??.??.1932 / Helsinki asema
??.??.1932
Viarectan höyryjyrä tiivistää puolenpäivän maissa raiteiden 1 ja 2 välisen laiturin uuden pinnoitteen aluskerrosta; joko soraa tai sen päälle jo ajettua sepeliä.
Kilvessä on teksti 'Tieurakoitsija / OY VIARECTA AB / HELSINKI 37703'.
Raiteelta 1 lähtee juna Wiipurin klo 12.20. (Huomaa Wiipurin ruotsinkielinen nimi!) Lähtevien kaukojunien raiteilla 2 ja 3 lähtöä näyttää odottelevan sekä paikallis- että kaukojuna. Paikallisjunien raiteiden 4 ja 5 vaunut ovat hivenen etempänä, jotta junat tuoneet veturit ovat päässeet kiertämään pakoraidetta myöten junan toiseen päähän. Saapuvien kaukojunien raiteet 6 ja 7 ovat tyhinä. Pikatavararaiteella 8 on tavaravaunuja.
Työn aikana junia ajettiin poikkeavilta raiteilta, mikä saattaa selittää lähtevien kaukojunien raiteella 2 olevan paikallsijunan.
Kuvasarjan muut, asvaltointia esittävät kuvat ovat peräisin Viarectan esitteistä, mutta tämä on erillinen valokuva kokoelmasta.
Kuvatekstiä on korjattu ja kuva on uudelleenajoitettu kommenttien perusteella. Kuva oli alunperin ajoitettu v. 1923 uudelleenjärjestelyn aikaiseksi.
Kommentit
| 25.04.2013 21:59 | Olli Saari: | vai onko raiteet 4 ja 5 sitenkään tyhjinä, ihan kuin siellä olisi vaunuja... | |
| 25.04.2013 22:09 | Timo Valtonen: | Hauskoja nämä vanhat tilannekuvat! Kylttien kielipolitiikka on vähintäin outoa. 30-luvulla Viipuri kirjoitettiin jo yksinkertaisella veellä ja vaikka kielitaistelu tuolloin jylläsi "ruotsinkielinen" muoto Viipurista on aika paha. Tokkopa tuo kyltti on kovinkaan kauaa saanut olla käytössä. Mitä ihmettä siipirakennuksen katolla tapahtuu? Näyttää kuin katontervaajien kelkka olisi tippumassa alas. En saa selville siipirakennuksen edessä olevien neljän tavaravaunun funktiota. Onkohan valkoinen kuvio vaunun kyljessä risti (jolloin voisi olla kyseessä ruumiskuljetus) vai ihminen, jolloin voisivat olla vaikka tilapäisiä viidennen luokan matkustajavaunuja? ;-) |
|
| 26.04.2013 07:08 | Kurt Ristniemi: | Timo: Pikatavarasiipirakennuksen katolla 'tapahtuu' - fläkki paperikopiossa. :) Pikatavararaiteen tavaravaunujen 'kuviot' ovat vaunujen tekstimerkinnät: 'VR, SUOMI' yms. Tuolloin vielä ovissa. Vaunut ovat siis mitä ilmeisimmin pikatavaratoimissaan. Alkuperäisessä kuvassa tavaravaunujen isoimmat merkinnät juuri ja juuri näkyvät. Ihan niinkuin tuon Ei:n numerokin. Tässä valokuvaamalla otetussa kopiossa yksityiskohdat ovat kuitenkin hämärtyneet. Valitettavasti muuta kopiointikeinoa ei ollut mahdollista käyttää. |
|
| 26.04.2013 07:12 | Kurt Ristniemi: | Olli: Olet oikeassa. En muistanut, että lähiliikenneraiteilla vaunut jätettiin etemmäs, jotta junan tuonut veturi pääsi pois junan keulalta raiteiden välissä olevaa pakoraidetta myöten. | |
| 26.04.2013 12:54 | Timo Valtonen: | Kiitos selvennyksestä! ;-) | |
| 26.04.2013 14:39 | Heikki Jalonen: | Onpas hauska kuva. Siellä nousee ainakin kolme höyrynsekaista sauhua, pari veturia ja yksi jyrä. Höyryjyrä vaikuttaisi olevan brittiläinen Aveling&Porter, vuoden 1920 jommalta kummalta puolelta. Harmi, että kuva on hieman suttuinen. Tunnistus olisi varma, jos nokalla olevan ohjauslaakerin kotelon etupinnasta erottaisi firman tunnuskuvion, pystyyn kavahtavan hevosen. Melkein kuin Ferrarin logon - paitsi jo noin 70 vuotta ennen Ferraria käyttöön otetun. Liekö Enzo ihaillut brittiläistä jyrätekniikkaa enemmän kuin arvataankaan? A&P rakensi myös jonkin verran höyrykäyttöisiä teollisuusvetureita. Ne ova hieman kummallisen näköisiä, aivan kuin höyryjyrän ja Deutz-moottoriveturin sekoituksia. Epäsuoralla koneella ja hammaspyörä ja/tai ketjuvedolla. Varmaan myös tiputtivat allensa öljyä... |
