24.06.2004 / Porokylä, välillä Porokylä–Valtimo
24.06.2004 Nurmeksen-Kontiomäen rataa kuvattuna Ylikylän tasoristeyksestä (km 788+514). Liekö radalla enää ollenkaan säännöllistä liikennettä?
Kommentit
| 03.07.2004 15:05 | Joukahainen: | Tai liikennettä yleensäkään | |
| 03.07.2004 17:10 | Perttu: | Juuei, ainakaa uusiaen vakkarien mukaan siellei säännöllistä läpikulkuliikennettä ole muuta kuin talvisin aina tämä T5072 | |
| 03.07.2004 18:39 | Ville: | Saa nähdä onko ensi talvena sitäkään, ja saa nähdä senkin että saadaanko asiasta tietoakaan, kun ne saamarin vakkarit meni kortille. Tänä kesänä ei kulje myöskään Ilosaarirock-junaa Oulusta Joensuuhun, kuten vielä viime vuonna. :-( | |
| 04.07.2004 13:11 | Juha: | Ei tämä tällaisesa kunnossa saisi olla ;(. Totuushan on se, että tämä pitäisi peruskunnostaa ja sähköistää, ja sen jälkeen asettaa junia kulkuun Joensuusta suoraan Ouluun. Ja minä kun en vieläkään suostu uskomaan, etteikö niitä matkustajia riittäisi. Siis ihan oikeasti. | |
| 05.07.2004 00:26 | KooPee: | Mutta, mutta; kiskot kiiltelevät lupaavasti. On siitä joku mennyt! | |
| 05.07.2004 11:54 | Mikko Itälahti: | Ai ei kulje Ilosaarirock-junakaan enää?! Itse matkustin k.o. junalla vuonna 2002, ja juna oli täpötäynnä matkustajia, maisemat mahtavia ja tunnelma katossa. Radan kuntoko syynä? | |
| 05.07.2004 12:49 | Ilkka Jokelainen: | Sellaista huhua on ollut liikenteessä, että Ilosaarirock-juna ajettaisiin PoRhan lätillä. | |
| 05.07.2004 15:47 | Sami Lahti: | Tuskinpa kiskot noin kiiltäis, jollei junia kulkis... | |
| 05.07.2004 21:24 | Juha: | Ja mahtaa huhuksi jäädäkin, tai ainakin siitä pitäisi melko äkkiä jotain tiedottaa. Kun se nyt kuitenkin jo 17. päivä tätä kuuta alkaa. Mutta hienoa kerrassaan olisi jos ajettaisiin. | |
| 06.07.2004 13:00 | Ville: | Hienoa toki, mutta... kyytiin tulijoita ei joko olisi kovin paljoa lyhyellä varoitusajalla, tai jos tieto kulkee niin kaikki halukkaat eivät ehkä mahtuisi kyytiin. Ja tiedättehän millaisia termiittisikoja pieni osa festariporukasta tuppaa aina olemaan, joten muutama sellainen varmasti eksyisi tähänkin kyytiin. Ei paljoa naurattaisi jos lätsyt menisi remonttiin joidenkin idioottien jäljiltä, tai ainakin jäljelle jäisi epämääräinen läjä roskia, tyhjiä pulloja, parit yrjöt ja todennäköisesti jotkut polttaisi myös tupakkaa kiellosta huolimatta. :-P | |
| 06.07.2004 13:17 | Jouni: | Joo, aina löytyy pösilöitä, joille festareiden suurin anti on sekoilu ja paikkojen särkeminen. Siinä sitten lesoiltaisiin kavereille, että pistettiin muuten se junakin remonttiin tietämättä, että se ei ollut mikä tahansa juna vaan rakkaudella kunnostettu museojuna. :( Tosin olivat Haapamäen lätätkin kuljettamassa Virtain Rantarock-väkeä, eikä niitä niillä reissuilla rikottu. | |
| 14.07.2004 19:48 | Mikko Itälahti: | Yksi vaikutelmista vuoden 2002 rokkijunasta oli jopa hämmennys siitä, kuinka sivistyneeltä porukka tuntui. Ei tuolloin ainakaan ollut MINKÄÄNLAISTA idiotismia havaittavissa, vaikka olutta matkan aikana jonkin verran kuluikin. Ainakin tuonvuotisen jengin olisin huoletta päästänyt lättään! T. nim. Ilosaaren vakivieras vuodesta 1995, duunari vuodesta 2002. | |
