29.06.2013 / Karlsvikshyttan, Luulaja, Ruotsi
29.06.2013 Vaikka reissun aikana tuli kuvattua pääosin tasoristeyksiä, sain minä jotain kiskokalustoakin kuvattua Norrbottenin rautatiemuseossa. Kuvassa on kiskobussi, joka kuljettaa asiakkaita lauantaisin ja sunnuntaisin rautatiemuseon ja Luulajan Gammelstadenin välillä. Kuvaushetkellä kiskobussi oli ilmeisesti latauksen alaisena, koska sen sisälle meni kaapeli läheisestä asemarakennuksesta.
Kommentit
| 30.06.2013 20:54 | Martin Hillebard: | Suomen ensimmäiset kiskobussit olivat tätä mallia, valmistettuja Ruotsissa vuonna 1939 eikä niitä kyllä montakaan tilattu (sotakin syttyi). Tyyppimerkinnäksi tuli Bm 3 = bensiinillä käyvä polttomoottori, ja mekaaninen voimansiirto. Suurin akselipaino oli 5.0 tonnia, suurin sallittu nopeus 80 km/t ja ainoan moottorin teho oli 115 hevosvoimaa. Työpainoksi mainitaan 12.5 tonnia ja kokonaispituudeksi 12.880 metriä. Olihan VR:llä moottorivaunuja varhemminkin mutta ne olivat suurempia ja raskaampia, korimalliltaan kuten tavallisia sen ajan matkustajavaunuja. Tätä voisi ehkä kutsua Dm 6 ja Dm 7 lätsyjen esiäidiksi! (englanninkielessä veturit, ja myös laivat, ovat SHE). |
|
| 30.06.2013 21:23 | Joni Lahti: | Niin ne veturit ovat Saksassakin yleensä tyttöjä eli sie. Vanhan BR E69 sarjan vetureiden lempinimiä olivat Pauline, Katharina, Hermine ja Adolfine. Mutta tunnettu höyryveturi der Adler eli oli maksuliini eli er. Onko muita poikia? Miten on esimerkiksi kiskoauto das Ferkeltaxi (juoppojuna, possutaksi)? Sehän on neutri! Suomessahan veturit olivat tunnetusti enimmäkseen maskuliineja, paitsi tietenkin Kana! No, eihän suomen kielessä ole asioilla, olioilla tai esineillä sukuja toisin kuin indoeurooppalaisissa kielillä yleensä. Englannin kielessähän niin ei enää ole muuta kuin pronominien kanssa kuten he/she. Skandinaavien kielissä sanat ovat suvuttomia ja suvullisia sekä sitten han/hon -probleema. Minulla on sellainen käsitys, että laivat ovat kautta maailman yleensä feminiinejä, mutta sotalaivoilla on maskuliinisia nimiä. Onkohan näin? |
|
| 01.07.2013 13:17 | Martin Hillebard: | On kyllä. Laivat ovat she mutta sotalaivoilla on usein jonkun miespuolisen meri- tai muun sankarin nimi. Admiral Spee; Bismarck. No nämä kylläkin "vain" sukunimiä mutta meriväki tietää hyvin että ainakaan jälkimmäinen ei ollut mikään rautarouva vaan Otto von, "rautakansleri". Olihan meilläkin panssarilaiva Ilmarinen. Kuuluisa seppä lie taruolento, mutta kuka tietää, ehkä muinaisaikana eli MIES jonka muisto jäi elämään runonlaulajien toimesta! |
|
| 01.07.2013 22:04 | : | Näin tämän muuten jopa liikenteessäkin tuolta museosta lähdettyäni, sillä tullessani Storhedenin ICA Maxista havaitsin tämän yksilön menevän kyseisen marketin ohitse kohti Gammelstadenia. Sieltä on helppoa havaita tuo juna, koska rata menee aivan sen ICAn vierestä. | |
| 02.07.2013 08:28 | Kari Haapakangas: | Muistelen joskus nähneeni jonkin ruotsalaisen elokuvan, jossa tuossa keulalla oli pakaasiteline. | |
| 02.07.2013 09:56 | Juha Kutvonen: | Näissähän oli (myös suomalaisissa Bm:ssä) polkupyörätelineet keulissa ja pakaasitelineet katolla. | |
| 02.07.2013 11:27 | Martin Hillebard: | Takavuosina näitä näki viellä SJ:n rataverkolla, ratatyövaunuiksi modifioituina. | |
| 28.03.2018 19:27 | Esa J. Rintamäki: | Kuvan vaunu lienee kaksiakselinen, siitä kertoo kolme ikkunaa per sivuseinä. Telivaunuissa oli sitten viisi fönsteriä puolellaan. | |
| 29.03.2018 14:00 | Joni Lahti: | Linkissä https://tinyurl.com/y9ev644j vetää ruotsalainen Yd 330 perässään kaksiakselista matkatavaravaunua. Kyljellä näkyvät tikkaat katolle ja kenties suksitelineet? Näyttää silta, että tikkaat oli käännetty ikkunakorkeuden tasolla alaspäin ja ne voitiin tarvittaeessa kääntää ylös, jotta syntyi yhtenäinen kulku katolle. |