|
| 26.04.2013 16:02 | Martin Hillebard: | Viipurin synty kauppapaikaksi myöhäiskeskiajalla johtuu ehkä siitä, että aikoinaan Saimaan suuri vesistö oli yhteydessä Vuoksen kautta suoraan Viipurinlahteen. Rännit olivat purjehduskelpoisia, mutta tukkeutuivat ja lakkasivat olemasta sittemmin, maaperän nousemisen seurauksena. Ruotsi levitti vaikutusvaltaansa idän suuntaan ja vuonna 1293 alkoi valtakunnanmarski (= hallinnollinen virkanimike) Torgils Knutsson rakennuttaa linnaa eräälle saarelle niin, että siitä voitiin kontrolloida liikennettä lahden sisempiin osiin. Linnan muurien läheisyyteen alkoi myös siviili-kaupunki kasvaa ja kehittyä. Viipuri kuuluu olleen Ruotsin kuninkaan vallan alla 407 vuotta. En tiedä kuinka Torkkeli Knuutinpoika kommentoisi tuota aseman lähtevien junien kylttiä. Eri paikannimien oikeinkirjoitus on joka tapauksessa vuosisatojen vieriessä saattanut muuttua hyvinkin rajusti. Sitäpaitsi kieliversiot usein enempikin kuin kaksi. |
|
| 26.04.2013 16:18 | Kurt Ristniemi: | Heikki: Miksei tuo Avelin & Porter (Invicta) -höyryjyrä voisi ollakin, mutta itse olisin keulalla näkevinäni tyypillisen Fowlerin kirjoituskäärön. Ja aika tarkkaan vuoden 1920 mallista lie kysymys. | |
| 26.04.2013 21:55 | Kurt Ristniemi: | Olisiko sittenkin mahdollista, että tämä kuva olisikin jo edellisen remontin ajalta? Ts. vuodelta 1923, jolloin raiteiden lukumäärä nostettiin kuudesta kahdeksaan. 1930-luvulla Viarectalla ei esitteiden muista kuvista päätellen enää ollut höyryjyriä. Toisaalta 1920-luvulla luulisi junissa vielä olleen lanterniinikattoisia vaunuja. Tulipa tästä nyt pulma. |
|
| 26.04.2013 22:56 | Heikki Jalonen: | Kurt, aivan oikein, pulma tuli... Jyrän tunnistukseni A&P:ksi huojahtelee, toisin kuin jyrä. Mitä enemmän sitä tuossa skannailen, sitä enemmän epäilen. A&P oli statistinen päätelmä, valmistajana se oli höyryjyrien Ford tuona aikana, teki enemmän koneita kun kaikki muut yhteensä. Mutta, vaikka kuinka kälyinen kone kunnoltaan muuten olikin, yleensä hepo piti maalinsa ja erottui. Mutta, ei tuo oikein Fowleriltakaan vaikuta. Tuo nokkapoksin lätkä on ehkä enemmän kuin vaakunan mallinen. Siten, voisiko se olla Ruston&Hornsby? Englannissahan noita höyryjyriä ja maantievetureita teki sentään vain satakunta valmistajaa, ei kai se nyt niin vaikeaa voi olla... Tuolloin, Suuren Sodan jälkeen, tuo höyrytekniikka oli jo "kypsää". Ajatelkaapa, nuokin perusratkaisut olivat olleet käytössä jo viitisenkymmentä vuotta. Siinä ajassa terveet ratkaisut oli ehditty ottaa käyttöön joka valmistajalla - eihän toki kopioida. Ja turhat kokeilut ja epäilyttävät uudet ideat oli jätetty sivuun. Brittiläisen koneteollisuuden valtaosan kohtalon tuntien, tiedämme että ikiajoiksi. |
|
| 27.04.2013 08:05 | Kurt Ristniemi: | Ajoituskäsitykseni horjuu yhä pahemmin: Viarectan mainoskyltti on tässä kuvassa erilainen kuin noissa taatusti 30-luvun kuvissa. Puhelinnumero on sentään sama. Samoin taidan perua käsitykseni höyryjyrän merkistä: Ei se keulan kuvio olekaan aukikääritty nauha, niinkuin Fowlerilla, vaan pikemminkin makaava soikio. (Se näkyy tarkempana toisessa kuvassa, jossa on vain osa koko valokuvasta.) |