| 24.01.2005 17:05 | Antti-Matti Hartikainen: | kyllä täällä vielä säännöllistä liikenettä on. Norm.2 junaa päivässä. Että ei kannata tätä rataosaa lakkauttaa. | |
| 25.01.2005 14:59 | Pyry Entonen: | Ainakin lakkautus on saanut runsasta vastustusta ja liikennettä olisi varmasti enemmänkin jos radan kunto olisi parempi. Eikös se valvontaryhmä tms. suositellut radalle kevyttä perusparannusta? | |
| 25.01.2005 16:23 | Ilari Eskelinen: | Maaliskuussa Oulu-Nurmes-välillä näyttää olevan liikennettä: http://yty.oulunsalo.fi/add/porha/nurmekseen.gif | |
| 25.01.2005 16:52 | Juha Malinen: | Ja minä luulisin että jonkinastreiselle henkilöliikenteellekin olisi kysyntää, jos vaan radan kuntoa saataisiin parannettua. | |
| 25.01.2005 22:07 | Pyry Entonen: | Eikös kiskotus ole 30Kg/m? Kevyt sepelöinti, käytetyt 43Kg/m kiskot ja uudet pöllit. Eiköhän se riitä ainakin aluksi. Saatais radalle myös henkilöliikennettä | |
| 26.01.2005 14:07 | Otto Vesterinen: | Kierrätyskuntoisia K43-kiskoja ei kyllä tiettävästi ole enää riittävästi saatavilla. RHK lähteekin uusimissuunnitelmissaan siitä, että ns. vähäliikenteisille radoille tulisi 54 kilon kiskot. | |
| 26.01.2005 15:09 | Kimmo Pyrhönen: | Kuulin maanantaina, että saatavilla saatavilla on K 43-kiskoja kierrätykseen varsin runsaasti, joten tilanne voi muuttua. Toivottavasti rahoituskuviot hiljaisilla rataosilla saadaan kuntoon. | |
| 26.01.2005 15:44 | Pyry Entonen: | Luulis ettei se kevyt perusparannus niin kovin kallis olisi. kierrätyskiskot, uudet pöllit Haapamäeltä ja vähän sepeliä. paljon halvempaa kuin esim Hollon oikaisu. | |
| 26.01.2005 17:14 | Ilari Eskelinen: | Omastakin mielestä matkustajia löytyisi varmasti Oulu-Kontiomäki-Joensuu-välille, jos rata ja kalusto olisivat kunnossa. Kalustohan alkaa jo löytyä, kevyellä perusparannuksella radan nopeusrajoitus saataisiin nostettua 80-100 km/h. Usein Oulu-Joensuu pikavuorossa on melko paljon matkustajia, joten eiköhän kiskobussi esim. välillä Kontiomäki-Joensuu jotenkin kannattaisi (Oulu-Kontiomäki pikajuna, vaihto Kontiomäellä). | |
| 26.01.2005 18:17 | [Tunnus poistettu]: | Valivalivalitettavaa vain on se, ettei VR:ää tunnu kiinnostavan kuin kapeasti ajateltujen, mm. osinkoina jaettujen voittojen maksimointi. Järkevintä taas olisi, että rautatiet kokonaisuutena pyrkisivät 0-tulokseen, jolloin niillä kulkeva matkustajamäärä olisi suurimmillaan kaikissa junatyypeissä. Tällaisessa tilanteessa ainakin Suomen kaupunkien läheisen maaseudun ratojen paikallisliikennetilanne näyttäisi varmaan hiukan toisenlaiselta. Kaiken kaikkiaan kiskobussin tai Sm-junan luulisi olevan linja-autoihin verrattuna hyvinkin kilpailukykyisiä, jos näin haluttaisiin. Tietysti kaavoituksenkin pitäisi tukea raideliikennettä. Kokonaistaloudellisesti ajateltuna säästöä tulisi tällöin mm. ilmastonmuutoksen hidastumisesta liikenteen päästöjen pienentyessä:) | |
