??.??.???? / Kaivostunneli?, Saksa

??.??.???? “Paineilmaveturi” – Kuva voi olla hyvinkin vanha, sillä ensimmäisiä askeleita rautateillä otettiin jo vuonna 1875. Teknologia oli keksitty jo 1828. Tämä laite on ollut todennäköisesti kaivos- tai teollisuusveturi. Paineilmavetureita käytettiin kaivosten lisäksi myös tunneliradoilla ja joitakin kokeiluita tehtiin myös raitiovaunuilla. Viimeksi mainittu kokeilu ei onnistunut. Saint Gotthardin tunnellissa oli paineilmavetureita, USA:ssa oli Hoadly-Knight -veturi, New Yorkissa the Second Avenue Railroad kokeili paineilmaraitiovaunua, samoin USA:ssa oli Porter kompoundidiveturi sekä Hardy, Boyette ja Dickson veturit jne. Joissakin oli jopa hytit. Paineilmalla ajo oli totta kai suuri edistysaskel terveydellisessä mielessä suljetuissa tiloissa verrattuna höyryvoimaan. Toisaalta ei idea ollut täysin ongelmaton. Ilman paineistaminen kun tuottaa melkoisesti lämpöä, sen tuntee jo pyörää pumpatessa. Jäähdytyksen lisäämiseksi ilma puristettiin usein miten useampaan säiliöön. Saint Gotthardin tunnelivetureissa oli varsinaisen veturin perään kytketty kahdella telillä kulkeva lisäsäiliö. Lisää tietoa paineilmavetureista linkissä http://tinyurl.com/cdgf94q - Arvailen maaksi Saksaa, siellä oli tiettävästi vielä 1950-luvulla tällaisia kaivosvetureita. - Lähde: Otavan iso tietosanakirja 1931-39

Kuvan tiedot

Kuvauspaikka: Kaivostunneli? Valtio: Saksa

Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Joni Lahti)
Kuvasarja: Aika entinen ei koskaan enää palaa
Lisätty: 08.05.2013 12:04

Muu tunniste
Sijainti: Rataverkon ulkopuolella
Ulkomaat

Yksityisveturit
Ulkomaat:

08.05.2013 21:46	Martin Hillebard:	Joni, Minulla on hyllyssäni kirjallinen harvinaisuus Tiet ja Maakulkuneuvot painettu Werner Söderström osakeyhtiö 1932. Siinä on juttua paineilmavetureista mm sivulla 656 kuva juuri tästä samasta pömpelistä. Kirja noin 800 sivuinen ja voisi sanoa sisällöstä,että (siihen aikaan) mitä alalta kirjassamme ei ole, Sitä ei Teidän tarvitsekaan tietää.
08.05.2013 22:29	Joni Lahti:	Martin. Onko siellä mitään vihjettä, mikä ja missä tämä putkipömpeli on joskus liikkunut?
09.05.2013 13:29	Martin Hillebard:	Sitäpä ei kirja paljasta, toteaa vain että "Kuva 1014 esittää paineilmaveturia, jossa on kolme ilmasäiliötä ja kolmiasteinen yhdyskone". Edellisellä sivulla on myös paineilmaveturin toimintakaavio. Pääsäiliöissä vallitsee 150 - 175 kg/cm2 paine. Työpaine on 16 - 18 kg/cm2 johon se alennetaan itsetoimivan vähennysventtiilin välityksellä. Näin paljon laajetessaan,ilman lämpötila laskee todella alas ja niinpä järjestelmässä on käytettävä väli-lämmittimiä eli voisimme sanoa jäähdyttimen täydellistä vastakohtaa. Muussa tapauksessa voiteluöljy jähmistyisi niin ettei enää suorittaisi tehtäväänsä itse sylintereissä. Kirjan mukaan näitä vetureita käytetään samankaltaisissa olosuhteissa kuin höyrysäiliö-vetureitakin siis tehtailla ja kaivoksissa. Kaivoksissa ei aina suvaita edes sähkövetureita - kipinät saattaisivat sytyttää nk kaivoskaasun - ja toisaalta niissä ei ole yleensä mahdollisuutta höyrynantoon joka poissulkee termospullo-työjuhtien käytön. Itse en ole eläissäni paineilmaveturia missään havainnoinut.
10.05.2013 09:24	Heikki Jalonen:	PSA (Peugeot-Citroen) on kehittelemässä hybridiautoa, jossa energian välivarastona käytetäänkin akkujen sijasta paineilmasäiliötä. Säiliön osuus ajoneuvosta ei ole aivan noin huomattava. Auton pitäisi tulla myyntiin vuonna 2016. Vanha idea on siis sitkeähenkisempi kuin arvaammekaan...
10.05.2013 11:43	Martin Hillebard:	New York City'ssä oli 1800-luvun jälkipuoliskolla käytössä metrolinja, jonka liikennöinti perustui myös eräänlaiseen paineilmatekniikkaan. Pituus taisi olla vain pari asemanväliä, ja tunneli oli putki jonka sisäseiniin vaunu sopi melko ilmatiiviisti arvatenkin jonkinlaisen kauluksen avustuksella. Liikkeelle lähdettäessä pantiin tunnelin päätyyn sijoitettu fläkti puhaltamaan, ja täten syntynyt ylipaine pani vaunun liikkeelle. Takaisin tulo tapahtui kytkemällä siipipyörä kiertämään toiseen suuntaan, jolloin se niinsanotusti imi vaunun luokseen, syntyneen alipaineen seurauksena. Yksityiskohdat eivät ole tiedossani. Maanalaisen linjan käyttöaika ei muodostunut pitkäksi. Enpä ihmettelisi vaikka järjestelmä olisi edelleen piilossa jossakin siellä Manhattanin sokkeloitten alla, odottamassa rautatie-arkeologien tutkimusretkikuntaa!
10.05.2013 13:31	Topi Lajunen:	New Yorkin "linjasta" Wikipedia-artikkeli: http://en.wikipedia.org/wiki/Beach_Pneum​atic_Transit Artikkelin mukaan kyseessä ei ollut varsinainen linja, vaan demonstraatio mahdollisesta tulevasta joukkoliikennejärjestelmästä, joka ei sitten koskaan toteutunut. Putki oli vain 95 metriä pitkä, ja siinä oli asema vain toisessa päässä. Putki jäi joksikin aikaa piiloon, kunnes metrorakentajat törmäsivät omia tunneleita tehdessään siihen. Nykyään siitä ei ole mitään jäljellä, vaan se jäi kokonaisuudessaan City Hall -aseman jalkoihin. Lontoossa on ollut vastaava, joskin pidempi ja asemat molemmissa päissä: http://en.wikipedia.org/wiki/Crystal_Pal​ace_pneumatic_railway Yleisempi paineilmaratkaisu käsitti paineilmaputken, jossa kulkee kalustoon kiinnitetty mäntä: http://en.wikipedia.org/wiki/Atmospheric​_railway
10.05.2013 21:33	Martin Hillebard:	Kitos Topi. Kuvaamasi linja on todennäköisesti sama josta luin vuosia sitten. Kirjasta jonka mukaisesti olosuhteet New Yorkissa olivat edelleen suurinpiirtein kun saman ajan Villissä lännessä vaikkakin kaupunkiolosuhteissa.
12.07.2013 07:41	Pauli Ruonala:	Sveitsissä Bernin kaupungissa alkoi liikennöidä paineilmalla toimiva raitiolinja v. 1890. Paineilmakäyttöiset vaunut valittiin koska niistä oli saatu Pariisissa hyviä kokemuksia. Vaunun pituus oli 6,6 m, teho 10 hv, suurin nopeus 12 km/t, 16 istuma- ja 12 seisomapaikkaa. Lattian alla oli 2-sylinterinen höyrykone. Vaunun suunnitteli ja patentoi ranskalainen insinööri Louis Mekarski ja ne rakensi berniläinen konepaja Roll. Vaunua ajettiin vain yhteen suuntaan, se käännettiin päätepysäkillä asianmukaisella kääntöpöydällä. Raitiolinja sähköistettiin 1901. Lisää voi lukea täältä: http://en.wikipedia.org/wiki/Mekarski_sy​stem
12.07.2013 17:36	Joni Lahti:	Mielenkiintoinen ilmiö on, että kun ilmaa puristetaan, se kuumenee. Kun ilma taas laajentuu, se vastaavasti kylmenee. Näin kävi tuossa Mekarskin laitteessakin, kun ilma tuppasi jäätymään työsylintereissä. Tätä varten Mekarski kehitti ilman lämmittimen, bouillotten. Amerikkalainen William E. Boyetten paineilmaveturi saavutti vuonna 1934 kokeessa hurjan 125 mailia tunnissa (n. 201 kmh). Veturin säiliössä ohjaamon takan oli ilmanpaine 400 naulaa neliötuumaa kohden (jotain 181,5 kg/6,5 cm3). Jos paine laski alle 360 naulaa, käynnistyi automaattisesti akkutoiminen sähköpumppu täyttämään säiliötä. Kuva veturista: http://blog.modernmechanix.com/mags/Popu​larScience/2-1934/compressed_air_loco.jp​g Ei tullut paineilmavetureista nopeussaavutuksesta huolimatta varteenotettavaan teknologiaa maailman rautateille.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!