen jälkeinen kiihdytysmatka saattoi kyllä olla hyvinkin 10 km, ennen kuin vauhti alkoi tuntua, joten kiihdytys oli hidasta verrattuna nykyiseen Sr2-vetoiseen IC-junaan tai vaikkapa Sm4:lla ajettavaan taajamajunaan. Mutta jos kysyjä tarkoitti epäilyillään, että saavuttaako kuvan kaltainen juna 140 km/h ensinkään niin vastaus käsittääkseni kuuluu, että kyllä saavuttaa ja oikein hyvinkin vielä. |