| 27.01.2005 13:19 | Otto Vesterinen: | Jaaha, tilanne on sitten muuttunut. Sopiikin toivoa, että RHK nyt laskisi vähäliikenteisten ratojen uusimiskustannukset vähän halvemman kautta kuin aiemmin. No, jos rata kestää uusimisen jälkeen kymmeniä vuosia, niin elinkaarimallilla tulee vuotuinen kustannus joka tapauksessa mitättömän pieneksi. Ja tuosta Mikon nollatulosajattelusta sen verran, että tahtoo vain olla niin, että jos jo valmiiksi pyritään nollaan niin saadaan miinus. VR:hän on valtion yritys, joten jos se ei tuottaisi mitään, niin taas olisi yksi reikä lisää valtion budjetissa. Mielestäni on ihan nyvä, että meillä sentään on voittoa tuottava rautatieyhtiö, toisin kuin niin monessa Euroopan maassa. Parempi vaihtoehto Suomessa olisi VR:n nollatuloslinjan sijaan sen henkilöliikennemonopolin purkaminen siten, että VR hoitaisi vain kaukoliikenteen ja paikallisliikenne pantaisiin kuntoon esim. ruotsalaisen länstrafik-mallin mukaisesti. Nykyinen tukiostosysteemimme kun jakaa rahaa tehottomasti sen enempää kysymättä, mihin esim. VR loppujen lopuksi rahansa käyttää. Kokonaisvaltaisella mallilla kilpailutuksineen saataisiin enemmän vähemmällä rahalla, kuten niin monessa Euroopan maassa tapahtunut paikallisraideliikenteen renessanssi on osoittanut. | |
| 27.01.2005 14:32 | [Tunnus poistettu]: | Itse vain epäilen vahvasti liberalistisen talousajattelun soveltuvuutta rautatieliikenteen kannattavuuden arviointiin. Kun tahtoo olla niin, että toimiva rautatieliikenne edistää kestävää kehitystä ja sen hyödyt ulottuvat kansantaloudessa paljon liikennesektoria laajemmalle. Paikallisliikenteen ja kaukoliikenteen erottaminen toisistaan varmasti olisikin järkevää, koska tällöin paikallisliikenteestä vastaava yritys todennäköisemmin sitoutuisi toimialansa kehittämiseen ja tukiostorahat todella ohjautuisivat siihen mihin ne on tarkoitettu. | |
| 27.01.2005 17:04 | Otto Vesterinen: | Mutta eipä tuo paikallis- sen enempää kuin kaukoliikenneyritys voisi sitotua toimialansa kehittämiseen, jos ei saisi tuottaa voittoa. Mistä se ottaisi investointirahat ja kuka ylipäänsä sijoittaisi mitään nollatulosyritykseen? VR konserninkin voitto syntyy edelleenkin kai lähinnä ratatöistä, joten ei tuolla nollatuloslinjalla paljon vaikutusta esim. henkilöliikenteen lippujen hintoihin olisi. Junaliput kun ovat Suomessa joka tapauksessa länsimaisittain halpoja, vaikka sitten mitattaisiin millä hyvänsä indekseillä. Ja tokihan nuo kansantaloudelliset ja ympäristöhyödyt otetaan Suomessa aina huomioon erilaisista ratahankkeista päätettäessä. Niistähän lasketaan yhteiskuntataloudellinen (siis ei liiketaloudellinen) kannattavuus. Operointipuoli on vain asia erikseen. Tokihan on sellainen mahdollisuus, että liikennettä hoitaa yhteiskunnan omistama liikennelaitos, jonka ei tarvitse tuottaa voittoa, mutta onko tuollaiselle järjestelylle tarvetta, onkin toinen juttu. Ainakaan sellaista ei tunnuta kaipaavan niissä maissa, joissa tuo rautateiden paikallisliikenne toimii paremmin kuin Suomessa ja joista esimerkkiä olisi otettava. | |
