04.09.1985 / Hyvinkää
04.09.1985 VR:n täyttäessä 100 vuotta keväällä 1962 Fleischmann lahjoitti merkittävän määrän pienoisrautatietarvikkeita juhlaradan rakentamista varten. Helsingin Pienoisrautatiekerhon työryhmä rakensi näyttelyradan, joka käsitti noin 200 m H0-rataa, noin 80 vaihdetta, valtavan määrän releitä ja luokkaa 23 km sähköjohtoa. Pienoisrautatien keskeisin osa on Riihimäen asema, joka näkyy tässä ja muutamassa muussakin kuvassa. Hurut on "naamioitu" käyttämällä lähtökohtana Nohab-veturia. Matkustajavaunut on maalattu suomalaisväreihin esikuvien ollessa lähinnä DB:n standardikalustoa.
Kommentit
| 10.07.2004 18:55 | Kimmo Korhonen: | Wau! Upee! | |
| 10.07.2004 21:35 | JuhanaHi: | Noissa puissa on kyllä tyyliä :D | |
| 11.07.2004 06:04 | Juhana N.: | Tuossa ajettiin Riihimäen aseman kohdalla niin, että "Hämeenlinnasta" etelään päin kulkevat matkustajajunat käyttivät raiteita 1 ja 4 vuorotellen ja samansuuntaiset tavarajunat raidetta 3 (ei laituria). Riihimäestä "Hämeenlinnaan" menevät matkustajajunat käyttivät raidetta 5 sekä tavarajunat raidetta 9 siten, että ysin pohjoispäässä olevasta risteysvaihteesta mentiin "käyrille". "Lahdesta" tulevat matkustajajunat käyttivät raidetta 7 ja tavarajunat raidetta 6 (ei laituria). Lahden suuntaan menevät matkustajajunat käyttivät raidetta 8 ja tavarajunat raidetta 9, jota pitkin ne jatkoivat aiemmin mainitun risteysvaihteen kautta suorille. Pienoisrautatien toisessa päässä oli Hämeenlinnan asema. Sen molemmin puolin oli pitkät tunnelit häivyttämässä etäisyyksiä. Eräänlaista fuskua oli se, että Lahteen päin menneet junat myöhemmin lähestyivätkin Hämeenlinnaa Tampereen suunnasta ja sama toimi myös vastakkaisessa ajosuunnassa. Riihimäen eteläpuolella oleva Helsinki oli tässä laitteessa kokonaan maan alla piiloratapihana (neljä raidetta). Toisin kuin oikeassa Helsingissä tässä H0-Helsingissä pystyi olemaan vain yksi juna kerrallaan. | |
| 24.10.2004 16:48 | Ville Rautiainen: | Noi puut on retrohenkisiä! (mitähän sekin tarkoittaa x) | |
| 22.02.2006 17:19 | [Tunnus poistettu]: | Hieno kuva! | |
| 15.10.2006 11:10 | Jimi Alppimaa: | Mitäs tälle radalle kuuluu nykyään? | |
| 19.10.2006 13:54 | Jukka P. T. Ruuskanen: | Ilmeisesti purettiin 90 -luvun puolivälissä, koska sähkötekniikka (ikääntyneet releet) oli elinkaarensa lopussa ja Rautatiemuseossa ei ylenmäärin ollut tilaa. Ja vuonna 1987 taisi ilmestyä uusi H0 -rata museoon joka on "vähän" nykyaikaisempi kuin tämä. | |
