??.??.1935 / Oitti
??.??.1935 Joskus maailmanaikaan kannatti jopa tiiliä lähettää rautateitse. Tiilitehtaiden viimeiset junakuljetusasiakkaat olivat 1960-luvulla osuuskaupat, joilla oli omat sivuraiteet tai vähintään tavaravarastot ratapihojen vieressä. Kuvassa tiilien lastausta junaan Oitin asemalla 1930-luvulla. Huomaa tilapäinen raide lastaussillan kääntöpöydältä vaunuun. Kuvakulmasta johtuen vaunujen yksilöinti on vaikeaa. Umpivaunu näyttäisi olevan (lievä epävarmuus) Ga 5316 ja päädyssä on sen seuraavaksi korjauspäiväksi "korjattava" merkitty 12.39. Kuvan on ilmeisesti ottanut V. Hytönen Salpausselän Tiilitehdas Oy:n toimeksiannosta. PS. Anteeksi nyt vaan, mutta tuntuu tyhmältä löytää Oitti (ent. tärkeä asema) Hausjärven kohdalta (ennen ei edes lp).
Kommentit
| 20.05.2013 21:53 | Sauli Pietikäinen: | Mielenkiintoinen kääntöpöytä. | |
| 20.05.2013 22:11 | Eljas Pölhö: | Tällaiset kääntöpöydät olivat hyvin yleisiä teollisuuslaitoksilla. Ne olivat paljon nopeampikäyttöisiä kuin sellaiset, joissa oli kiskot. Kääntöpöytä oli aina oikeassa asennossa vaunun saapuessa sille ja ympäröivät kiskot saattoivat vaunun raiteelleen, jos suunta oli edes sinnepäin. Keskustan koroke ja tason viettävyys alaspäin reunoja kohti pitivät vaunun aina suurinpiirtein oikeassa kohdassa pöytää. Oitin tehtaalla näitä oli kymmenittäin ja siellä käydessä niillä oli kiva leikkiä. Osa pyöri niin hyvin, että niitä saattoi käyttää kuin karusellia. Osa taas oli niin huonosti liikkuvia, etteivät hievahtaneetkaan ilman vaunua, ainakaan lasten voimin. Kuvassa näkyy myös kapearaidevaunun edullinen, mutta tehokas, jarrulaite. Kuvan umpitiilien paino oli noin 4,2-4,5 kg/kpl, mista voi laskea vaunun kuorman. Se myös selittää, miksi taustan kapearaidevaunulla on kaksi työntävää "veturia". |
|
| 20.05.2013 23:29 | Kari Suominen: | Monikohan nykypäivän työtön ottaisi karenssin ennen kuin lähtisi tällä tavalla siirtokuormaamaan käsipelillä avovaunua. Lisäksi monet tällaisen työpäivän tehneet jatkoivat vielä iltaisin pirttinsä rakentamista hartiapankki menetelmällä. Sen verran hikeä joutui ruumiillisissa töissä markkojen eteen vuodattamaan, ettei varmaan vapissut käsi palkkaa kuitatessa. | |
| 21.05.2013 00:14 | Juhani Pirttilahti: | Kehitys on mennyt eteenpäin ja tekniikka on tehnyt tällaisen fyysisen työn melkein tarpeettomaksi. Tässäpä siis hyvä ja historiallinen kuva menneeltä ajalta. | |
| 21.05.2013 09:53 | Kari Suominen: | Täysin samaa mieltä. Tässä yhdistyy hienosti rautatiehistoria ja vuosikymmenten takainen ihmisten kova arki. | |
| 21.05.2013 10:24 | Robert Sand: | Löytyisikö tämäntyyppisiä kääntöpöytiä enää mistään. Olen jo vuosia etsinyt mutta ei ole vielä tullut vastaan. | |
| 21.05.2013 11:27 | Jukka Voudinmäki: | Verlan kääntöpöytä lienee yhä tallella http://vaunut.org/kuva/27394 mutta eivät varmaan siitä luovu sikäli, kun Robert kyselee asiaa hankkimismielessä. | |
| 21.05.2013 19:04 | Jorma Rauhala: | Verlan kääntöpöytä on UNESCOn maailmanperintökohde, eli varmaankin kaikkein suurimmalla mahdollisella tavalla paikalleen suojeltu. Hyvinkään museoasema-aluekaan ei ole niin korkealla. Sitäpaitsi Verlan pöytä on tyystin erilainen kuin tämä Oitin pöytä, eli on laippaurat. Eikös noita kääntöpöytiä ole hylkyinä vähän siellä sun täällä ruostumassa, siis ei kuitenkaan "täällä". | |
| 21.05.2013 22:42 | Pekka V. Puhakka: | Verlan alueella on useampia kääntöpöytiä jäljellä ja muistan nähneeni siellä myös tuollaisen laippaurattoman mallin jonkun tehdashallin sisällä. | |
| 04.03.2015 13:53 | Kurt Ristniemi: | Katettu tavaravaunu - alunperin toki Ga - on määrätty kalkin kuljetukseen ja saanut sen seurauksena kylkiinsä valkoiset kolmiot. Ja kolmion myötä myös litteran Gt. Se ei siis ole Ga. | |
| 04.03.2015 17:21 | Heikki Kannosto: | Koetan kaikin voimin olla kuolaamatta näppäimistölle ja herään havaitsemaan tämän pienoisrautatieläistäkin kiinnostavaksi kohteeksi. Hupaisaa on huomata että taemmalle kääntöpöydälle ei pääse ainakaan suoraa raidetta pitkin. Mikähän tuon Lasse Pöystin näköisen lakittoman heppulin toimenkuva on? | |
| 04.03.2015 18:10 | Markku Knuutti: | Monikin työtön tohon alkaisi , jos vaan ois palkanmaksaja!!! , vielä - 80 luvulla Kokkolassa Rani-Plastin "säkkisäkit" purettiin paletilta vaunuun käsityönä. | |
| 04.03.2015 18:27 | Eljas Pölhö: | Lakittoman heppulin (saattaa olla tehtaan isännöitsijä) tehtävänä taitaa olla toimia valokuvaajan oppaana. Tässä yhteydessä tehtaasta ja tiilenlyönnin eri työvaiheista on otettu kuvia valokuvakansiollisen verran. Toinen esimerkki saman kuvaussession kuvista on http://vaunut.org/kuva/91333 |