| 28.01.2005 15:36 | [Tunnus poistettu]: | Valtio omistajana vaatii VR:ltä kannattavaa liiketoimintaa. Vr tekee työtä käskettyä, ja koettaa karistaa kannattamattomimmat junavuorot harteiltaan, johon selvästi tähtää mm. ostoliikenteen hintojen korottaminen kalustohankintoihin (Dm12) vedoten, vaikka uusi kalusto parantaa liikennöinnin taloudellisuutta. Eikö myös ole arvelluttavaa, että operaattori jakaa 40 miljoonaa osinkoja samaan aikaan kun vastaava summa uupuu radanpidon budjetista? Ruotsin kokonaisvaltainen malli kilpailutuksineen voisi parantaa liikennöinnin kannattavuutta. Mutta sitoutuvatko sijoittajat niihin riskeihin, joita täytyy ottaa, kun pyritään valtaamaan liikenneosuutta henkilöautoilta tai pitkän aikavälin kehittämiseen? Turbokapitalismin ja yleisen edun jännite säilyy. | |
| 29.01.2005 19:33 | Otto Vesterinen: | Jos nuo osinkorahat jäisivät VR:n "sisään", niin eivät ne silti ainakaan radanpidon hyväksi päätyisi, koska siitä vastaa RHK. Kun valtio saa nuo rahat, niin on olemassa edes pienen pieni mahdollisuus, että ne saataisiin radanpitobudjettiin. VR:hän on ainakin aiempina vuosina toivonut tällaista käyttöä maksamilleen osingoille, mutta valtio on kitsas. Itse katson, että suurim ongelma Suomen rautatieliikenteen tulevaisuuden kannalta ei ole niinkään VR:n voitollisuus, vaan tietynlainen näköalojen ja poliittisen tahdon puute. Jos tuota tahtoa olisi, niin VR:n voittorahatkin olisivat mitä positiivisin asia valtion sijoittaessa ne rautatieliikenteen hyväksi. Yleisen edun nimissä valtion olisi tosiaankin näyteltävä suurta roolia nimenomaan infrapuolella ja ainakin Ruotsissa se kantaa vastuunsa myös pitkän aikavälin suhteen (esim. Botniabanan+Norrbotniabanan, jonka suuruusluokan hanke olisi meillä Suomessa poliittisesti täysin mahdoton). Täällä Suomessa ei kyllä kannata kovin suuria odottaa. Uudistukset(esim. paikallislikenteen kehittämisen edellyttämät) toteutetaan varmasti vasta pakon edessä ja rahanjaossa eletään ikuista kädestä suuhun kierrettä. | |
| 29.01.2005 19:54 | Otto Vesterinen: | Ja muuten tuosta liikenneosuuden valtaamisesta: Itsellenikin yllättävä tieto on se, että matkustajamäärien kasvua vertailtaessa Euroopassa viimeisen kymmenen vuoden ajlta ykkösenä on Britannia, jota on yleensä yksityistämisensä johdosta vain parjattu. Näyttäisi siltä, että matkustajamäärien kasvattaminen onnistuu kapitalistisinkin keinoin. Pahimman virheensä eli infran yksityistämisenhän britit ovat nyt korjanneet ja se puoli on taas valtion hoidossa. Pitkän tähtäimen kehittämisestä ei ole minulla tarkkaa tietoa, mutta tiettävästi rautatieyhtiöt ovat siellä alkaneet viime vuosina investoida sangen ahkerasti uuteen kalustoon. Tämä vahvistaisi käsitystäni siitä, että paras ratkaisu on valtion hoitama ja koko ajan kehittämä rautatieinfrastruktuuri ja normaalien yhtiöiden lailla toimivat operaattorit (tietenkään niiden ei tarvitse olla kaikkien yksityisiä tai brittityyliin alueellisia monopoleja, eikä esim. Suomessa ole kaukoliikenteessä tarvetta kilpailulle). Kaiken kaikkiaan tuo liikenneosuuksien valtaaminen henkilöautoilta on kyllä työläs homma ihmisten enemmistön asenteen tuntien. |