| 18.01.2007 15:42 | Pekka Siiskonen: | Veikkaan että tärkein syy radan romuttamiselle oli henkilöstökustannukset -- rataa ajettaessa paikalla piti olla kuljettaja, koska automatiikka oli niin epäluotettavaa. Kaikki varaosat oli ostettava, ja mm. vetureiden vetotelejä oli ostettava muutaman vuoden välein, sillä junat kulkivat muistaakseni jotain 50 km vuodessa. Releet ei varmankaan olleet se suurin menoerä, sillä osa automatiikasta korvattiin 80-luvulla elektroniikalla. Puolijohdeautomatiikka (C-MOS-liimalogiikkaa) hoiti loppuvaiheessa kaiken automatiikan Riihimäestä etelään, vain "pääteasteina" käytettiin teollisuusreleitä. Radan vaihteet automatiikan alueella olivat jo aika lailla lopussa, eli vaihteiden "kierrättämiseen" olisi pitänyt ryhtyä. | |
| 18.08.2008 22:59 | Jussi Mäkinen: | Olihan tämä hieno, onneksi ehdin nähdä kerran tai pari toiminnassa 80-luvulla. Muistaakseni sitä ajettiin yhtenä päivänä viikossa? | |
| 08.11.2013 11:28 | Juhana Nordlund: | Vastaan Jussin kysymykseen yli 5 vuotta myöhässä: Ainakin vuosina 1982 - 86 rataa ajettiin aina (omat muistikuvani perustuvat ensisijaisesti kesäkausiin), kun museo oli auki eli käytännössä kuutena päivänä viikossa (maanantaisin museo oli suljettu). Junat eivät liikennöineet yhtäjaksoisesti, vaan noin 10 minuutin ajo käynnistyi tietyn aikataulun mukaisesti. Viikonloppuisin junat starttasivat muistaakseni puolen tunnin välein, mutta viikolla ajoja oli harvemmalla aikataululla. Talviarkisin ei ehkä ajeluita ollut kuin erikoistapauksissa. |
|
| 08.11.2013 14:06 | Juha Kutvonen: | Kuinkahan esikuvan mukaisesti tuon keskimmäisen junan "Esslingenit" on maalattu? Ero uudempiin "pasilalaisiin" on huomattava. | |
| 08.11.2013 14:34 | Toni Lassila: | Vaikuttavat mielestäni jotenkin polakkien vaunuilta, jotka on maalattu sinisiin väreihin... 50-luvun PaFaWageja muistuttavat. | |
| 08.11.2013 16:02 | Alex Chudoba: | Länsisaksalaisia nuo kuitenkin alunperin ovat, kuten kuvatekstissäkin lukee. | |
| 09.11.2013 19:30 | Kimmo T. Lumirae: | Täytyy muistaa, että esslingeniläiset poikkesivat saapuessaan väriltään nykyisestä hieman. Siniturkoosi väri oli vaaleampi ja ikkunaraita hopeanharmaa. Katto oli joko hopeanharmaa tai vaaleanharmaa, ei ole vielä ihan selvinnyt. Vaunut ovat Fleischmannin 24-senttisiä, malli on 1501 tai vastaava http://www.jsg-coelbe.de/fnoll/flm/Flm-5110-W356-3159-2.jpg |
|
| 09.11.2013 19:58 | Oskari Kvist: | Hurut ovat tässä näemmä maalattuja Nohabeja. | |
| 10.11.2013 16:19 | Kimmo T. Lumirae: | Niin ovat, keskimmäinen alkuperäismuodossa, mutta reunimmaiset modattuna hurumaisemmiksi. Radalla oli myös vuokra-Nohabia meriteeraava Nohab http://vaunut.org/kuva/8350 | |
| 07.05.2021 23:43 | John Lindroth: | Nuo Hurut oli mielestäni oikein hyvin onnistuneita täyttäen sen ajan vaatimukset.Niin monta kertaa tuli radan toimintaa ihailtua sen ollessa vielä Helsingin rautatieaseman siivessä! Käsittäälseni tuo rata oli Fleischmann tehtaan lahja 100v.täyttävälle VRlle. Oli hienoa että rata saatiin rekonststruroitua aikanaan Hyvinkäälle ja siita kaikille sen tekijoille arvostaen kiitos! |