|
| 27.04.2013 23:57 | Heikki Jalonen: | Jyrä: Ruthemeyer tai Burrell. Soikea keinutapin laakerin sija nokkapoksin valussa, lätkän alapuolella. Ruthemeyer (yllätys-yllätys, saksalainen), olisipa ihme: pieni valmistaja, miten semmoinen tänne Ultima Thuleen olisi joutunut? Silti, se firma käytti soikeaa tehtaanlätkää. Burrell, pitäisi olla hieno ja näkyvä messkikiteksti (ainakin semmoinen jalan pituinen). Vuosi: ennen 1932 (Wiipuri-till Wiipuri-till Wiborg), kirjainten määrä. Saas nähdä, ehtiikö tämä teksti sisään ennen seuravaa kaatumista. Tämä tietotekniikka on tehty ihmistä palvelemaan. Aivan kuten Kaptah palveli Sinuhea... |
|
| 28.04.2013 08:30 | Kurt Ristniemi: | Burrelissa tosiaan olisi nimi isoilla messinkikirjaimilla, mutta Ruthemeyer sen sijaan pääsee ulkonäössä koko lailla lähelle (ks. esim. http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/22/Ruthemeyer_Miss-Elli_vr1.jpg ). Suomellahan oli ennen toista maailmansotaa läheiset kauppasuhteet Saksaan, joten saksalainen jyrä ei sikäli mikään ihme olisi. |
|
| 29.04.2013 18:29 | Kurt Ristniemi: | Kas kas. Jukka Joutsi on ehtinyt julkaista jo tämänkin kuvan saitillaan ( http://www.jukkajoutsi.com/helsinki.html ). Ja taas ilman lähdetietoja. Ei edes viittausta tänne vorgiin, josta kuva kuitenkin on kopsattu. Jonkinlaista nettietikettiä voisi kai JJ:ltäkin odottaa, vaikka mukava saittinsa onkin. |
|
| 29.04.2013 22:11 | Joni Lahti: | Löytyihän tuolta Joutsin sivustolta myös minun vorgiin laittama vanha kuva teksteineen sillä erolla, että tekstistäni on jätetty mainitsemani lähde pois. Hmm... | |
| 30.04.2013 07:17 | [Tunnus poistettu]: | Kas kas (lainaus: Kurt Ristniemi), täällähän alkoi oikein noitavainot - poistin/poistan kaikki kuvat, olkaa rauhassa. | |
| 01.05.2013 17:05 | Kurt Ristniemi: | Asiallisuus ja asiassa pysyminen on toki vaikeaa, ja loukkaantuminen helppoa. Siltikin on ihan hölmöä valittaa noitavainoista, kun kyse on normaalin netiketin ja julkaisuperiaatteiden noudattamisen edellyttämisestä sekä oikeuksien kunniottamisesta. Mutta jos Jukka Joutsi nyt välttämättä haluaa tuntea itsensä noitana vainotuksi, niin suotakoon ihmeessä se hänelle. Aikoinaan Jukka Joutsin mainio sivusto noudatti hyvinkin tarkasti normaaleja julkaisuperiaatteita. Viime aikoina ote on kuitenkin valitettavasti löystynyt, ja oli jo aika muistuttaa periaatteista. Jukka Joutsin reaktio on nokkaansa ottaneen reaktio, ja sellaisena sen voi ymmärtää. Muitakin - normaalempia - ratkaisutapoja olisi luonnollisesti ollut käytettävissä, jos asian olisi ottanut asiana ja myöntänyt virheensä. - Mutta uusien kuvien osalta tämä toivottavasti merkitsee sitä, ettei niitä enää yllättäen ja luvatta saitille putkahtele. Minusta on yleensäkin ajattelematonta jättää lähteet mainitsematta. Ja varsinkin vorgin kohdalla, koska kiinnostunut saisi vorgista hyvin runsaasti lisätietoja. Epäselvyyksien ja väärien tulkintojen välttämiseksi kerrottakoon, että muistutukseni koski Jukka Joutsin saitille ilmestyneitä vorgissa julkaisemiani vanhoja kuvia, joiden eteen olin tehnyt melkoisestikin editointityötä (tarkennuksia, tasapainotusta, kontrastia, valoisuutta yms.). Jukka Joutsin saitilla kuvat kuitenkin mainittiin joko alkuperäislähteen julkaisuoikeuden alaisiksi tai kokononaan ilman lähdettä. Muistutin Jukka Joutsia sähköpostilla siitä, että työstämilleni kuville ei ollut pyydetty julkaisulupaa, ja että sen puuttuessa olisi käytettävä alkuperäisiä työstämättömiä kuvia eikä minun editoimiani, vorgista suoraan kopioituja kuvia. - Siinä siis näiden noitavainojen tausta. Edelleen olen itse sitä mieltä, että Jukka Joutsin saitti on kerrassaan mainio. Olen itsekin vähäiseltä osin osallistunut sen tietojen tarkistamiseen. Toivon, että Jukka Joutsi jaksaa edelleenkin rakentaa mainiota sivustoaan, mutta noudattaen normaaleja lähdeviittaus- ja julkaisuoikeusperiaatteita. Niinkuin silloin alkuaikoina. |
|
| 01.05.2013 19:40 | Petri Nummijoki: | Toisaalta virheitä voi yrittää oikaista alkuun myös hienovaraisesti sähköpostilla tai jos asiasta haluaa tehdä julkisen esim. siksi, että muut keinot eivät tunnu auttavan tai että muutkin osaavat tarkistaa tilanteen niin tämänkin voinee hoitaa vähäeleisemmin viittaamalla ko. sivustoon sen sijaan, että käydään henkilöön kiinni. Muuten olen kyllä samaa mieltä siitä, että vorg:iin kannattaisi viitata aina, jos kuva tai kuvan kommentti on sieltä lainattu, koska sillä tavoin lukija todennäköisesti löytää aiheesta helpoimmin lisätietoja. Lähdeviitteillähän ei ole tarkoitus osoittaa pelkästään, kenelle kunnia kuuluu vaan myös helpottaa lukijan työtä. | |
| 01.05.2013 20:31 | Kurt Ristniemi: | Väärien tulkintojen estämisyritykseni ei sitten näköjään onnistunutkaan. :D Tokihan lähestyin vastapuolta ensin sähköpostilla, jonka aloitin kyseessä olevaa saittia kehumalla. Ihan aiheesta, sillä saittihan on kiintoisa. Saamani vastaus oli kuitenkin sen luontoinen (tyrmäävä), että seuraavaksi sitten totesin tilanteen täällä vorgissa viittaamalla ko. sivustoon (jolla on sama nimi kuin henkilöllä). |
|
| 17.05.2016 23:06 | Antti Taina: | Kuva tuli vastaan satunnaisotannassa. Paikallisjunassa näkyy Ek-vaunuja (silloin kai vielä E), joista ensimmäiset valmistuivat 1925 joten kuvanottovuosi tuskin on sitä vanhempi. | |
| 17.08.2016 08:14 | Kurt Ristniemi: | Toden totta: Raiteella 2 näyttää todellakin olevan lyhyitä E-vaunuja (myöh. Ek), jotka VR-historiikin mukaan rakennettiin vuosina 1925-26. Raidejärjestelyistä sama historiikki kertoo (VR 1912-1937, s. 157), "V. 1923 niitten (laituriraiteiden) lukumäärä lisättiin kahdeksaksi. Tarpeellinen tila saatiin laitureita kaventamalla ja matkatavaralaiturit poistamalla." Tässä kuvassa raiteita on arvatenkin kahdeksan. Ts. muutokset olisi siis jo tehty. Mutta jos kyseessä ei ole vuosi 1923, vaan 1925 tai myöhempi, niin mitä Viarecta on tekemässä raiteiden 1 ja 2 välisellä laiturilla? Laiturinrakennustyöltä se kovasti näyttää raiteen 1 kiskoon tukevine pönkkineen. Voisiko kyseessä sitten olla vuosien 1923-25 Helsingin-Pasilan uudelleenjärjestelytyöt, joissa Helsingistä Pasilaan rakennettiin uusi raidepari henkilöliikennettä varten? Liittyikö niihin myös laiturimutos Helsingin asemalla? Se tietenkin selittäisi paikallisliikennevaunut raiteella 2, jota kuvatekstissä olen pitänyt kaukoliikenteen raiteena. Raidejärjestelyt tässä aseman perukoilla näkyvät olevan jo samat kuin vuoden 1943 raidekaaviossa: vaunut.org/kuva/40500 |
|
| 17.08.2016 09:36 | Kurt Ristniemi: | Tarkentavia tietoja saattaa löytyä ihan toisaalta: Porssitieto.fi tietää kertoa, että Viarecta olisi perustettu vasta vuonna 1929. Olisiko tämäkin kuva siis sittenkin vuoden 1932 asfaltoinnista? |
|
| 29.12.2017 00:48 | Esa J. Rintamäki: | Ei 22081 vuodelta 1924 (n:o vuoteen 1931 oli 2926) hylättiin 1968. |